Suomen suhteet ja kehitysyhteistyö Ukrainassa

Suomen kehitysyhteistyö Ukrainassa parantaa opetuksen laatua, lisää energiaturvallisuutta ja ilmastokestävyyttä sekä vahvistaa oikeusvaltiota.

Valokuvassa lapsia kävelee koulun pihalla kansallispuvuissa. Kuvan päällä on Euroopan kartta, jossa on korostettu Ukraina.
Suomi on tukenut Ukrainan opetusalan uudistamista. Tuella on parannettu esimerkiksi oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä. Kuva: DPA Lehtikuva

Ukrainan vuoden 2014 kriisi ja sitä seuranneet tapahtumat ovat heikentäneet Euroopan turvallisuutta ja kansainvälisen yhteistyön perustaa. Itä-Ukrainan konfliktissa on kuollut lähes 14 000 ihmistä ja yli 30 000 on haavoittunut. Noin 1,5 miljoonaa ukrainalaista on sisäisessä maanpaossa, ja yli 3 miljoonaa kansalaista tarvitsee humanitaarista apua ja turvaa. Kaikkiaan konfliktialueella asuu lähes 5 miljoonaa ihmistä.

Konfliktista huolimatta Ukraina on kyennyt toteuttamaan laaja-alaisia yhteiskunnallisia uudistuksia ja vahvistamaan demokratiaansa. Uudistukset ovat tuoneet konkreettista hyötyä kansalaisille sekä parantaneet maan kykyä vastata erilaisiin sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin.

Uudistukset ovat kuitenkin edelleen kesken. Maassa on korruptiota, liiketoimintaympäristö on epävakaa eikä oikeusvaltio toimi riittävän hyvin. Uudistusten onnistumisen kannalta on oleellista, että Ukraina itse sitoutuu niiden toteuttamiseen.

Suomi toimii Ukrainassa osana Euroopan unionia ja toteuttaa politiikallaan EU-Ukraina-assosiaatio- ja vapaakauppasopimusten, viisumivapaussopimuksen ja Euroopan naapuruuspolitiikan tavoitteita. Suomen tuki Ukrainan alueelliselle koskemattomuudella ja itsemääräämisoikeudelle on vahva, ja Suomi tuomitsee Krimin laittoman liittämisen Venäjään. Suomi yhdessä muun kansainvälisen yhteisön kanssa tukee Krimin palautumista Ukrainan hallintaan, Itä-Ukrainan konfliktin ratkaisupyrkimyksiä ja Ukrainan yhteiskunnallisten uudistusten toimeenpanoa.

Suomen kokonaisvaltaisen toiminnan tavoitteita Ukrainassa kuvataan maastrategiassa ja kehitysyhteistyöhön keskittyvässä maaohjelmassa. Maastrategian tavoitteita ovat Ukrainan alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin palauttaminen sekä kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen, Itä-Ukrainan konfliktin lopettaminen, Suomen ja Ukrainan kahdenvälisten suhteiden vahvistaminen ja yhteistyön laajentaminen, yhteiskunnan kestokyvyn ja kansalaisten elinolojen parantaminen sekä Euroopan unionin ja Ukrainan välisten suhteiden vahvistaminen.

Suomi tukee Ukrainaa laaja-alaisesti niin kehitysyhteistyön, siviilikriisinhallinnan, humanitaarisen miinatoiminnan, humanitaarisen avun kuin Euroopan neuvoston, kansalaisjärjestöjen ja Nato-rahastojen kautta. Suomen kokonaistuki Ukrainalle vuodesta 2014 lähtien on yli 56 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyö on yksi tärkeimmistä tukimuodoista.

Suomen maastrategia Ukrainassa 2021–2024 (englanniksi, PDF) (avautuu uuteen ikkunaan)

Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet Ukrainassa vuosina 2021–2024

Suomen kahdenvälinen yhteistyö Ukrainassa suuntautuu vuosina 2021-2024 opetuksen laadun parantamiseen, oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen, energiaturvallisuuteen ja ilmastokestävyyden parantamiseen. Suomen tuki Ukrainalle vuosina 2021–2024 on 29 miljoonaa euroa.

Suomen kehitysyhteistyön maaohjelma Ukrainassa (englanniksi, PDF) (avautuu uuteen ikkunaan)

Vuosina 2018–2021 Suomen tuki on keskittynyt opetusuudistukseen, energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiseen sekä oikeusvaltiokehitykseen.

Suomen kehitysyhteistyö opetuksen laadun parantamiseksi ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi

Suomen kehitysyhteistyöllä parannetaan koulujen opetuskäytäntöjä ja -ympäristöjä, tehdään ammatillisesta koulutuksesta houkuttelevaa sekä tehostetaan eurooppalaisten oikeusvaltio-, demokratia- ja ihmisoikeusperiaatteiden toimeenpanoa.

