Suomen suhteet ja kehitysyhteistyö Ukrainassa
Suomi tuomitsee vahvasti Venäjän laittoman hyökkäyksen Ukrainaan ja tukee Ukrainaa laaja-alaisesti kehitysyhteistyön, siviilikriisinhallinnan, humanitaarisen miinatoiminnan, humanitaarisen avun kuin Euroopan neuvoston, kansalaisjärjestöjen ja Nato-rahastojen kautta.
Suomi tukee vahvasti Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Suomi tukee Ukrainaa niin kahdenvälisesti kuin osana Euroopan Unionia. Myös YK:ssa Suomi on vahva Ukrainan tukija. Suomi toimii YK:ssa tiiviisti niin osana EU:ta kuin yhdessä muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa.
Venäjän hyökkäyksen jälkeen Suomi on osoittanut Ukrainaan noin 140 miljoonaa euroa tukea kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun vuosille 2022-2023.
Ukraina on sitoutunut laaja-alaisiin uudistuksiin osana EU-lähentymistään. Ukrainalle myönnettiin kesäkuussa 2022 Euroopan Unionin ehdokasmaa-asema. Ukrainan jo toimeenpanemat uudistukset ovat tuoneet konkreettista hyötyä kansalaisille sekä parantaneet maan kykyä vastata erilaisiin sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin. Venäjän hyökkäyksestä huolimatta Ukrainan valtionhallinto ja viranomaiset ovat kyenneet jatkamaan toimintaansa.
Suomen tavoitteet Ukrainassa
Suomen kokonaisvaltaisen toiminnan tavoitteita Ukrainassa kuvataan maastrategiassa ja kehitysyhteistyöhön keskittyvässä maaohjelmassa. Maastrategian tavoitteita ovat Ukrainan alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin palauttaminen sekä kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen, Suomen ja Ukrainan kahdenvälisten suhteiden vahvistaminen ja yhteistyön laajentaminen, yhteiskunnan kestokyvyn ja kansalaisten elinolojen parantaminen sekä Euroopan unionin ja Ukrainan välisten suhteiden vahvistaminen.
- Suomen maastrategia Ukrainassa 2021–2024 (englanniksi, PDF, 258 KB)(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Suomen yhteistyökumppanit Ukrainassa
Suomen kumppaneita Ukrainassa ovat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj, Euroopan neuvosto ja kansainväliset kehitysrahoituslaitokset. Yhteistyötä tehdään myös YK-järjestöjen kanssa. Suomi toimii osana Euroopan unionia ja edistää EU–Ukraina-sopimusten toimeenpanoa ja niihin liittyvää yhteistyötä.
Suomi rahoittaa Ukrainassa humanitaarista miinatoimintaa sekä myöntää humanitaarista apua tarveperustaisesti. EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta on lähetetty siviilipuolen materiaaliapua Ukrainaan. EU:n neuvonantajaoperaatio EUAM tukee Ukrainaa siviiliturvallisuussektorin uudistamisessa.
Suomi tukee Euroopan neuvoston toimintaohjelmaa, jossa Ukrainaa kannustetaan lisäämään tuomioistuinten itsenäisyyttä, edistämään eurooppalaisten ihmisoikeusperiaatteiden toimeenpanoa, harjoittamaan hyvää hallintoa sekä suojelemaan vähemmistöjen ja sisäisessä maanpaossa olevien kansalaisten oikeuksia.
Suomi tukee Ukrainan julkisen sektorin kestävyyttä ja toimintakykyä Maailmanpankin yhteistukirahastojen kautta, joista maksetaan työntekijöiden palkkoja, sosiaalitukia ja eläkkeitä.
Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat tukeneet Ukrainan yhteiskunnallista kehitystä yhteistyössä maan kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tuki on kohdistunut muun muassa rauhanvälitykseen ja vammaisten henkilöiden aseman parantamiseen.
Kaupallinen yhteistyö
Ukrainan tavoitteena on maan jälleenrakentamisen ja talouden elvyttämisen aloittaminen mahdollisimman nopeasti. Ukrainan pitkän aikavälin jälleenrakennus tulee tarjoamaan merkittäviä mahdollisuuksia yrityksille. Suomella ja suomalaisyrityksillä on tarjottavaa Ukrainan jälleenrakennukseen mm. vihreän siirtymän, digitalisaation ja telekommunikaation, energiasektorin, ekologisesti kestävän rakentamisen, opetuksen, vesi- ja jätehuollon, suunnitteluosaamisen, maatalouden ja terveydenhuollon osalta. Team Finland -verkosto tukee suomalaisyritysten valmistautumista ja osallistumista Ukrainan jälleenrakennukseen.
Euroopan unionin ja Ukrainan välinen vapaakauppasopimus on lisännyt EU:n ja Ukrainan välistä kauppaa. Euroopan unioni on tukenut Venäjän hyökkäyssodan kohteeksi joutunutta Ukrainaa myös kauppapolitiikan keinoin yksipuolisten kaupanhelpotusten kautta.