Ranska tavoittelee lisää vihreitä investointeja
Ranskalla on kunnianhimoiset tavoitteet vihreän siirtymän edistämisessä. Usean muun EU-maan tapaan se tavoittelee merkittäviä lisäinvestointeja niiden saavuttamiseksi. Eniten lisärahoitusta kaipaavat päästöttömämmät ratkaisut asumis- ja liikennesektoreilla. Huolimatta viime vuosina lisääntyneistä investoinneista ollaan useimmilla aloilla vielä kaukana päästövähennystavoitteista. Haasteita aiheuttaa julkisen talouden huomattava alijäämä, joka vaikeuttaa ilmastoinvestointien kasvattamista. Ranskan vihreitä investointeja mahdollistaa muiden EU-jäsenmaiden tapaan unionin Green Deal- ja nettonolla-asetuksen viitekehys. Lisäksi komissio on hyväksynyt valtiontukien käyttämisen vihreisiin investointeihin, mitä Ranska hyödyntää.
Ranskalainen I4CE-instituutti (Institute for Climate Economics) on tutkimuslaitos, joka on erikoistunut vihreän siirtymän rahoituksen tutkimiseen. Instituutin vuosittain julkaisema katsaus(Linkki toiselle web-sivustolle.) antaa yleiskuvan vihreän siirtymän rahoituksesta Ranskassa. Viime joulukuussa julkaistu raportti keskittyy vuoden 2022 tilastoihin.
Vihreän siirtymän investoinnit numeroina
Kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin ilmastoinvestoinnit nousivat 84 miljardista 100 miljardiin euroon vuosina 2021–2022. I4CE-instituutin(Linkki toiselle web-sivustolle.) mukaan vuosina 2024–2030 ilmastotyöhön tulee investoida joka vuosi 58 miljardia enemmän kuin vuonna 2022. Erityisen tärkeää on rakennusten energiatehokas korjaaminen, sähköajoneuvot ja rautatieverkon kehittäminen. Ensimmäisten saatavilla olevien tietojen mukaan ilmastosektorin investoinnit olivat vuoden 2023 lopussa kasvussa, erityisesti sähköajoneuvojen kohdalla.
Kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähentämiseen tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän investointeja, joita Ranskan kuulee usein peräänkuuluttavan. Vaikka vuonna 2022 kotitaloudet ja yritykset rahoittivatkin suurimman osan ilmastoinvestoinnista, julkinen sektori edustaa niistä kolmasosaa. Julkisen rahoituksen määrä vaihtelee suuresti sektoreittain: sen osuus vähähiilisistä ajoneuvoista ja uusiutuvista energialähteistä on vain 17 prosenttia, kun taas liikenneinfrastruktuurin kohdalla se on jopa 92 prosenttia.
Vuoden 2020 lopussa hyväksytyn Ranskan elvytyssuunnitelman seurauksena valtion ilmastomenot kasvoivat tutkimuksessa tarkastelluilla aloilla vuosina 2021 ja 2022, mutta vähenivät sitten jyrkästi vuonna 2023. Kuitenkin viime syksynä esitellyssä valtion budjettiehdotuksessa vihreään siirtymään käytetty rahoitus oli aikaisempia vuosia korkeampi. Ekologisen siirtymän tukemiseksi myönnettiin alun perin 40 miljardia euroa, mikä edustaa seitsemän miljardin lisärahoitusta edelliseen vuoteen verrattuna.
Vahvan autoteollisuusmaa Ranskan autokannan ympäristöystävällisyyden lisäämisen tukeminen on prioriteetti, jota varten hallitus on ottanut käyttöön useita toimia. Valtio esimerkiksi myöntää ekobonuksen eli rahallisen palkkion nollapäästöisten autojen ostajille. Niin kutsuttu muuntopalkkio maksetaan puolestaan silloin, kun henkilö ostaa vähäpäästöisen ajoneuvon ja vanha diesel- tai bensiiniauto romutetaan.
Eniten lisärahoitusta kaipaavat rakennusten energiatehokkuusremontit, joita rahoitettiin 22 miljardilla eurolla vuonna 2022 ja joiden vuosittainen lisärahoitustarve vuosille 2024–2030 on 28 miljardia euroa.
Lisärahoitusta tarvitsevat myös investoinnit vähäpäästöisiin ajoneuvoihin, joita rahoitettiin 16 miljardilla eurolla vuonna 2022 ja joiden vuosittainen lisärahoitustarve vuosille 2024–2030 on 27 miljardia euroa. Liikenteen vihreän siirtymän rahoitus ylsi 12 miljardiin euroon vuonna 2022. Sen vuosittainen rahoitustarve kasvaa seitsemällä miljardilla.
Investoinnit uusiutuviin energialähteisiin ovat nousseet 12 miljardiin euroon vuonna 2022. Tämä ennätystaso selittyy parhaillaan käynnissä olevien merituulivoimahankkeiden dynaamisuudella ja omakäyttöisten aurinkopaneelien asennusten lisääntymisellä. Alan lisäinvestointitarpeeksi arvioidaan vain kaksi miljardia euroa per vuosi, sillä laitosten nopean lisääntymisen vastapainona on laitekustannusten odotettu lasku.
Vuonna 2024 voimaan astunut vihreän siirtymän verohelpotusohjelma C3IV(Linkki toiselle web-sivustolle.) (Le crédit d'impôt au titre des investissements dans l'industrie verte) takaa verohelpotuksia yrityksille, jotka investoivat vihreään teollisuuteen. Hyvitys koskee neljää eri strategiseksi luokiteltua alaa: sähköakut, tuulivoima, aurinkopaneelit ja lämpöpumput. Ohjelman ansiosta valmistajille voidaan korvata 20–45 prosenttia investoinneista, jos ne rakentavat uutta tuotantokapasiteettia Ranskassa. Ranskan hallitus luottaa ohjelman tuovan maahan 23 miljardin euron investoinnit, luovan 40 000 työpaikkaa ja vähentävän päästöjä 35 miljoonalla hiilidioksiditonnilla vuoteen 2030 mennessä. Toimenpiteen on laskettu maksavan julkiselle taloudelle 3,7 miljardia euroa seuraavien seitsemän vuoden aikana, josta 500 miljoonaa euroa on korvamerkitty vuoden 2024 talousarvioon.
Vaikka Ranskassa ilmastorahoitus on lisääntynyt viimeisen parin vuoden aikana, ollaan silti useimmilla sektoreilla vielä kaukana vaaditusta tasosta, jotta päästöjä saataisiin vähennettyä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Climate Change Performance Indexin (CCPI)(Linkki toiselle web-sivustolle.) mukaan Ranska sijoittuu ilmastotoimissa EU-maista sijalle 17/27.
Vihreän siirtymän investointien haasteet
Vihreän siirtymän rahoitus on haasteiden keskellä Ranskan ennustettua heikommasta taloustilanteesta, valtionvelan kasvusta ja julkisen talouden säästötoimenpiteistä johtuen.
Ranskan kansallisen tilasto- ja talousinstituutti INSEE:n(Linkki toiselle web-sivustolle.) mukaan Ranskan julkisen talouden alijäämä vuonna 2023 kohosi 5,5 prosenttiin (154 miljardiin euroon) hallituksen asettaman tavoitteen oltua alun perin 4,9 prosenttia.
Yhteiskuntarakenteiden ylläpitäminen käy valtiolle kalliiksi. OECD:n Government at a Glance -tilaston(Linkki toiselle web-sivustolle.) mukaan Ranskan julkiset menot olivat OECD-maiden korkeimmat vuonna 2019. Niiden osuus oli tuolloin yli 55 prosenttia Ranskan bruttokansantuotteesta.
Viimeisten, odotettua heikompien talouslukujen julkaisemisen jälkeen valtiovarainministeri Bruno Le Maire ilmoitti helmikuussa 2024 uusista säästötoimista kuluvan vuoden budjettia koskien.
Leikkausten suurin kohde on ympäristöministeriö, jolta leikataan 2,2 miljardia euroa eli yli kymmenen prosenttia ministeriön kokonaisbudjetista. Säästöstä suurin osa koskee valtion lainaohjelma MaPrimeRenov’ta. Valtio tukee sen kautta kotitalouksia, jotka haluavat remontoida kotinsa paremman energiatehokkuuden saavuttamiseksi ja sijoittavat vihreään ilmastorahastoon, jonka avulla paikallisviranomaiset voivat investoida ympäristömuutoshankkeisiin.
Ottaen huomioon julkisen sektorin huomattavan painoarvon vihreän siirtymän investoinneissa ja Ranskan talouden samanaikaisesti kasvavan alijäämän, on vihreälle siirtymälle haastavaa löytää tarvittavaa rahoitusta. Tästä syystä Ranska peräänkuuluttaa myös yksityisten investointien tarvetta.
Ranskan vihreä siirtymä EU:n kontekstissa
I4CE-instituutin analyysin mukaan vihreän siirtymän vuosittaisen rahoituksen tulee tuplaantua koko EU:n tasolla tavoitteiden saavuttamiseksi.
Euroopan komissio on luvannut mobilisoida vähintään miljardi euroa kestäviin investointeihin seuraavan vuosikymmenen aikana. EU-maiden on käytettävä vähintään 37 prosenttia 672,5 miljardin euron elvytys- ja sopeutumisvälineestä saamastaan rahoituksesta ilmastotavoitteita tukeviin investointeihin ja uudistuksiin. EU:lta tulevan rahoituksen lisäksi komissio on hyväksynyt erilaisia helpotettuja valtiontukia, joilla Ranska rahoittaa vihreää siirtymäänsä.
Lisäksi komissio on hyväksynyt Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden (IPCEI(Linkki toiselle web-sivustolle.)) kansallisen rahoituksen. IPCEI-projektit ovat EU:n vuonna 2018 aloittamia teollisuushankkeita, joiden kontekstina on Euroopan maiden halu vähentää hiilidioksidipäästöjään ja vahvistaa strategista autonomiaansa sekä kilpailukykyään globaaleilla markkinoilla. Käytännössä IPCEI:t toteutuvat jäsenmaiden valitsemilla sektoreilla yritysten toteuttamien subventoitujen projektien avulla. Ranskassa yli puolet vihreään siirtymään liittyvistä hankkeista on rahoitettu IPCEI-projektien kautta.
Tällä hetkellä EU on hyväksynyt kymmenen eri sektorin IPCEI-hanketta. Ranska on mukana niissä kaikissa. Suomi on lähtenyt mukaan viiteen projektiin: kahteen akkuhankkeeseen, kahteen vetyhankkeeseen ja yhteen mikroelektroniikkahankkeeseen.
Teksti: korkeakouluharjoittelija Minea Laalo, lähetystöneuvos Emilia Autio ja ulkoasiainsihteeri Oona Hulmi, Suomen Pariisin-suurlähetystö