Edustustojen yhteistyö auttaa suomalaisia kotiin koronakriisissä

Edustustojen yhteistyö auttaa suomalaisia kotiin koronakriisissä

Peru, Filippiinit ja Karibian saaret eivät ole suomalaisten massaturismikohteita. Koronaviruksen vuoksi matkailijat ovat jääneet vaikeutuneiden kulkuyhteyksien taakse saarille tai maaseudulle. Kotiin paluuta hankaloittavat maan sisäiset matkustusrajoitukset ja pitkät etäisyydet lentokentille.

Kuvamosaiikki: matkailijat palaavat Perusta kotimaihinsa EU-maiden järjestämällä kotiutuslennolla. Jonotusta kadulla ja teltassa, lentokone valmiina vastaanottamaan matkustajia.
Yhteistyö muiden EU- ja Pohjoismaiden edustustojen kanssa on helpottanut edustustojen työtä.

Koronakriisi on vaatinut paljon niin matkailijoilta kuin edustustoilta. Monista paikoista paluu Suomeen on mahdollinen vain kaupallisilla yhteyksillä tai muiden maiden järjestämillä kotiutuslennoilla. Nyt vaaditaankin kykyä sietää epävarmuutta, sillä moni joutuu jäämään kohteeseen siihen asti, kunnes kaupalliset lentoyhtiöt palaavat reiteille. 

Perussa liikkuminen on rajoitettu välttämättömään

Peruun julistettiin maaliskuun puolivälissä koronavirustilanteen hallitsemiseksi kansallinen hätätila, jota presidentti pidensi äskettäin 10.5. saakka. Suomalaiset Perussa Perussa on vielä reilut 20 suomalaista  Suuri osa palasi pian, osa haluaa jäädä  Muutamia matkailijoita on vaikeiden kulkuyhteyksien takanaMaan ilma-, meri- ja maarajat pysyvät suljettuina, eikä tiedetä, voidaanko humanitäärisiä kotiutuslentoja enää lentää. Maan sisäistä liikkumista rajoitetaan tiukasti – henkilöautoja ei saa käyttää, taksia ja julkista liikennettä vain syystä tai luvan kanssa. 

Sunnuntaisin maassa on täysi ulkonaliikkumiskielto, muina päivinä vain yksi henkilö per talous saa hakea välttämättömiä tarvikkeita aamuneljän ja iltakuuden välillä.

”Olemme täällä Limassa auttaneet suomalaisia kotiutumaan Perusta, Ecuadorista ja Boliviasta”, kertoo konsulipalvelu- ja hallintovastaava Esa Vallioniemi

”Pelkästään Perusta järjestettiin 50 kotiutuslentoa Eurooppaan. Lähes jokaiseen olemme tarjonneet kansalaisiamme, joskus menestyksellä, joskus taas ei, koska lennon järjestävän maan kansalaiset ovat luonnollisesti etusijalla. Vaikka edustustojen kesken on ollut kilpailua näistä lentopaikoista, tiedonvälitys on toiminut kiitettävästi ja olemme saaneet yleensä tiedon lähtevistä lennoista vaikkakin joskus hyvin myöhään”, Vallioniemi jatkaa. 

Suurimmaksi ongelmaksi on noussut maakunnissa olevien suomalaisten saaminen lentoyhteyksien ääreen Limaan. Liikkumisrajoitukset ovat välillä estäneet kuljetukset kokonaan. 

Maakuljetuksien osalta on ollut tärkeää myös huolehtia kuljetettavien turvallisuusdesta. ”Läpikulkumatkalla oleviin ulkomaalaisiin suhtauduttiin taudin pelossa paikoitellen aggressiivisesti maaseudun kylissä”, kertoo Vallioniemi. 

Filippiineillä oma-aloitteisuus on valttia

Suomen Kuala Lumpurin -edustuston toimialue ulottuu Malesian lisäksi Filippiineille ja Bruneihin. 

Suomalaiset Filippiineillä: 250 matkustusilmoituksen tehnyttä Suuri osa palannut, osa jäämässä  Noin 60 matkailijaa haluaa palata Suomeen”Filippiinit koostuu yli 3 000 saaresta, ja eri alueilla on erilaisia rajoituksia. Kansainväliset lentokentät ovat olleet vuoroin auki ja vuoroin suljettuna, joten matkailijat eivät ole olleet varmoja, mikä kenttä milloinkin on toiminnassa ja pääseekö sinne vai ei”, kertoo konsulipalvelu- ja hallintovastaava Päivi Joki-Kyyny.

