Suomi Euroopan neuvostossa
Tavoitteet
Euroopan neuvoston merkitys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa perustuu erityisesti järjestön maantieteelliseen kattavuuteen ja mahdollisuuksiin ennaltaehkäistä kriisejä. Järjestön ydinajatus on, että demokraattinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava oikeusvaltio on vakaa ja kykenee ratkomaan vaikeitakin ristiriitoja ajautumatta kriiseihin ja sotiin.
Euroopan neuvoston toiminta demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi lisää myös Suomen turvallisuutta ja on Suomen tavoitteiden mukaista. Suomi tukee Euroopan neuvoston keskittymistä järjestön ydintehtäviin ja on johdonmukaisesti pyrkinyt vahvistamaan Euroopan neuvoston ihmisoikeusroolia sekä turvaamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toiminnan.
Suomelle on myös tärkeä tukea Euroopan neuvoston itsenäisten monitorointimekanismien ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun toimintaa. Näiden perustamisessa Suomi on ollut avainasemassa: Ihmisoikeusvaltuutetun toimisto on alun perin Suomen aloite. Myös parlamentaarisen yleiskokouksen toteuttamaa ihmisoikeus- ja demokratiatilanteen monitorointia jäsenmaissa on kehitetty Suomen toimesta.
Suomi edistää kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien, kuten sananvapauden, sekä sosiaalisten oikeuksien toteutumista koko Euroopassa. Suomi toimii etulinjassa lähes kaikissa Euroopan neuvostossa esiin nousevissa ajankohtaisissa ihmisoikeuskysymyksissä, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ryhmien, naisten, romanien sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien edistämisessä ja kehittämisessä. Suomi tukee myös vapaaehtoisavustuksilla useita sektoreita Euroopan neuvoston toiminnassa.
Lisäksi Suomi korostaa kansalaisyhteiskunnan roolia ja parempia osallistumismahdollisuuksia Euroopan neuvoston toimintaan. Suomi tukee Euroopan neuvoston aktiivista roolia Ukrainassa ja Venäjän asettamisessa vastuuseen laittomasta hyökkäyksestä. Venäjä erotettiin Euroopan neuvostosta maaliskuussa 2022 eikä maa ole enää myöskään Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuoli.
Pysyvän edustuston historia
Suomi liittyi Euroopan neuvoston täysjäseneksi vuonna 1989, jolloin myös perustettiin pysyvä edustusto Strasbourgiin. Sitä johtaa Suomen pysyvänä edustaja toimiva suurlähettiläs. Vuoteen 2023 mennessä Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan neuvostossa on palvellut kymmenen suurlähettilästä.
Dieter Vitzthum, suurlähettiläs 1989–1991
Holger Rotkirch, suurlähettiläs 1991–1994
Tom Grönberg, suurlähettiläs 1994–1998
Erkki Kourula, suurlähettiläs 1998–2002
Ann-Marie Nyroos, suurlähettiläs 2002–2007
Irma Ertman, suurlähettiläs 2007–2011
Pekka Hyvönen, suurlähettiläs 2011–2015
Satu Mattila-Budich, suurlähettiläs 2015–2019
Nina Nordström, suurlähettiläs 2019–2023
Sini Paukkunen-Mykkänen, suurlähettiläs 2023-
Jäsenyys Euroopan neuvostossa on vaikuttanut suuresti Suomen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Suomi on esimerkiksi täytäntöönpannut yli 150 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antamaa tuomiota. Tämä on kehittänyt merkittävästi Suomen lainsäädäntöä.
Suomi on toiminut kahdesti puheenjohtajamaana Euroopan neuvoston ministerikomiteassa, vuosina 2018‒2019 ja 1997‒1998. Ministerikomitean puheenjohtajuus kestää kuusi kuukautta ja osuu kullekin jäsenmaalle vain noin parinkymmenen vuoden välein.
Edellisellä puheenjohtajakaudella Suomi painotti seuraavia teemoja: eurooppalaisen ihmisoikeus- ja oikeusvaltiojärjestelmän vahvistamista, tasa-arvoa ja naisten oikeuksia sekä avoimuutta, osallisuutta, nuoria ja radikalisoitumisen ehkäisyä.