Suomen kehityspolitiikan tavoitteet ja periaatteet

Kehityspolitiikka on erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehityspolitiikan kautta Suomi toimii pitkäjänteisesti kehittyvien maiden aseman vahvistamiseksi, vaikuttaa maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisuun ja on aktiivinen kansainvälisessä yhteistyössä.

Kehityspolitiikan tavoitteena on köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen sekä kestävä kehitys

Kehityspolitiikalla Suomi edistää kestävää maailmanlaajuista köyhyyden vähentämistä ja perusoikeuksien toteutumista, sääntöpohjaista monenkeskistä järjestelmää sekä YK:ssa sovittuja kestävän kehityksen tavoitteita. Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ihmisoikeus- ja arvoperustaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Perusteet kansainväliselle yhteistyölle ja Suomen toiminnalle ovat Pariisin ilmastosopimuksessa(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja kestävän kehityksen tavoitteet määrittävässä Agenda 2030:ssä(Linkki toiselle web-sivustolle.).

Suomi edistää kehityspolitiikassaan läpileikkaavina tavoitteina sukupuolten tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, ilmastokestävää ja vähäpäästöistä kehitystä sekä ympäristön suojelua painottaen luonnon monimuotoisuuden turvaamista.

Kehitysyhteistyö on yksi keino toteuttaa kehityspolitiikkaa. Se on käytännön yhteistyötä kehittyvien maiden sekä muiden yhteistyökumppaneiden – kuten YK:n tai kansalaisjärjestöjen – kanssa kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen kehitysyhteistyön tavoitteena on kehittyvien maiden oman kantokyvyn vahvistaminen. Niiden oma vastuu kehityksestään on avainasemassa.

Suomen osuus kansainvälisestä ilmastorahoituksesta(Linkki toiselle web-sivustolle.) kanavoidaan osana kehitysyhteistyöhön varattua rahoitusta.

Humanitaarinen apu(Linkki toiselle web-sivustolle.) on itsenäinen osa Suomen kehityspolitiikkaa. Sitä annetaan tarpeeseen perustuen. Suomen humanitaarinen toiminta perustuu kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen, ihmisoikeussopimuksiin ja pakolaisoikeuteen sekä YK:n vahvistamiin humanitaarisiin periaatteisiin, joita ovat inhimillisyys, tasapuolisuus, puolueettomuus ja riippumattomuus.

Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko(Linkki toiselle web-sivustolle.) vahvistaa kehityspolitiikan pitkäaikaisen linjan. Vuonna 2021 hallituksen hyväksymän selonteon valmisteluun osallistui kaikkia eduskuntapuolueita edustava parlamentaarinen seurantaryhmä ja sitä laadittaessa kuultiin laajasti yhteiskunnan eri toimijoita.

Kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja kansainvälisen ilmastorahoituksen kautta Suomi on mukana ratkaisemassa merkittäviä globaaleja ongelmia ja kantaa vastuuta. Hyvinvoiva, vakaampi ja tasa-arvoisempi maailma on myös suomalaisten etu.

Grafiikka Suomen kehityspolitiikasta 2020-luvulla. Kehityspolitiikalla Suomi toimii pitkäjänteisesti kehittyvien maiden aseman vahvistamiseksi, vaikuttaa maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisuun sekä on aktiivinen kansainvälisessä yhteistyössä.

Kehitysyhteistyö tuottaa tuloksia ja kohdistuu Suomen arvoille ja vahvuuksille rakentuville päätavoitealueille

Suomen kehityspolitiikalla ja kehitysyhteistyöllä saadaan aikaan yhteiskuntien kehitykseen ja ihmisten elämään myönteisesti vaikuttavia konkreettisia tuloksia.  Kehitysyhteistyötä tehdään pitkäjänteisesti keskittyen Suomen arvoihin ja vahvuuksiin pohjautuviin viiteen päätavoitealueeseen:

Kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste on Afrikka, yhteistyömuodot ovat monipuolisia

