Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Viron kahdenvälinen yhteistyö on tiiviimpää kuin koskaan. Yhteydet maiden välillä ovat erinomaiset ja käsittävät kaikki sektorit. Maiden välinen poliittisen tason vierailuvaihto on tiheää ja ministeriöitten, viranomaisten, kuntien sekä kansalaisyhteiskunnan suhteet ovat suorat ja läheiset. Suomen ja Viron hallitukset pitivät ensimmäisen yhteisen istunnon maiden 100-vuotisjuhlien kunniaksi 7.5.2018. Esillä oli silloin erityisesti infrastruktuuri, kieli ja kulttuuri, digitalisaatio ja yhteistyö EU:ssa.
Yhteistyö kielen, kulttuurin ja koulutuksen saralla hyödyntää molempia osapuolia ja erityisesti koulutuksen alalla maat ovat saaneet paljon kansainvälistä huomiota. Digitalisaatiossa on viime vuosina saatu kansainvälisiä edistysaskeleita, kun aiemmin kansallisesti toimiva palveluväylä X-road on kytketty toimimaan myös maiden välisessä tiedonsiirrossa. Myös terveydenhuollon alalla yhteistyö on tiivistä, ml sähköisten reseptien käyttö naapurimaassa. Energia-alalla ajankohtainen hanke on maiden välille rakennettava Baltic connector-kaasuyhdysputki.
Puolustusvoimien yhteistyö on tiivistä ja toimivaa. Se perustuu puolustusyhteistyötä koskevaan puiteasiakirjaan joka uudistettiin maiden puolustusministeriöiden välillä tammikuussa 2017.  
Poliisin, tullin ja rajavartiolaitosten välinen (PTR) -viranomaisyhteistyö toimii erinomaisesti. Tutkintayhteistyö on jokapäiväistä rikostutkinnan, rikostentorjunnan, verotuksen ja laittoman maahantuonnin sekä maahantulon osalta. Rajanylityksiä Suomen ja Viron välisellä rajalla on vuosittain noin 9 miljoonaa. Ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus Suomenlahden yli hyödyttää kumpaakin maata. Suomi on kokonaiskauppavaihdossa Viron tärkein kauppakumppani.  Suomessa asuu jopa 80 000 virolaista ja suomalaisia on Virossa kirjoilla noin 8800. Tuhansilla suomalaisilla on vapaa-ajan asunto Virossa.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomi ja Viro ovat käytännössä samaa talousaluetta, jossa maiden elinkeinoelämät täydentävät toisiaan. Kummankin maan taloudellinen kehitys hyödyttää myös toista.
Viron kannalta Suomi on sen tärkein ulkomainen taloudellinen kumppani. Suomi on Virolle suurin vienti- ja tuontimaa. Suomen osuus Viron tavaraviennistä on 16 % ja palveluviennistä neljännes. Suomen kannalta Viron on kymmenenneksi tärkein kauppakumppani ja sen osuus Suomen ulkomaankaupasta on n. kolme prosenttia.
Suomalaistaustaisia yrityksiä on etabloitunut Viroon n.6000. Näistä kuitenkaan osa ei toimi aktiivisesti. Suomalaiset yritykset ovat toiseksi tärkein ulkomainen investoija Viroon. Suomalaiset investoinnit ovat kohdistuneet laajasti elinkeinoelämän eri sektoreille: valmistavaan teollisuuteen, vähittäiskauppaan, kiinteistösektorille ja palveluliiketoimintaan. Maantieteellinen läheisyys, Viron nopeasti kasvanut talous ja helppo toimintaympäristö ovat houkutelleet suomalaisyrityksiä laajentamaan toimintaansa Viron puolelle. Virolaisten yritysten kannalta Suomessa on suuremmat markkinat ja enemmän ostovoimaa ja n.1500 virolaistaustaista yritystä toimii Suomessa.
Suomen merkitystä Viron taloudelle vahvistaa matkailu. Suomalaisten osuus kaikista Viroon tulevista matkailijoista on vähän alle puolet. Suomessa kymmenet tuhannet virolaiset työntekijät antavat tärkeän panoksen suomalaiselle työelämälle, monet tärkeät työt jäisivät tekemättä ilman heitä.

