Markkinamahdollisuudet Puolassa 

Puola on Suomen kymmenen tärkeimmän kauppakumppanin joukossa. Väestöltään EU:n viidenneksi suurimman jäsenmaan talouskasvuksi vuodelle 2024 ennustetaan 2,5 – 3 %. Markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille tarjoavat digitalisaatio, teollinen valmistus, logistiikka ja meriteollisuus. Puola tarjoaa yrityksille keskeisen sijainnin EU:n sisämarkkinoilla, joustavat työmarkkinat sekä hyvin koulutetun työvoiman. Haasteina ovat edelleen korkea inflaatio ja työvoiman heikentynyt saatavuus sekä niistä johtuva palkkakustannusten nousu. Joulukuussa 2023 on aloittanut uusi, aiempaa EU-myönteisempi ja liberaalimpi hallitus.

Puolan talous toipui kohtuullisesti vuoden 2020 Covid-19 –pandemian aiheuttamasta tilapäisestä bruttokansantuotteen laskusta (-2,5 %). Väestöltään EU:n viidenneksi suurimman jäsenmaan talouskasvuksi ennustetaan vain 0,7 % vuodelle 2023. Markkina-mah¬dollisuuksia suomalaisille yrityksille tarjoavat digitalisaatio, teollinen valmistus, logistiikka ja meriteollisuus. Puola tarjoaa yrityksille keskeisen sijainnin EU:n sisämarkkinoilla, joustavat työmarkkinat sekä hyvin koulutetun työvoiman. Haasteina ovat korkea inflaatio ja työvoiman heikentynyt saatavuus sekä niistä johtuva palkkakustannusten nousu. Valtio on tiukentanut ohjaavaa otettaan etenkin energiasektorilla.

Puolan ensi vuoden budjetti lähes 15 mrd. € alijäämäinen. Puolustusmenoja kasvatetaan, terveydenhuoltoon lisätään rahaa, opettajien palkkoja korotetaan ja sosiaalitukiin luvataan rahojen riittävän. Inflaatio loka-marraskuussa yli 17 %. Valtio on lanseerannut erilaisia tukia kansalaisten talouden pönkittämiseen. Inflaationvastainen paketti päättyy vuoden lopussa, ja mm. energian ja polttoaineiden arvonlisävero nousee normaalille tasolle. Pankkisektorilla ongelmia. Yhtenä syynä hallituksen lanseeraama asuntolainojen lyhennysvapaa. Asuntolainahakemusten määrä pudonnut yli 70 %. Zlotyn kurssi heikentynyt. Puola ja komissio näyttivät jo pääsevän sopuun oikeusjärjestelmää koskevista muutoksista, joilla Puola voi saada elvytysrahoituksen. Ensimmäinen lakimuutosten käsittely peruuntui ja siirtyi tammikuulle 2023.

Puolan talous toipui nopeasti vuoden 2020 Covid-19 –pandemian aiheuttamasta tilapäisestä bruttokansantuotteen laskusta (-2,5%). Väestöltään EU:n viidenneksi suurimman jäsenmaan talouskasvuksi ennustetaan 5,2% vuodelle 2022. Talouskasvua siivittävät yksityisen kulutuksen kasvun lisäksi erityisesti investoinnit vihreään siirtymään sekä terveyden-huoltoon. Markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille tarjoavat myös digitalisaatio, teollinen valmistus, logistiikka ja meriteollisuus. Puola tarjoaa yrityksille keskeisen sijainnin EU:n sisämarkkinoilla, joustavat työmarkkinat sekä hyvin koulutetun työvoiman. Haasteina ovat korkea inflaatio ja työvoimapula sekä niistä johtuva palkkakustannusten nousu. Valtio on myös tiukentanut ohjaavaa otettaan etenkin energiasektorilla.