Tavoite: Opetuksen laadun parantamiseen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen tähtäävät uudistukset onnistuvat

  •  Perus- ja toisen asteen opetuskäytännöt ja -ympäristöt paranevat
  • Ammatillinen koulutus on aiempaa houkuttelevampi vaihtoehtona sekä miehille että naisille
  • Eurooppalaisten oikeusvaltio-, demokratia- ja ihmisoikeusperiaatteiden toimeenpano tehostuu

Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat

  • Ukrainan opetussektorin uudistusta tukeva hanke vuosille 2018–2022. Hankkeen budjetti on 8 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus on 6 miljoonaa euroa ja EU:n osuus 2 miljoonaa euroa.
  • Ukrainan ammattikoulutusuudistushankkeen edistäminen. Suomen osuus yhteishankkeessa on 2 miljoonaa euroa vuosina 2020–2021.
  • Rahoitus Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston ODIHR:n Ukraina-ohjelmalle. Suomen tuki vuonna 2021 on 0,2 miljoonaa euroa.
  • Euroopan neuvoston Ukraina-toimintaohjelma vuosina 2018-2022. Suomen tuki on miljoona euroa.

Suomen kehitysyhteistyö energiaturvallisuuden ja ilmastokestävyyden parantamiseksi

Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan nykyaikaisia ilmastoystävällisiä energiaratkaisuja sekä parannetaan sääpalveluita ja katastrofiriskeihin liittyviä ennakkovaroitusjärjestelmiä.

Tavoite: Energiaturvallisuus kasvaa ja ilmastokestävyys paranee

  • Energiatehokkaita ja uusiutuvaan energiaan nojaavia nykyaikaisia teknologioita ja ratkaisuja otetaan yhä laajemmin käyttöön
  • Meteorologiapalvelut ja katastrofiriskien vähentämiseen liittyvät mekanismit paranevat

Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat

  • Tuki Ukrainan energiatehokkuuden parantamiselle ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiselle Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiöön Nefcoon perustetun rahaston kautta. Suomi käyttää 6 miljoonaa euroa vuosina 2018–2022.

Suomen yhteistyökumppanit Ukrainassa

Suomen kumppaneita Ukrainassa ovat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj, Euroopan neuvosto ja kansainväliset kehitysrahoituslaitokset. Yhteistyötä tehdään myös YK-järjestöjen kanssa. Suomi toimii osana Euroopan unionia ja edistää EU-Ukraina-sopimusten toimeenpanoa ja siihen liittyvää yhteistyötä.

Suomi osallistuu Ukrainassa Etyjin ja EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioihin. Etyjin tarkkailuoperaatio valvoo muun muassa Itä-Ukrainassa tulitauon pitävyyttä. EU:n neuvonantajaoperaatio EUAM tukee Ukrainaa muun muassa oikeusjärjestelmän uudistamisessa. Suomi rahoittaa Ukrainassa humanitaarista miinatoimintaa sekä myöntää humanitaarista apua tarveperustaisesti.

Suomi tukee Euroopan neuvoston toimintaohjelmaa, jossa Ukrainaa kannustetaan lisäämään tuomioistuinten itsenäisyyttä, edistämään eurooppalaisten ihmisoikeusperiaatteiden toimeenpanoa, harjoittamaan hyvää hallintoa sekä suojelemaan vähemmistöjen ja sisäisessä maanpaossa olevien kansalaisten oikeuksia.

YK:ssa Suomi osallistuu aktiivisesti Ukrainaa ja Krimin niemimaata koskevaan toimintaan ja on vahva Ukrainan tukija. Suomi toimii YK:ssa tiiviisti niin osana EU:ta kuin yhdessä muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa.

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat tukeneet Ukrainan yhteiskunnallista kehitystä yhteistyössä maan kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tuki on kohdistunut muun muassa rauhanvälitykseen ja vammaisten henkilöiden aseman parantamiseen.

Kaupallinen yhteistyö

Suomi pyrkii tehostamaan maiden välistä kaupallista ja taloudellista yhteistyötä muun muassa kahdenvälisen talouskomission avulla ja Team Finlandin kautta.

Euroopan unionin ja Ukrainan välinen vapaakauppasopimus on lisännyt EU:n ja Ukrainan välistä kauppaa merkittävästi, mutta tämä ei ole vielä riittävästi näkynyt Suomen ja Ukrainan välisessä

kaupassa. Ukrainassa vakituisesti toimivien suomalaisyritysten määrä on pysynyt pienehkönä, koska liiketoimintaympäristöön liittyy vielä liikaa epävarmuuksia.

Ukraina tarjoaa kuitenkin merkittävän 40 miljoonan asukkaan markkina-alueen, ja suomalaiselle osaamiselle on kysyntää. Useat suomalaiset yritykset ovat viime vuosina etsineet liiketoimintamahdollisuuksia Ukrainasta. Etenkin maa- ja metsätalous, informaatioteknologia, energiatehokkuus ja jätehuolto ovat lupaavia toimialoja.

Team Finland -verkosto Ukrainassa