Kahdenväliset suhteet
Suhteet
Suomi tunnusti Algerian heti sen itsenäistyttyä vuonna 1962 ja avasi suurlähetystön Algeriassa ensimmäisten maiden joukossa. Suomen ja Algerian suhteet ovat tästä lähtien olleet hyvät. Sisällissodan aikana 1990-luvulla yhteydenpito tosin väheni, mutta 2010-luvulla vierailuvaihto on vilkastunut. Suomi avasi edustuston Alger'ssa uudelleen vuonna 2011 ja Algeria avasi suurlähetystön Helsinkiin vuonna 2016.
Vuosina 2011-2016 Algeriassa vierailivat Suomen ulkomaankauppaministeri, maatalous- ja ympäristöministeri, valtiosihteeri ja kaksi alvaltiosihteeriä. Algeriasta Suomessa on vieraillut telekommunikaatioministeri vuonna 2013 ja ulkoministeri tammikuussa 2019.
Tiede- ja kulttuurisuhteita on edistetty järjestämällä tieteellisiä seminaareja, osallistumalla EU:n ja Algerian väliseen twinning-projektiin maan teollisten innovaatioiden strategian tukemiseksi, järjestämällä konserttivierailuja ja osallistumalla EU:n elokuva- ja teatterifestivaaleihin. Tampereen yliopistolla on virallinen yhteistyösuhde Algerian tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Juva Tryffeli on tehnyt yhteistyösopimuksen Constantinen yliopiston yhteydessä toimivan bioteknologiakeskuksen kanssa.
Kaupallis-taloudelliset suhteet
EU-maiden vienti Algeriaan on kääntynyt laskuun, etkä Suomikaan ole kokonaan välttynyt viennin heilahtelulta. Suurin selittäjä on sahatavaratullit, joka pysäytti vuonna 2017 viennin puoleksi vuodeksi. Sahatavarakauppa laski 41 prosenttia 94:stä 55 miljoonaan euroon. Sahatavarakauppa saatiin uudelleen käyntiin vuoden 2017 lopussa, ja vuonna 2018 Suomen viennin arvo oli jo 175 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edelliseen verrattuna 51 prosenttia.
Algeriasta Suomeen tuodaan satunnaisesti öljyä ja kaivannaisia. Kauppa on Suomelle vahvasti ylijäämäistä. Suomi vie Algeriaan sahatavaran lisäksi sellua, kartonkia ja paperituotteita sekä koneita ja laitteita. Suomen tullin tilastojen mukaan sahatavara kattaa Suomen viennistä reilusti yli puolet.
Algerian talouskasvu on pysynyt 2 – 3 prosentin välillä öljyn hinnan laskusta huolimatta. Maa hakee nyt kasvua myös öljysektorin ulkopuolelta, mikä lisää kysyntää investointihyödykkeille. Talouden monipuolistaminen ulottuu suomalaisten keskeisille osaamisalueille, mutta strategisen otteen puuttuminen hidastaa kehitystä. Mahdollisuuksia on mm. voima-, vesi- ja teknologiasektoreilla, uusiutuvassa energiassa, satamainfrastruktuurissa sekä öljy- ja kaasuteollisuudessa.
Marraskuussa 2016 toteutettiin Team Finland -vienninedistämismatka maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikaisen johdolla. Matkan teemana olivat puu, maatalouskoneet, viljat ja vesiosaaminen. Matkalle osallistui kymmenen suomalaisyritystä.
Merkittävin suomalaisinvestointi Algeriaan on toistaiseksi Sampo-Rosenlew Oy:n yhdessä paikallisen kumppanin kanssa perustama leikkuupuimuritehdas. Tehtaasta on tullut näkyvä käyntikortti suomalaisille Algerian markkinoilla, ja ensimmäinen vientitoimitus Nigeriaan on lähdössä. Merkittävä teknologiansiirtohanke on algerialaisen IRIS-yrityksen pääasiassa henkilöautojen renkaita suomalaisen Black Donuts –yrityksen tieto-taidon pohjalta valmistava tehdashanke. Algeriassa on kasvava autojen kokoonpanoteollisuus. Myös Afrikan vientimarkkinoille Abloyn turvateknisiä tuotteita valmistavan tehtaan käynnistäminen on vireillä, ja algerialainen Faderco on hankkimassa Valmetilta pehmopaperikoneen uuteen tehtaaseensa. Nokia myi aikanaan Algerian ensimmäisen mobiiliverkon ja on vahvasti mukana operaattoreiden verkkojen modernisoinnissa.
Algerian hallitus pyrkii löytämään keinoja vastata alijäämäiseen ulkomaankauppaan. Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä keskipitkällä aikajänteellä on kotimaisen tuotannon kasvattaminen. Lyhyellä aikavälillä tuontia pyritään hillitsemään myös vaihtuvilla kaupanesteillä. Vuonna 2016 Algeria otti käyttöön EU:n ja Algerian välisen assosiaatiosopimuksen vastaisesti tuontilupajärjestelmän henkilöautoille, betonille sekä harjateräkselle. Huhtikuun alussa 2017 Algerian talousministeriö päätti asettaa mm. puutavaran tuontilisenssien piiriin ja yrityksille annettiin vajaa kaksi viikkoa aikaa hakea lisenssiä. Puutavara poistettiin tuontilisenssien piiristä loppuvuodesta 2017. Tuolloin tuontilisenssien sijaan ja osin rinnalle tuli tullimaksuja, kulutusveroja ja tuotekohtaisia tuontikieltoja, jotka koskivat kaikkiaan 877 tuotetta. Suomi ja Euroopan Unioni ovat jatkuvassa keskusteluyhteydessä Algeriaan viranomaisiin, jotta Algeria tiedottaisi etukäteen käyttöön otettavista välineistä eikä asettaisi assosiaatiosopimuksen vastaisia tuonninesteitä. Algerian hallitus päätti tammikuussa 2019 korvata tuontikiellot tuotekohtaisilla, 30 - 200 prosentin suuruisilla ”väliaikaisilla ylimääräisillä suojatulleilla”, jotka kattavat kaikkiaan 1095 tuotetta.
Suomalaiset, suomen kieli
Algeriassa asuu noin 40 Suomen kansalaista, joista useimmilla on Algerian ja Suomen kaksoiskansalaisuus.Sopimukset
- Sopimus sijoitusten vastavuoroisesta edistämisestä ja suojaamisesta (SopS 8-9/2007)
- Taloudellista, teollista, tieteellistä ja teknistä yhteistyötä koskeva sopimus (SopS 13/1984)
Vierailut
Suomen ulkomaankauppaministeri vieraili Algeriassa liikemiesdelegaation kanssa joulukuussa 2012. Suomen ulkoministeri vieraili Algeriassa helmikuussa 2014. Suomen maatalous- ja ympäristöministeri vieraili Algeriassa marraskuussa 2016 yritysdelegaation kanssa.
Algerian telekommunikaatioministeri vieraili Suomessa syyskuussa 2013 ja ulkoministeri tammikuussa 2019.
Algerian hallitus huhtikuussa 2019: