Suomalainen sarjakuva esillä Tartossa

Suomalaisen sarjakuvan suuri nimi Kati Kovàcs ei näyttänyt kirjojaan lapsilleen kun nämä olivat vielä pieniä. Eivätkä tarinat todella olleetkaan lapsille tarkoitettuja.

Kati Kovàcs piirsi taululle alter egonsa

Kati Kovàcs kertoi omasta tavastaan tehdä sarjakuvaa ja sarjakuvan luomisprosessista yleisemminkin Tarton taidekoulun seminaarissa salintäydelle kuuntelijoita. Kovàcsin mukaan sarjakuva antaa tekijälleen rajattomat mahdollisuudet, vaikka siinäkin on omat sääntönsä.

Virossa sarjakuvaharrastus ei ole ollut yhtä taajaa kuin Suomessa viime vuosikymmeninä. Tekijöitä on kuitenkin jonkin verran, mutta pitemmille tarinoille ei ole ollut helppoa löytää julkaisukanavia. Sarjakuva ei valitettavasti kiinnosta kustantamoja, ainakaan vielä.

Virolaisen sarjakuvan tunnetuimpiin tekijöihin kuuluva Joonas Sildre esitteli oman tekniikkansa ja sarjakuvallisen ajattelunsa kehitystä kuvasarjalla, joka alkoi 6-vuotiaana piirretyistä muutamasta stripistä ja huipentui graafikon koulutuksen saaneen nuoren miehen mestarillisiin piirrosnovelleihin.

Josef Vimmatun tarina

Vesa Anttonen Arktinen Banaani-kustantamosta kertoi suomalaisen sarjakuvan historiasta ja taidekriitikko Mari Laaniste valotti vastaavasti virolaista.

Kati Kovàcsin ja Timo Mäkelän sarjakuvanäyttely on avoinna Tampere-majassa Tartossa 9. tammikuuta asti.