Suomen kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste on Afrikka, ja yhteistyötä tehdään erityisesti vähiten kehittyneiden maiden kanssa. Maantieteellisesti köyhyys keskittyy Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, osaan Lähi-itää sekä eteläiseen Aasiaan. Arvioiden mukaan vuonna 2030 jopa kaksi kolmasosaa maailman köyhimmistä ihmisistä elää hauraissa tai väkivallasta ja konfliktista kärsivissä maissa. Hauraiden valtioiden kysymykset ovat jatkossakin tärkeitä kehityspolitiikassa osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Kahdenvälinen kehitysyhteistyö(Linkki toiselle web-sivustolle.) on Suomen ja kehittyvien maiden välistä yhteistyötä. Se perustuu kumppanimaiden omiin kehityssuunnitelmiin ja maiden kanssa käytävään vuoropuheluun. Vastuu muutoksesta on kumppanimailla. Suomi tukee niiden kehitystä.

EU ja sen jäsenmaat ovat maailman suurin kehitys-  ja humanitaarisen avun antaja. Suomi tekee vahvaa ja johdonmukaista vaikuttamista EU:n kehityspolitiikassa(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja EU-instituutioissa kehityspolitiikan tavoitteiden mukaisesti. Kehityspolitiikka on keskeinen osa EU:n ulkosuhteita ja EU:n roolia globaalina toimijana. EU:n kehityspolitiikka tukee EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteita.

Monenkeskinen kehitysyhteistyö(Linkki toiselle web-sivustolle.), kuten YK:n ja kehitysrahoituslaitosten kautta toimiminen, tarjoaa Suomelle tärkeän kanavan vaikuttaa kehitysrahoituksen suuntaamiseen ja kehittyvien maiden olojen parantamiseen. Lisäksi Suomen ulkopolitiikan painotusten mukaisesti monenkeskisen yhteistyön rooli on tärkeä, sillä monenkeskiseen järjestelmään kohdistuu paljon haasteita.

Kansalaisyhteiskunnalla(Linkki toiselle web-sivustolle.) on keskeinen rooli kehityspolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa. Suomi toimii kehityspolitiikassaan niin, että kansalaisyhteiskunnan tila ja toimintaedellytykset vahvistuvat.

Kestävän kehityksen ja ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on välttämätöntä saada mukaan yksityisiä investointeja, teknologiaa ja innovaatioita. Suomen kehitysyhteistyössä on käytössä yksityisen sektorin kumppanuuksiin perustuvia ohjelmia ja rahoitusmuotoja(Linkki toiselle web-sivustolle.). Myös tutkimusta, yliopistojen yhteistyötä sekä instituutioiden välistä yhteistyötä(Linkki toiselle web-sivustolle.) tuetaan.

Kehitysyhteistyön finanssisijoituksia(Linkki toiselle web-sivustolle.) käytetään laina- ja sijoitusmuotoiseen toimintaan. Rahoituksella on tuotto-odotus.

Kehitysyhteistyön tehokkuutta ja vaikuttavuutta parannetaan jatkuvasti

Kehitysyhteistyön tulosohjauksen, prosessien, laadun ja riskienhallinnan kehittäminen on jatkuvaa toimintaa. Viime vuosina ulkoministeriö on uudistanut tulosohjausjärjestelmänsä. Tulosohjauksen välineet ovat käytössä(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja ulkoministeriö laatii laajan kehityspolitiikan tulosraportin kerran hallituskaudessa. Viimeisin raportti annettiin eduskunnalle syksyllä 2022.(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Yhteistyön tarpeet ovat usein suurimmat kaikkein vaikeimmissa toimintaympäristöissä – maissa, joissa hallinto on heikkoa, ihmiset elävät äärimmäisessä köyhyydessä ja korruptio on merkittävä ongelma. Tämän vuoksi riskienhallinta(Linkki toiselle web-sivustolle.) on tärkeä osa Suomen kehitysyhteistyön johtamisjärjestelmää.

Riskejä ehkäistään ennalta huolellisella kumppanien valinnalla ja suunnittelulla sekä hankkeiden arvioinneilla. Seurannan, raportoinnin, arviointien ja tarkastusten(Linkki toiselle web-sivustolle.) avulla varmennetaan että kehitysyhteistyövaroilla saavutetaan suunniteltuja tuloksia sekä tunnistetaan mahdollisia väärinkäytöksiä. Kehitysyhteistyön valvonta ja riskienhallinta ovat jokaisen ulkoasiainhallinnon työntekijän, yksikön ja osaston vastuulla. Ulkoministeriön lisäksi tavoitteiden saavuttamista ja rahankäyttöä seuraavat monet ulkopuoliset toimijat(Linkki toiselle web-sivustolle.).

