HS: Suomi ylsi ykkössijalle maailmanlaajuisessa ympäristövertailussa
Suomi sijoittui taas maailman ykköseksi, kun maat laitettiin paremmuusjärjestykseen ympäristöasioiden hoidossa.
Maailman talousfoorumin WEF:n (World Economic Forum) teettämän vertailun mukaan Suomi on parhaiten onnistunut ylläpitämään ja parantamaan ilman- ja vedenlaatua ja luonnon monimuotoisuutta.
Valtteina ovat erityisesti veden- ja ilmanlaatu, tieteen ja teknologian taso sekä ympäristöhallinnon kyky käsitellä ympäristöongelmia. Heikoiten Suomi pärjää, kun mitataan aineellista kulutusta ja jätteiden määrää sekä luonnonvarojen kulutusta henkeä kohti.
Kaikkiaan 146 maata on laitettu paremmuusjärjestykseen kestävän kehityksen indeksin mukaan. Yalen ja Columbian yliopistojen tutkimus julkistetaan maailman talousfoorumin kokouksessa Sveitsin Davosissa tällä viikolla.
The New York Times uutisoi asian maanantaina. Lehden mukaan Suomi, Norja ja Uruguay ottivat kisassa kolme kärkisijaa. Kymmenen listalle yltivät myös Ruotsi, Islanti, Kanada, Sveitsi, Guyana, Argentiina ja Itävalta.
Hännänhuipuksi arvioitiin Pohjois-Korea. Heikot pisteet saivat myös Haiti, Taiwan, Irak ja Kuwait.
Selvityksessä vertaillaan maita esimerkiksi lapsikuolleisuuden, aliravitsemuksen, syntyvyyden, ryöstökalastuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen perusteella. Selvityksen tekijöiden mukaan indeksi auttaa arvioimaan kehityksen tasoa eri maissa. Tutkimustulokset osoittavat, ettei ympäristön tila ole rahasta kiinni.
Vaikka kestävän kehityksen indeksi vastaa pitkälti maan tulotasoa ja maan taloudellista kehitystä, nämä tekijät eivät yksin ratkaise ympäristöoloja.
TIETOKULMA : Kestävän kehityksen indeksi
Maailman talousfoorumin teettämässä vertailussa maat laitetaan paremmuusjärjestykseen kestävän kehityksen indeksin (Environmental Sustainability Index) eli ESI:n avulla. Indeksi kootaan kahdenkymmenen mittarin avulla, ja mittareilla on edelleen 75 osamuuttujaa. Ympäristöasioiden lisäksi mittareissa on vahvasti mukana taloudellis–tekninen menestyminen sekä terveydenhuollon taso. Ympäristötekijöistä arvioidaan muun muassa ilman- ja vedenlaatua sekä luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi vertailussa tarkastellaan esimerkiksi väestön tulotasoa, verotusta, väestönkasvun rajoittamista, ekotehokkuutta, kasvihuonekaasujen päästöjä, hallinnon kykyä käsitellä ympäristön ongelmia sekä yksityissektorin vastuullisuutta. Vertailuja on tehty vuosina 2000, 2001 ja 2002. Suomi on sijoittunut kärkeen koko ajan.
(Helsingin Sanomat 25.1.2005 / Heli Saavalainen)