Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Mari Kiviniemen puhe Efore Oy:n Pärnun tehtaan avajaistilaisuudessa 17.1.2006

Arvoisa ministeri Savisaar, toimitusjohtaja Hangasjärvi, hyvät kutsuvieraat,

On suuri ilo olla tänään täällä Pärnussa avaamassa Efore Oy:n uutta tehdasta.

Tämä Viron "kesäpääkaupungiksi" kutsuttu kaunis kaupunki on tullut tutuksi ja rakkaaksi lomapaikaksi jo monille suomalaisille ja ruotsalaisillekin. Upeiden hiekkarantojen ja kylpylöiden Pärnu houkuttelee tänä päivänä Suomesta bussilasteittain kaiken ikäisiä kylpylävieraita ympäri vuoden, ja monet ovat hankkineet täältä oman pysyvän vapaa-ajan kodinkin. Pärnun romanttiset puutalot ja tuuheiden lehmusten puistot ovat luoneet upeat puitteet nopeasti kehittyvälle matkailualan yritystoiminnalle kaupungissanne.

"Soome sild - Suomen silta" - symboli tunnetaan jo Viron kansalliseepos Kalevipojassa, ja se on vertauskuvallisesti yhdistänyt maitamme 1800-luvulta asti. Lähes kahden vuosisadan aikana tällä sillalla on ehditty nähdä monenlaista liikettä kumpaankin suuntaan. Huonot ajat ovat vaihdelleet hyvien kanssa, ja kunakin aikana niin Suomessa kuin Virossakin on opittu sopeutumaan vallitsevaan tilanteeseen. Syvimmät yhteiset muistot ja jäljet mieliin ovat varmasti jättäneet vapaaehtoisina viime sotiimme osallistuneet tuhannet virolaiset nuorukaiset. Jälkipolvien mieltä lämmittää myös tieto siitä myötätunnon aallosta, joka 66 vuotta sitten tulvi Suomen Tallinnan suurlähetystöön virolaisten neulomina villavaatteina, arvoesineinä ja rahalahjoituksina.

Tänään yhteinen vakava haasteemme on globaaliksi muuttunut maailmantalous. Globaaleilla markkinoilla eivät kilpaile kansantaloudet tai valtiot vaan yritykset. Valtiot pyrkivät luomaan yrityksille suotuisat olosuhteet menestykselle erilaisin toimintaympäristö- ja verokeinoin. Suomi ja Viro tarvitsevat kasvuhakuisia ja kilpailukykyisiä yrityksiä, ja yritystemme menestyminen globaalikilpailussa edellyttää sitä, että ne valitsevat eri toimintojensa sijainnin sen mukaan, missä se on tarkoituksenmukaisinta, tuottavinta ja tehokkainta.

Suomalaisten yritysten investoinnit ulkomaille ovat kasvaneet selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Erään tutkimuksen mukaan teollisuusyritysten käytettävissä olevista varoista noin 40 prosenttia eli noin 40 miljardia euroa käytettiin vuosina 1995–2003 sijoituksiin ulkomailla. Kansainvälistyminen on suomalaiselle yritykselle keskeinen kilpailukykytekijä. Kaikki suuret yritykset vahvistavat kilpailukykyään toimimalla kansainvälisesti viennissä, tuonnissa, tuotannossa tai muussa liiketoiminnan kehitystyössä. Kansainvälistyminen on yritykselle välttämättömyys, sillä muuten kotimarkkinoiden rajallisuus asettaisi kasvulle katon. On syytä muistaa, että yritysten kansainvälistyminen tuo työtä ja toimeentuloa myös yrityksen kotimaahan.

EU-Suomen ja EU-Viron kaupallis-taloudelliset suhteet ovat erityisen tiiviit. Selvästi suurimmat investoijat Viroon ovat Ruotsi ja Suomi. Yritysten määrässä mitattuna Suomi on ylivoimaisin. Virossa toimii yli tuhat kaksisataa suomalaista yritystä, jotka työllistävät yli 30 000 henkeä. Toivomme lämpimästi myös virolaiset yritykset tervetulleeksi Suomen markkinoille. Viro on Suomen kauppakumppanina 10. sijalla ja Suomi on Virolle sekä tärkein vienti- että tuontimaa. Suomella on enemmän kauppaa Viron kanssa kuin yhteensä yhdeksän muun uuden jäsenvaltion kanssa. Viro koetaan meillä tänä päivänä monilla tahoilla jo osaksi kotimarkkinoita. Lähisukulaisuus ja maantieteellinen läheisyys yhdistävät, ja yhteinen Suomenlahti tuntuu jo lähes sisäjärveltä.

