Suomen suhteet ja kehitysyhteistyö Ukrainassa

Suomen kehitysyhteistyö Ukrainassa parantaa opetuksen laatua, lisää energiaturvallisuutta ja ilmastokestävyyttä sekä vahvistaa oikeusvaltiota. Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyksen jälkeen Suomen tukea on sekä lisätty että sopeutettu niin, että se vastaa akuuttiin hätään ja vahvistaa yhteiskuntaa sodan keskellä.

Valokuvassa lapsia kävelee koulun pihalla kansallispuvuissa. Kuvan päällä on Euroopan kartta, jossa on korostettu Ukraina.
Suomi on tukenut Ukrainan opetusalan uudistamista. Tuella on parannettu esimerkiksi oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä. Kuva: DPA Lehtikuva

Suomi tuomitsee vahvasti Venäjän laittoman hyökkäyksen Ukrainaan. Suomi tukee Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Suomi vastaa Venäjän toimiin ja tukee Ukrainaa osana Euroopan unionia.

Ukraina on käynnistänyt laaja-alaisia yhteiskunnallisia uudistuksia, joihin se on sitoutunut osana maan EU-lähentymistä. Uudistukset ovat tuoneet konkreettista hyötyä kansalaisille sekä parantaneet maan kykyä vastata erilaisiin sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin. Ukrainan oma sitoutuminen uudistuksiin on olennaista. Venäjän hyökkäyksestä huolimatta Ukrainan valtionhallinto ja viranomaiset ovat kyenneet jatkamaan toimintaansa.

Suomen kokonaisvaltaisen toiminnan tavoitteita Ukrainassa kuvataan maastrategiassa ja kehitysyhteistyöhön keskittyvässä maaohjelmassa. Maastrategian tavoitteita ovat Ukrainan alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin palauttaminen sekä kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen, Suomen ja Ukrainan kahdenvälisten suhteiden vahvistaminen ja yhteistyön laajentaminen, yhteiskunnan kestokyvyn ja kansalaisten elinolojen parantaminen sekä Euroopan unionin ja Ukrainan välisten suhteiden vahvistaminen.

Suomi tukee Ukrainaa laaja-alaisesti niin kehitysyhteistyön, siviilikriisinhallinnan, humanitaarisen miinatoiminnan, humanitaarisen avun kuin Euroopan neuvoston, kansalaisjärjestöjen ja Nato-rahastojen kautta.

Suomen suunniteltu tuki vuosien 2021–2024 kehitysyhteistyön maaohjelmakaudella on yhteensä 29 miljoonaa euroa.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen lisätukea Ukrainaan on osoitettu yhteensä 92 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun. Lisätukea on jo kohdistettu Iso-Britannian koordinoimaan Ukrainan resilienssirahastoon, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJin hanketoimintaan, Euroopan neuvoston Ukrainan-toimintaohjelmalle sekä Maailmanpankin julkisen hallinnon yhteisrahastoihin yhteensä 26,8 miljoonaa euroa. Suomi on antanut humanitaarista apua Ukrainaan ja Moldovaan yhteensä 24,2 miljoonaa euroa, materiaaliapua EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta ja puolustustarvikkeita suoraan sekä osallistumalla Euroopan rauhanrahastoon. Lisäksi Suomi toimittaa Ukrainan pyynnöstä väliaikaisia perheasuntoja 200:lle kotinsa sodassa menettäneelle ukrainalaiselle.

Ennen lisätukea Suomen kokonaistuki Ukrainalle vuosina 2014–2021 oli yli 70 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyö on yksi tärkeimmistä tukimuodoista.

Suomen maastrategia Ukrainassa 2021–2024 (englanniksi, PDF, 258 KB)

Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet Ukrainassa vuosina 2021–2024

Suomen kahdenvälinen yhteistyö Ukrainassa suuntautuu vuosina 2021–2024 opetuksen laadun parantamiseen, oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen, energiaturvallisuuteen ja ilmastokestävyyden parantamiseen. Suomen tuki Ukrainalle kehitysyhteistyön maaohjelmakaudella 2021–2024 on 29 miljoonaa euroa.

Suomen kehitysyhteistyön maaohjelma Ukrainassa (englanniksi, PDF, 648 KB)

Vuosina 2021–2024 Suomen tuki keskittyy opetusuudistukseen, energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiseen sekä oikeusvaltiokehitykseen.

Suomen kehitysyhteistyö opetuksen laadun parantamiseksi ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi

Suomen kehitysyhteistyöllä parannetaan koulujen opetuskäytäntöjä ja -ympäristöjä, tehdään ammatillisesta koulutuksesta houkuttelevaa sekä tehostetaan eurooppalaisten oikeusvaltio-, demokratia- ja ihmisoikeusperiaatteiden toimeenpanoa.

Tavoite: Opetuksen laadun parantamiseen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen tähtäävät uudistukset onnistuvat

  • Perus- ja toisen asteen opetuskäytännöt ja -ympäristöt paranevat
  • Ammatillinen koulutus on aiempaa houkuttelevampi vaihtoehto sekä miehille että naisille
  • Eurooppalaisten oikeusvaltio-, demokratia- ja ihmisoikeusperiaatteiden toimeenpano tehostuu

Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat

  • Ukrainan opetussektorin uudistusta tukeva hanke vuosille 2018–2023. Hankkeen budjetti on 8 miljoonaa euroa, josta Suomen tuen osuus on 6 miljoonaa euroa ja EU:n osuus 2 miljoonaa euroa.
  • Ukrainan ammattikoulutusuudistushankkeen edistäminen. Suomen tuen osuus yhteishankkeessa on 3,5 miljoonaa euroa vuosina 2020–2023.
  • Rahoitus Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin hankkeille Ukrainassa. Suomen tuki vuonna 2022 on 700 000 euroa.
  • Tuki Euroopan neuvoston Ukraina-toimintaohjelmalle. Suomen tuki on 3 miljoonaa euroa vuosina 20212022.
  • Tuki Ukrainan resilienssiä vahvistavalle kumppanuusrahastolle. Suomen tuki on 4,3 miljoonaa euroa.
  • Tuki Maailmanpankin yhteisrahastoihin Ukrainan julkisen hallinnon ja koulujen työntekijöiden palkkoihin sekä tukemaan julkisen sektorin kapasiteettia ylläpitää julkisia ja peruspalveluita. Suomen tuki yhteisrahastoille on yhteensä 21 miljoonaa euroa vuonna 2022.

Suomen kehitysyhteistyö energiaturvallisuuden ja ilmastokestävyyden parantamiseksi

Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan nykyaikaisia ilmastoystävällisiä energiaratkaisuja sekä parannetaan sääpalveluita ja katastrofiriskeihin liittyviä ennakkovaroitusjärjestelmiä.

Tavoite: Energiaturvallisuus kasvaa ja ilmastokestävyys paranee

  • Energiatehokkaita ja uusiutuvaan energiaan nojaavia nykyaikaisia teknologioita ja ratkaisuja otetaan yhä laajemmin käyttöön
  • Meteorologiapalvelut ja katastrofiriskien vähentämiseen liittyvät mekanismit paranevat

Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat

  • Tuki Ukrainan energiatehokkuuden parantamiselle ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiselle Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiöön Nefcoon perustetun rahaston kautta. Suomen tuki on 6 miljoonaa euroa vuosina 2018–2022.
  • Tuki Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin alueelliseen Energiatehokkuus- ja ympäristökumppanuusrahastoon Ukrainassa. Suomen tuki on 200 000 euroa vuosina 2021–2022.
  • Tuki Ilmatieteen laitoksen ja Ukrainan Hydrometeorologisen keskuksen meteorologian alan yhteistyölle. Suomen tuki on 2 miljoonaa euroa vuosina 2022–2025.

Suomen yhteistyökumppanit Ukrainassa

Suomen kumppaneita Ukrainassa ovat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj, Euroopan neuvosto ja kansainväliset kehitysrahoituslaitokset. Yhteistyötä tehdään myös YK-järjestöjen kanssa. Suomi toimii osana Euroopan unionia ja edistää EUUkraina-sopimusten toimeenpanoa ja siihen liittyvää yhteistyötä.

Suomi osallistuu Ukrainassa Etyjin ja EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioihin. Etyjin tarkkailuoperaatio valvoi muun muassa Itä-Ukrainassa tulitauon pitävyyttä vuosina 20142022. EU:n neuvonantajaoperaatio EUAM tukee Ukrainaa siviiliturvallisuussektorin uudistamisessa. Suomi rahoittaa Ukrainassa humanitaarista miinatoimintaa sekä myöntää humanitaarista apua tarveperustaisesti. EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta on lähetetty siviilipuolen materiaaliapua Ukrainaan.

Suomi tukee Euroopan neuvoston toimintaohjelmaa, jossa Ukrainaa kannustetaan lisäämään tuomioistuinten itsenäisyyttä, edistämään eurooppalaisten ihmisoikeusperiaatteiden toimeenpanoa, harjoittamaan hyvää hallintoa sekä suojelemaan vähemmistöjen ja sisäisessä maanpaossa olevien kansalaisten oikeuksia.

YK:ssa Suomi osallistuu aktiivisesti Ukrainaa ja Krimin niemimaata koskevaan toimintaan ja on vahva Ukrainan tukija. Suomi toimii YK:ssa tiiviisti niin osana EU:ta kuin yhdessä muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa.

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat tukeneet Ukrainan yhteiskunnallista kehitystä yhteistyössä maan kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tuki on kohdistunut muun muassa rauhanvälitykseen ja vammaisten henkilöiden aseman parantamiseen.

Kaupallinen yhteistyö

Suomi pyrkii tehostamaan maiden välistä kaupallista ja taloudellista yhteistyötä muun muassa kahdenvälisen talouskomission avulla ja Team Finlandin kautta.

Euroopan unionin ja Ukrainan välinen vapaakauppasopimus on lisännyt EU:n ja Ukrainan välistä kauppaa merkittävästi, mutta vaikutus Suomen ja Ukrainan väliseen kauppaan on jäänyt rajalliseksi. Ukrainassa vakituisesti toimivien suomalaisyritysten määrä on pysynyt pienehkönä liiketoimintaympäristöön liittyvien epävarmuuksien vuoksi.

Ukraina tarjoaa kuitenkin merkittävän 40 miljoonan asukkaan markkina-alueen, ja suomalaiselle osaamiselle on kysyntää. Ukrainan pitkän aikavälin jälleenrakennus tulee tarjoamaan merkittäviä mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Etenkin rakentaminen, energia ja vihreä siirtymä, telekommunikaatio ja digitalisaatio, vesi- ja jätehuolto, koulutus- ja oppimisympäristöt sekä maatalouden koneet ja teknologiat ovat lupaavia toimialoja.

Team Finland -verkosto Ukrainassa