Suomalaiset korkeissa tehtävissä rohkaisevat muitakin YK-uralle

"Suomalainen tuo YK:hon avoimuutta ja osaamista", sanoo Unicefissä työskentelevä Nina Nordström. Kolme korkeissa YK-tehtävissä toimivaa suomalaisnaista kertoo kokemuksistaan ja motivaatiostaan. He innostavat muitakin maannaisiaan ja -miehiään rohkeasti kurkottamaan kansainväliselle uralle.

Yhdistyneissä kansakunnissa työskentelee paljon suomalaisia erilaisissa tehtävissä. Osa heistä toimii YK:n päämajakaupungeissa kuten New Yorkissa, osa kentällä esimerkiksi Suomen tukemien kehitysjärjestöjen maajohtajina.

Kilpailu kiinnostavista tehtävistä on kovaa, ja valintaprosessissa menestyminen vaatii huolellista valmistautumista. Monella suomalaisella on kuitenkin tarjottavanaan asiantuntemusta ja kokemusta, joilla tässä kilpailussa voi pärjätä.

Suomalainen tuo YK:hon osaamista ja avoimuutta

"Lasten oikeuksien toteutuminen on yksi Unicefin päätavoitteista. Se motivoi minua joka aamu työpaikalle", sanoo kokenut suomalainen diplomaatti Nina Nordström, joka johtaa YK:n lastenavun järjestön Unicefin johtokunnan sihteeristöä New Yorkissa.

Työympäristö YK:lla on Nordströmin mukaan stimuloiva. Saa alati oppia uusia asioita.

"Kollegani ovat valtavan hyvin koulutettuja ja osaavia asiantuntijoita ympäri maailmaa. Ainoana todella globaalina normatiivisena järjestönä YK on aina kiinnostanut minua."

Nordström muistuttaa, että joka puolella maailmaa on huonosti voivia lapsia ja nuoria: köyhiä, syrjittyjä, pahoinpideltyjä, hylättyjä, raskasta työtä tekeviä, koulunkäynnin ulkopuolelle jääviä, lapsiavioliittoon pakotettuja.

"Kaikissa maissa, Suomessakin, on huonosti voivia lapsia, joiden oikeudet eivät toteudu tai perustarpeet tule tyydytettyä.  Se lapsi voi joskus olla myös naapurin lapsi tai sukulaisen teini."

Nordströmin työhön kuuluu Unicefin johtokunnan kokousten valmistelu ja järjestäminen. Vuoden aikana pidetään varsinaisten johtokuntakokousten lisäksi yli 40 muuta kokousta.

Johtokunnan sihteeristön johtajan tehtäviin kuuluu myös suhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen järjestön jäsenmaihin sekä johtokunnan jäsenten perehdyttäminen Unicefin työhön päämajassa ja kentällä.  Sihteeristön johtaja avustaa lisäksi organisaation korkeinta johtoa.

Aiemmin Suomen YK-edustustossa New Yorkissa palvelleen Nordströmin mielestä suomalainen diplomaatti voi tuoda YK:hon muun muassa hyvää hallintokulttuuria, avoimuutta ja uskottavaa osaamista.

Vaikutukset näkee omin silmin

Samaa mieltä Nordströmin kanssa on suomalainen Heidi Schroderus-Fox, joka johtaa YK:n vähiten kehittyneiden maiden toimistoa YK:n päämajassa New Yorkissa.

Schoderus-Foxin mukaan suomalaisesta YK:n hallintokulttuuri saattaa joskus tuntua vanhanaikaiselta ja raskaalta. Hyvääkin on paljon, mutta kehittämiskohteita riittäisi loputtomiin.

"Toivon, että voin omalla johtamisellani luoda työympäristöä, joka kannustaa ihmisiä hyvään yhteistyöhön, aktiivisuuteen ja avoimuuteen", Schroderus-Fox sanoo.

YK:n päämajan 32.kerroksessa sijaitsevan Schroderus-Foxin johtaman toimiston tehtävä on valtava: koordinoida kaikkea YK:n toimintaa, joka koskee vähiten kehittyneitä maita, rannikottomia kehitysmaita tai kehitysmaiksi luokiteltavia pieniä saarivaltioita.

Toimisto antaa tukea näille maille ja auttaa pääsihteeriä huolehtimaan siitä, että YK-järjestelmä toiminnassaan huomioi maiden erityisongelmat ja etsii niihin ratkaisuja. Avainkysymyksiä ovat köyhyyden vähentäminen, tuotantokyvyn ja kaupan kehittäminen sekä kestävä kehitys.

"Matkustan paljon ja näen omin silmin, miten YK:n toiminta voi vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään. Suurien haasteiden edessä pienet konkreettiset edistysaskeleet ihmisten elämässä tuovat motivaatioita ja iloa ja kannustavat jatkamaan", Schroderus-Fox kertoo työstään.

Hänen mukaansa Suomi tekee arvokasta työtä vähiten kehittyneiden maiden tukemiseksi ja vahvaa panostamme arvostetaan erittäin paljon.

Schroderus-Foxin johtamassa toimistossa työskentelee noin 30 ihmistä 27 eri maasta, näiden joukossa myös suomalainen apulaisasiantuntija Rita Ruohonen.

Samassa pöydässä Hillary Clintonin kanssa

YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin palveluksessa työskentelee suomalainen Satu Lassila. Hän toimii ainutlaatuisella näköalapaikalla järjestön apulaispääjohtaja Lakshmi Purin neuvonantajana.

Lassila on työskennellyt Suomen rahoittamana YK:lla tämän vuoden alusta lähtien. Hän valmistelee useita hallitustenvälisiä prosesseja, jotka liittyvät muun muassa vuoden 2015 jälkeisiin kehitystavoitteisiin ja Pekingissä 20 vuotta sitten pidetyn suuren tasa-arvokokouksen seurantaan.

Siinä työssä kumppaneita ovat YK:n jäsenvaltiot, muut YK-järjestöt, kansalaisyhteiskunta ja yksityissektori.

"Tehtävät ovat erittäin kiinnostavia ja nautin monikulttuurisesta työympäristöstä. Ensimmäisellä työviikolla tajusin istuvani samassa 10-henkisessä kokouksessa YK:n pääsihteerin ja Hillary Clintonin kanssa. YK:lla voi tosiaan törmätä keneen tahansa", Lassila kertoo.

YK-järjestelmä on Suomelle tärkeä kumppani

Suomi rahoittaa YK-järjestöjä yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa. Erityisen voimakkaasti tuetaan YK:n kehitystoimintoja sen ohjelmien ja rahastojen, kuten UNFPA, Unicef, UNDP, UN Women, kautta. Niille on kuluvana vuonna kanavoitu lähes 90 miljoonaa euroa yleisrahoituksena, minkä lisäksi järjestöjä tuetaan hankerahoituksella.

Suurin rahoituskohde on YK:n väestörahasto UNFPA. Erityisen voimakkaasti on viime vuosina nostettu rahoitusta vuonna 2011 toimintansa aloittaneelle UN Womenille

Lue lisää ulkoministeriön verkkosivuilta(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)