Suurlähettiläs Jorma Julin laatinut selvityksen OECD:lle järjestön tulevasta suunnasta
Suomen OECD-suurlähettiläs Jorma Julin on saanut valmiiksi OECD:n tulevaisuutta käsittelevän selvityksen. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD antoi suurlähettiläs Julinille viime joulukuussa tehtäväksi laatia arvion OECD:n nykytilasta sekä suositukset tulevaisuuden suunnasta ja roolista. Nyt valmistunut 50-sivuinen selvitys on osa järjestössä menossa olevaa uudistusprosessia, jossa varsinkin maatutkinnoistaan ja talousennusteistaan tunnettu järjestö pyrkii uudistamaan itseään säilyäkseen tehokkaana analyysien tekijänä ja suositusten antajana jäsenmaiden hallituksille.
Selvityksessään Julin ehdottaa, että OECD antaisi entistä suuremman panoksen kehitys- ja siirtymätalousmaiden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseen. Kuten tähänkin saakka, OECD:n tulee pyrkiä globaaliin vaikuttamiseen kehittämiensä politiikkasuositusten avulla. Maailmantalouden muutokset edellyttävät, että OECD on myös valmis maltillisesti laajentumaan ja ottamaan uusia jäseniä. Siitä ei kuitenkaan pidä sen erityisluonteen takia tehdä koko maailmaa kattavaa organisaatiota, koska sen toimintakyky ja tehokkuus kärsisivät. Erityisesti OECD:n ulkopuolella olevien maailmantalouden suurten toimijoiden - kuten Kiinan, Brasilian, Venäjän - tulisi silti voida päästä järjestön kanssa sellaiseen yhteistyöhön, joka johtaa vähitellen niiden jäsenyyteen. Tämä olisi omiaan lisäämään järjestön merkitystä ja vaikutusvaltaa. Edellytysten luomiseksi laajentumiselle OECD:n on kuitenkin uudistettava työmenetelmiään ja siirryttävä osin enemmistöpäätöksiin.
Julin arvioi OECD:n olevan usealla toimialallaan johtava tai johtavia järjestöjä maailmassa, vaikka kilpailu onkin lisääntynyt ja OECD saa siitä oman osansa. OECD:n toiminnan laaja-alaisuuden takia Julin näkee järjestöllä olevan erinomaiset mahdollisuudet kunnostautua hallitusten neuvonantajana esimerkiksi etsittäessä ratkaisuja ikääntyvien yhteiskuntien kohtaamaan kahteen suureen haasteeseen: terveyspalvelujen kysynnän nopeaan kasvuun ja työvoimapulaan, joka edellyttää myös maahanmuuttopolitiikan kehittämistä. Järjestön nykyistä panosta globalisaation hallintaa koskevassa työssä ja kestävän kehityksen edistämisessä tulee myös vahvistaa.
Merkittävän haasteen OECD:n toiminnalle tarjoaa Euroopan unionin toiminnan laajentuminen ja syventyminen. Unionimaille merkittävä lisäarvo OECD-työstä tulee Julinin mukaan kuitenkin siitä, että tämä edustaa maantieteellisesti laajempaa joukkoa ja erilaisia talous- ja yhteiskuntapolitiikan malleja. OECD-työn syvällisyys ja monien mielestä EU:ta vähäisempi poliittisuus ovat myös jäsenmaiden arvostamia hyötyjä. Julin katsoo, että unionin jäsenmaiden tulisikin nähdä EU ja OECD toisiaan täydentävinä organisaatioina.
Julin päätyy arviossaan siihen, että OECD:ta tarvitaan jatkossakin. Politiikkasuosituksille ja hyvälle politiikalle on aina kysyntää. Yhteiskunnan polttavat kysymykset vain muuttuvat osittain. OECD:tä kohtaan vuosien varrella toisinaan esitetty kritiikki osoittaa, että järjestö on ollut oikealla asialla, mutta koskenut poliittisesti arkaluontoisiin asioihin suosittaessaan olemassaolevien rakenteiden kehittämistä. Säilyäkseen mielenkiintoisena ja arvostettuna OECD:n tulee kuitenkin myös uudistua, kehittää toimintatapojaan ja yhteistyötään ei-jäsenmaiden kanssa. Järjestön tulee säilyttää pioneerimainen otteensa ja liikkua muita järjestöjä edellä uusien kehityskulkujen ja yhteiskunnallisten haasteiden havainnoimisessa.
Pariisissa toimivassa OECD:ssa on 30 jäsenmaata, jotka edustavat 82 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta, 74 prosenttia maailmankaupasta ja 95 prosenttia kehitysavusta. OECD:lla on yhteistyötä 70 kehitysmaan ja siirtymätalousmaan kanssa. Järjestö on perustettu 1961.
Lisätietoja: ulkoasiainsihteeri Tuomas Tapio, OECD-edustusto, puh. +33 1 4524 7171, ja lähetystöneuvos Riitta Swan, ulkoasiainministeriö, puh. 09 1605 6198