Edustusto auttaa matkailijoita keräämällä ja jakamalla tietoa. Kansalaisten kysymyksiin vastataan parhaan mukaan ja niin nopeasti kuin mahdollista.
”Autamme matkailijoita myös kirjoittamalla kirjeitä liikkumista helpottamaan ja välitämme halukkaiden tietoja niille EU-maille, jotka järjestävät niin sanottuja sweeper-lentoja saarilta kansainvälisille kentille sekä kotiutuslentoja”, Joki-Kyyny jatkaa. 

Oma aktiivisuus on kuitenkin tärkeää. ”Jos olet lentokentän lähellä ja pääset paikan päälle, lähde kysymään vapaita paikkoja lähteville lennoille”, neuvoo Joki-Kyyny. Useilla lennoilla on ollut paljon vapaita paikkoja, koska kaikki matkustajat eivät ole päässeet kentälle. 

”Luo mahdollisuuksien mukaan myös yhteys paikallisiin viranomaisiin, esimerkiksi matkailuinfoon, kaupungintalolle tai lentokentälle. He voivat usein auttaa sinua paremmin ja nopeammin esimerkiksi liikkumiseen liittyvissä ongelmissa. Heiltä saat myös parhaiten paikallista tietoa”, Joki-Kyyny kertoo. 

Karibialla pohjoismainen ja EU-yhteistyö näyttää voimansa

Suomalaiset Karibialla: Alkuvaiheessa satoja suomalaisia matkailijoita Suurin osa palannut tavallisilla reittilennoilla. Suomen kunniakonsulit ovat olleet korvaamaton apu Karibialla olevien suomalaisturistien kotiuttamisessa, kertoo kiertävä suurlähettiläs Pertti Ikonen.

”Karibialla on useita saaria jotka ovat Englannin, Ranskan, Hollannin tai Yhdysvaltain merentakaisia alueita. Tämä kaikki vaikuttaa suomalaisten matkailijoiden avustamiseen viruspandemian aikana. Mikäli kotiin haluava matkaaja on vaikkapa Hollannin Curacao-saarella, voi häntä auttaa Suomen Hollannin-suurlähetystö Haagissa, paikallisen Curacaolla olevan kunniakonsulin avustuksella”, Ikonen kertoo

Kunniakonsuleilla on muutenkin ollut keskeinen rooli matkailijoiden avustamisessa paikan päällä. 

 

 

Mikä on kunniakonsuli?

  • Kunniakonsulit ovat osa Suomen edustustoverkkoa, jonka muodostavat suurlähetystöt, pääkonsulaatit, konsulaatit ja muut edustustot.
  • Kunniakonsulit ovat yksityishenkilöitä ja toimivat tehtävässään vapaaehtoisesti ilman korvausta.
  • Suomella on yli 400 kunniakonsulia noin 120:ssa maassa.
  • Kunniakonsuleiden tehtäviin kuuluvat suomalaisten avustaminen, kaupallis-taloudellisten suhteiden edistäminen ja maakuvatyö

Maiden välinen yhteistyö kaiken lähtökohta

”Yhteistyö on kaiken lähtökohta, kun hoidetaan 15 maan asioita Helsingistä käsin”, toteaa Ikonen. 

Mikä on kiertävä suurlähettiläs?

  • Kiertävä suurlähettiläs ei asu toimialueeseensa kuuluvissa maissa.
  • Hän edustaa Suomea ulkoministeriöstä käsin ja hoitaa soveltuvin osin niitä tehtäviä, jotka kuuluvat suurlähetystölle.

”Vaikka Suomella on erittäin kyvykkäät kunniakonsulit joka saarella paitsi Kuubassa, jossa Suomen konsulipalveluasioita hoitaa Ruotsin suurlähetystö, on koordinaatio EU:n delegaatioiden, pohjoismaisten suurlähetystöjen ja muiden EU-maiden kanssa lähtökohta onnistuneelle asioiden hoidolle”, hän jatkaa. 

”Kuuba on hyvä esimerkki hyvästä pohjoismaisesta yhteistyöstä. Kun normaalit reittilennot päättyivät yllättäen, tarjosivat Pohjoismaat ja Baltian maat matkailijoille mahdollisuutta palata ulkoministeriön tilaamalla Finnairin kotiutuslennolla Helsinkiin, josta oli jatkoyhteydet Tukholmaan ja Tallinnaan”, Ikonen kertoo. 

Artikkeli on neljäs ja viimeinen osa juttusarjaa, joka kertoo ulkoministeriön työstä koronakriisin aikana Suomessa ja maailmalla. 
 

koronavirukset