Maailman kolmas vesifoorumi keskittyi kehitysmaiden vesihuollon parantamiseen
Ulkoasiainministeriö Ympäristöministeriö
Maailman kolmas vesifoorumi ja ministerikokous pidettiin Japanin Kiotossa 16. - 23. maaliskuuta. Foorumiin osallistui yli 10 000 hallinnon, elinkeinoelämän, tutkimuksen ja kansalaisjärjestöjen edustajaa. Kokouksen tavoitteena oli saada vesialan eri toimijat pohtimaan yhdessä kansallisten ja alueellisten vesiongelmien ratkaisemista. Vaikeasta maailmantilanteesta huolimatta Kioton vesifoorumiin osallistui 176 ministeriä. Suomen valtuuskuntaa johti ympäristöministeriön kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi.
Puhtaan juomaveden saatavuus korostui lähivuosien kestävän kehityksen keskeisenä tavoitteena. Viidennes maapallon väestöstä kamppailee ilman puhdasta juomavettä ja lähes puolelta puuttuvat käymälät.
Kokouksessa korostui erityisesti köyhyyden vähentäminen parantamalla kehitysmaiden juomaveden saantia, käymälöitä ja ruokaturvaa. Puhtaalla vedellä ja käymälöillä on suurempi merkitys köyhyyden voittamisessa kuin aiemmin on tunnustettu. Juomaveden tuottaminen ja jätevesihuollon turvaaminen edellyttää nykyisten investointien kaksinkertaistamista, mutta myös nykyiset vesijärjestelmät on ylläpidettävä.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset, mm. tulvien ja kuivuuden sekä luonnononnettomuuksien lisääntyminen, olivat kokouksen huolenaiheita. Ilmastomuutoksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti kehitysmaiden köyhiin. Ilmastonmuutos vaikuttaa kuitenkin lähes kaikkiin maihin, eniten rannikkoalueisiin ja pieniin saarivaltioihin.
Suomi vesiensuojelun kärkimaa
Kokouksessa julkaistiin YK:n raportti vesivarojen tilasta. Suomen vesien tila on arvioitu parhaimmaksi 122 maan vertailussa, joka on tähänastisista laajin. Suomen vahvuutena on pitkäjänteinen ja ennakoiva vesiensuojelutyö. Parhaillaan Suomessa toteutetaan vuoteen 2005 ulottuvaa kolmatta kansallista vesiensuojeluohjelmaa. Itämeren suojeluohjelma hyväksyttiin valtioneuvostossa viime vuonna. Suomessa jätevesien käsittely on erittäin korkeatasoista ja vesiensuojelun lainsäädännössä on huomioitu haittojen ennaltaehkäisy. Veden saatavuudessa Suomi sijoittui raportin mukaan vasta 45. sijalle. Raportti herätti laajaa kiinnostusta Kiotossa. Eräät maat edellyttivät seuraavilta raporteilta tarkempaa maakohtaista tilastotietoa ja valmistelun avoimuutta.
Rajavesiyhteistyö lisää turvallisuutta
Vesivarojen vähentyessä ja käyttötarpeiden lisääntyessä yhteisistä rajavesistöistä ja niiden valuma-alueista on tullut tärkeä turvallisuuskysymys. Suomi järjesti foorumin yhteydessä rajavesiyhteistyötä koskevan tilaisuuden, jossa esiteltiin maamme yhteistyötä Venäjän, Ruotsin ja Norjan kanssa. Kokemuksia voidaan soveltaa muissa maissa, onhan maailmassa yli 260 maiden rajat ylittävää vesistöä.
Tapahtuma herätti laajaa mielenkiintoa varsinkin Itä-Euroopan, Keski-Aasian ja Afrikan maissa. Rajavesikysymyksissä on Suomelle tarjoutumassa uusi kiinnostava yhteistyömahdollisuus myös muilla alueilla.
Euroopan vesistöt kuntoon vuoteen 2015 mennessä
Kokouksessa esiteltiin myös Euroopan vesipolitiikan uutta lainsäädäntöä, jonka tavoitteena on saada kaikkiin EU:n alueen vesistöihin hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Päämäärää varten tehdään valuma-aluekohtaiset suunnitelmat ja varmistetaan kaikkien mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin.
Lisätietoja: hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine, puhelin (09) 160 39722, gsm 050 559 9142