Viron Vapaussodan ensimmäinen suomalainen kaatunut saa hautakiven

Vapaussodassa taistelleiden muistopäivään 3. tammikuuta 2019 osallistuu myös puolustusministeri Jussi Niinistö.

• Puolustusministeri Jussi Niinistön kirkkopuhe suomeksi ja viroksi (avautuu uuteen ikkunaan)
• Jussi Niinistön blogi: Aukusti Tuomisen haudalla(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

Viron Vapaussodan ensimmäinen suomalainen kaatunut on haudattu Kuusalun hautausmaalle tuntemattomana suomalaisena vapaaehtoisena. Vasta viisi vuotta sitten selvisi, että hän on Lapualla syntynyt ja Isossakyrössä asunut Aukusti Tuominen.

Kuva: Eesti Filmiarhiiv

Suomen ensimmäiset vapaaehtoiset ovat tulleet 30.12.1918 Tallinnaan, tässä saapumassa paraatiin Pietarinaukiolle, nykyisellä Vapaudenaukiolle. Taaksepäin katsoo 1.vapaajoukon päällikkö, majuri Martin Ekström. Edessä lisäksi komppanian päällikkö Anto Eskola ja luutnantti Elmar Kirotar.

Aukusti Tuominen saa hautakiven 100 vuotta hautaamisen jälkeen 3. tammikuuta, kun Kuusalussa vietetään Viron Vapaussodassa taistelleiden muistopäivää. Paikalle tulee Viron hallituksen ja puhemiehistön edustajat. Muistotilaisuudessa puhuvat puolustusministerit Jussi Niinistö ja Jüri Luik. Suomesta paikalle tulee Aukusti Tuomisen omaisia suoraan alenevassa polvessa. Yksi heistä on Isossakyrössä asuva Heikki Knookala, jolle isoäidin isän kohtalo selvisi vasta kuluvan vuoden marraskuussa aivan yllätyksenä.

Suomesta lähti Viron Vapaussotaan 3700 vapaaehtoista. He kuuluivat Martin Ekströmin johtamaan 1.vapaajoukkoon ja Hans Kalmin johtamaan Pohjan Poikiin. Ensimmäiset miehet tulivat Viroon 30.12.1918. Tässä joukossa oli myös Aukusti Tuominen.

Suomen apua Virolle koordinoi Helsingissä toiminut Viron avustamisen pääkomitea. Apua Virolle ryhdyttiin kokoamaan nopeasti sen jälkeen, kun Viron ulkoasiainvaltuutettu Jaan Tõnisson oli lähettänyt avunpyynnön.  "Veljeskansaa on autettava!", totesi senaatin istunnossa valtiohoitaja Pehr Evind Svinhufvud 25.marraskuuta 1918.

Sananmukaisesti tuntematon sotilas

Aukusti Tuominen sijoitettiin pian yhteysmieheksi virolaiseen 1. jalkaväkirykmentin 13. komppaniaan. Tuominen kaatui Tallinnan lähistöllä Kiiun kunnan Kosun kylässä 5.1.1919. Hänen ruumiinsa löydettiin seuraavana päivänä, ja haudattiin Kuusalun hautausmaalle 8.1.1919 tuntemattomana suomalaisena vapaaehtoisena. Hän jäi tuntemattomaksi mahdollisesti siksi, hän oli vasta saapunut rintamalle, eivätkä miehet vielä tunteneet toisiaan. Lisäksi kaatuneelta oli ryöstetty mm. saappaat ja dokumentit.

Sotahistorian tutkijat ja harrastajat saivat selville ensimmäisen kaatuneen henkilöllisyyden vasta 2013. Tuomiselta jäi vaimonsa Sanna Tuomisen kanssa neljä lasta, ja viides lapsi syntyi kaatumisen jälkeen.

Vuonna 1923 Tuomiselle myönnettiin henkilökohtaisesta sankaruudesta Viron Vapaudenristi, arvoluokaltaan VR II/3, ”hinnates wahwust, mis Teie üles näidanud Eesti Wabadussõjas”. Eli ”kunnioittaen urhoollisuutta, mitä olette osoittanut Viron Vapaussodassa”.

• Aukusti Tuomisen biografia (avautuu uuteen ikkunaan)

Lue lisää:

Aukusti Tuomisesta (suomeksi ja viroksi) : https://estofilia.finland.ee/2018/01/august-tuominen.html(Linkki toiselle web-sivustolle.)

100 aastat Vabadussõja pöördelahingudest, mälestusteenistus ja kontsert: https://www.ev100.ee/et/eesti-vabadussoja-poordelahingute-100-aastapaeva-malestusteenistus-ja-kontsert(Linkki toiselle web-sivustolle.)

100 aastat pöördelahingutest toob Kuusallu Eesti ja Soome kaitseministrid: http://www.kuusalu.ee/et/uudised-ja-teated/-/asset_publisher/N6m2O3Np2ozZ/content/id/22056272?redirect=http%3A%2F%2Fwww.kuusalu.ee(Linkki toiselle web-sivustolle.)