Olen iloinen siitä, että Efore Oy on päättänyt jatkaa investointejaan juuri Pärnuun. Korkeaa osaamista vaativaa tuotantoa säilyy näin myös Euroopassa. Euroopan Unionista olisi määrä tehdä vuoteen 2010 mennessä maailman dynaamisin ja kilpailukykyisin tietoon perustuva talousalue. Yhdistämällä vahvuutemme ja hyödyntämällä erilaisuutemme, me kaksi pientä maata yhdessä voimme olla tämän eurooppalaisen kehityksen kärjessä. Investointi Euroopan unionin sisämarkkinoille kasvattaa talouden dynamiikkaa ja vahvistaa työllisyyttä meille tärkeällä Itämeren talousalueella, jonka kehittäminen on yhteinen intressimme. Efore Oy on erinomainen esimerkki talousalueemme globaalista yrityksestä, jolla on tuotantolaitoksia niin Suomessa ja Virossa kuin Kiinassa ja Yhdysvalloissa.

Hyvät kuulijat,

Lopuksi haluaisin vielä kiinnittää huomiota erääseen toiseen, mutta vähintään yhtä tärkeään meitä tänään täällä Pärnussa yhdistävään asiaan, nimittäin kulttuuriin.

Suomea ja Viroa yhdistävät kulttuurisiteet ovat niin voimalliset, että niiden vaikutus näkyy ja jopa tuntuu aivan konkreettisesti omissa hyppysissämme myös tämän globaalitalouden keskellä. Viron nykyisessä 100 kroonin setelissä olevaa suuren runoilijanne Lydia Koidulan kaunista kuvaa ja Pärnun kaupungin keskustassa olevaa kuvanveistäjä Adamsonin hänestä muotoilemaa patsasta olemme kaikki ihailleet. Mutta kuinka moni on huomannut, että kääntämällä esiin 100 kroonin setelin toisen puolen, sieltä löytyy säkeistö Lydia Koidulan runosta? Kyseinen säkeistö on vuonna 1881 julkaistusta runokokoelmasta nimeltä Soome sild, jossa on Lydia Koidulan meille suomalaisille kirjoittamat säkeet:

"Suomi, Suomi! Sinä et katoa
Mielestä etkä sydämestä"
Sydämemme ovat liitetyt yhteen:
Herra itse antaa palkaksi,
että tiemme käyvät yhteen!"

"Soomi, Soomi!
Ei sa kao meelest ega südamest!
Sõlmitud meil südamed:
Issand ise jagab hinda,
et meil kokku käivad teed!"

Ja 100 kroonin seteliin kyseisestä runokokoelmasta valittu säkeistö kuuluu:

"Sillan yhdistetyt päät
liittävät yhteen isänmaat,
totuuden temppeliksi pyhitetyt...
Näky, milloin muutut todeksi?!"

"Silla otsad ühendatud
kandes ühte isamaad,
Tõe templiks pühendatud...
Nägu - millal tõeks saad?!"

Mielestäni meillä on tänään täällä Pärnussa lupa ajatella, että myös suomalais-virolainen yhteistyö täällä Eforen uudella tehtaalla on osa sitä näkyä, jonka toteutumisesta Lydia Koidula omana aikanaan uneksi. Uskallan kyllä epäillä, ettei hän saattanut runoa kirjoittaessaan edes aavistaa sitä, millaisessa maailmassa ja millaisten vaativien haasteiden edessä me nyt elämme ja työtä teemme. Mutta sitäkin suurempi syy meillä on nyt iloita ja toivottaa uudelle tuotantolaitokselle ja kaikille sen työntekijöille mitä parhainta menestystä!