Keskeiset periaatteet ohjaavat kestäviin tuloksiin

1. Ihmisoikeudet: Suomen kehityspolitiikka on ihmisoikeusperustaista. YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaan kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Ihmisoikeuksien toteutuminen on kehityspolitiikan keskeinen tavoite.  Tavoitteena on vahvistaa ihmisten kykyä tunnistaa, vaatia ja toteuttaa oikeuksiaan sekä viranomaisten kykyä kunnioittaa, edistää ja suojella ihmisoikeuksia ja turvata niiden toteutuminen.

2. Avoimuus: Tuloksellinen ja vastuullinen kehitysyhteistyö edellyttää avointa tiedon jakamista sekä avun antajilta että sen vastaanottajilta. Niin kehittyvien maiden kuin avunantajamaiden kansalaisilla ja medialla on oikeus tietää, mihin ja miten julkisia varoja käytetään. Avoimuus vähentää rahoituksen väärinkäytön mahdollisuutta.

OpenAid.fi-sivuston(Linkki toiselle web-sivustolle.) data ja tilastot näyttävät mihin, miten ja milloin Suomen kehitysyhteistyövaroja on käytetty. Lisäksi ulkoministeriö julkaisee verkkosivuillaan kehitysyhteistyöhankkeita ja -ohjelmia koskevat rahoituspäätökset(Linkki toiselle web-sivustolle.) sekä toiminnasta tehdyt evaluoinnit(Linkki toiselle web-sivustolle.). Ministeriöllä on myös käytössä sähköinen palvelu, jossa kuka tahansa voi ilmoittaa, jos epäilee kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöä(Linkki toiselle web-sivustolle.).

3. Johdonmukaisuus: Kehityspolitiikka ja -yhteistyö on vain yksi väline muutoksen aikaansaamisessa. Johdonmukaisuus eri politiikka-alojen kesken on olennaista, jotta syntyy edellytyksiä kehittyvien maiden kestävään kehitykseen. Vaikutukset kehittyviin maihin tulee arvioida ja ottaa huomioon eri politiikka-alojen päätöksenteossa, eikä yksi politiikka-ala saa tehdä tyhjäksi toisen alan saavutuksia.

Suomi on edistänyt johdonmukaisuutta etenkin seuraavilla alueilla: ruokaturva, kauppa, maahanmuutto, verotus ja turvallisuus. Konkreettisia kansallisen tason toimenpiteitä ovat olleet muun muassa valtionhallinnon eri toimijoiden yhteistyön sekä EU-asioiden koordinoinnin tiivistäminen.

4. Laatu ja kestävät tulokset: Osana kansainvälistä avunantajayhteisöä ja yhdessä kumppanimaiden kanssa Suomi on sitoutunut parantamaan kehitysyhteistyön laatua. Yhteisesti sovitut periaatteet korostavat muun muassa avunantajien yhteistyötä, kumppanimaiden paikallisen osaamisen vahvistamista, toimintatapojen yhdenmukaistamista sekä avoimuutta ja molemminpuolista tilivelvollisuutta.

Panostamme siihen, että toiminnallamme saadaan aikaan kestäviä tuloksia, joilla on myönteisiä yhteiskunnallisia pitkän aikavälin vaikutuksia. Nämä ilmenevät esimerkiksi terveyden, koulutustason, työllisyyden ja turvallisuuden parantumisena.

Suomen kehitysyhteistyön hallinnossa vahvistetaan tavoitteellisempaa suunnittelua ja tulosjohtamista, tulosten seurantaa ja evaluointia sekä tuloksista oppimista ja niistä viestintää.

5. Kumppanimaiden vastuu omasta kehityksestään: Suomen kehitysyhteistyö perustuu kumppanimaiden määrittämiin kehitystarpeisiin sekä maiden omiin kehityssuunnitelmiin. Kestävien tulosten edellytyksenä on kumppanimaan omistajuus ja sitoutuminen kehitystavoitteiden saavuttamiseen. Vastuu muutoksesta on kumppanimailla – Suomi tukee niiden kehitystä.