Kulttuurisuhteet

Suomen ja Viron kansat ovat olleet yhteydessä satoja vuosia. Kansallisessa heräämisessä sivistyneistön yhteistyö oli merkittävässä osassa. Suomalaisilla vapaaehtoisilla sotilailla oli puolestaan tärkeä rooli, kun Viro taisteli vapaussodassa itselleen valtiollisen itsenäisyyden.
Suomen ja Viron virallisen kulttuurivaihdon pohjana on sopimus henkisestä yhteistyöstä vuodelta 1937. Se oli ainoa valtiosopimus, jota ei lakkautettu edes Neuvostoliiton aikana. Kulttuuriyhteistyö- ja vaihto oli miehityksen aikana erityisen tärkeä henkireikä virolaisille länteen.  Myös Viron uudelleenitsenäistymisen tuki Suomessa tapahtui juuri kulttuuriyhteistyön nimen alla, jossa keskeinen toimija oli Tuglas-seura.
Suomen Viron –instituutti aloitti toimintansa vuonna 1991. Suomalaisen kulttuurin arvostus on Virossa suurta. Maassa on jatkuvasti merkittäviä suomalaisten taiteilijoiden näyttelyitä ja konsertteja. Aino Kallas ja Sofi Oksanen ovat molempien maiden yhteistä kulttuurista omaisuutta. Limittyneisyyttä jatkaa Tartossa asuva suomalainen lastenkirjailija Mika Keränen, joka kirjoittaa viroksi.
Elokuva- ja teatterialalla on viime vuosina tehty yhteistuotantoja, esimerkkinä elokuvat ”Miekkailijan” (2015) ja ”Ikitie” (2017). Yhteisen tekemisen lisäämiseksi aloitti 2017 toimintansa Suomalais-virolainen Kulttuurisäätiö, jolle kumpikin valtio antoi 100-vuotisjuhlien vastavuoroisena lahjana pääomapanostuksen.

Suomalaiset, suomen kieli

Suomalaisia on Virossa kahta eri ryhmää: maahan muuttaneita Suomen kansalaisia ja kansallisuudeltaan suomalaiseksi tilastoitavia inkerinsuomalaisia. Suomalaisuuden säilyttäneiden inkerinsuomalaisten määrä vähenee samaan aikaan kun Virossa tilapäisesti tai pysyvästi asuvien Suomen kansalaisten määrä kasvaa.
Viroon asukkaaksi rekisteröityneitä Suomen kansalaisia oli vuonna 2018 noin 8800. Kaikki heistä eivät asu pysyvästi, vaan omistavat kakkosasunnon tai mökin. Osa puolestaan kulkee jatkuvasti kahden maan väliä ja asuu aidosti kahdessa maassa. Talous- ja työmarkkinoiden yhteensulautumisen takia pysyvästi Virossa asuvien suomalaisten määrää on vaikea arvioida.
Virossa toimii kaksi suomenkielistä koulua, Tallinnassa ja Tartossa. Ne tarjoavat Suomen perusopetusohjelman mukaista opetusta. Lisäksi Tallinnassa ja Tartossa toimii harrastuspohjainen suomalainen kielikoulu niille lapsille, jotka käyvät muun kielistä koulua.
Virossa opetetaan suomen kieltä noin 40 koulussa, pääosin ns. b-kielenä eli opetus alkaa yläasteella tai lukiossa. Yliopistotasolla suomen kieltä voi opiskella Tarton ja Tallinnan yliopistoissa. Tallinnan yliopisto valmistaa Viron koulujen suomen kielen opettajat. Suomen Viron –instituutti tukee suomen kielen opetusta Virossa ja järjestää vuosittain koulutuspäiviä suomen opettajille. Vuonna 2017 Viroon palasi 20 vuoden tauon jälkeen mahdollisuus suorittaa suomen kielen tasokoe eli YKI-testi.
Inkerinsuomalaisia on Virossa tilastokeskuksen mukaan noin 7500. Heillä on Virossa vähemmistökansoille kuuluva kulttuuriautonomia. Sitä toteuttaa vaaleilla valittava kulttuurineuvosto. Viimeksi kulttuurineuvostovaalit järjestettiin 2017.
Tallinnassa toimii suomenkielinen Tallinnan Pyhän Pietarin seurakunta, joka kuuluu Viron evankelisluterilaiseen kirkkoon. Sillä on suomenkielistä vanhus- ja lapsitoimintaa. Suomalaista kulttuuria edistää Suomen Viron –instituutti. Elinkeinoelämän yhteyksiä hoitaa Suomalais-virolainen kauppakamari (FECC). Virossa on myös neljä Suomi-seuraa, joista suurin toimii Pärnussa. Lisäksi suomalaisilla opiskelijoilla on omat yhdistyksensä. Eri Suomi-toimijat kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa suurlähetystön kutsumana.