Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Puolan kahdenväliset suhteet ovat perinteisesti olleet hyvät. Poliittisen tason ja julkishallinnon vierailuvaihto on tiivistä. Suomi herättää kiinnostusta hyvinvointivaltiona ja erityisesti mm. innovaatiopolitiikan, start up -yritysten ja koulutuksen saroilla.
Suomen historia tunnetaan Puolassa melko hyvin. Suomen kieltä voi opiskella Puolassa kolmessa yliopistossa. Korkeatasoisen koulutuksen ohella Suomi tunnetaan Puolassa puhtaasta luonnosta ja ympäristöstä, hyvin toimivasta yhteiskunnasta ja modernista teknologiastaan.
EU:n puitteissa Suomella ja Puolalla on paljon yhteisiä intressejä, ml. sisämarkkinoiden ja kilpailukyvyn vahvistaminen, kauppapolitiikka ja ulkoinen turvallisuus.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen vienti Puolaan oli vuoden 2018 tammi-marraskuussa noin 1,6 miljardia euroa (kasvua 7 % verrattuna vuoden 2017 vastaavaan ajanjaksoon) ja tuonti Puolasta noin 1,8 miljardia euroa (kasvua 11 %). Puola on Suomen 11. tärkein vientimaa (2,7 %:n osuudella) ja 7. tärkein tuontimaa (3 %:n osuudella). Kauppaluvut eivät huomioi globaaleja arvoketjuja, joten ne eivät kerro koko totuutta Puolan merkityksestä suomalaisyrityksille.
Suomalaisyritysten kiinnostus Puolan markkinoita kohtaan on säilynyt vakaana. Puolassa toimii yli 200 suomalaisyritystä, jotka työllistävät yli 30 000 henkeä. Suorien suomalaisinvestointien arvo Puolaan on useita miljardeja euroja. Suomalaisinvestointeja Puolaan houkuttelee maan EU-jäsenyys, hyvä sijainti keskellä Eurooppaa, toimiva infrastruktuuri, ammattitaitoinen työvoima sekä edulliset työvoimakustannukset.

Kulttuurisuhteet

Pääosa Suomen ja Puolan kulttuuriyhteistyöstä muodostuu suorista yhteyksistä maiden kulttuurilaitosten ja ‑organisaatioiden välillä. Suomalaiset muusikot esiintyvät puolalaisyleisölle, kirjallisuutta käännetään aktiivisesti ja suomalaisten kuvataiteilijoiden töitä on näytteillä Puolassa. Puolassa järjestetään ajoittain myös Suomeen liittyviä teematapahtumia, esimerkiksi musiikkitapahtumia, elokuvaviikkoja ja kirjailijatapaamisia. Puolassa on aktiivinen Puola-Suomi-seura, joka toimii Puola-Skandinavia‑seuran yhteydessä. Myös Puolan ja Suomen tiedeakatemiat ovat yhteistyössä järjestäneet tiedetapahtumia.
Suomalaista kulttuuria tunnetaan Puolassa melko hyvin. Erityisesti Aki Kaurismäen elokuvat nauttivat kulttisuosiota, mutta myös muita suomalaiselokuvia esitetään Puolassa. Musiikin saralla klassinen musiikki kulkee eturintamassa, ja suomalaisia taiteilijoita ja orkestereita esiintyy eri puolilla Puolaa. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, Sinfonia Lahti ja Mieskuoro Huutajat ovat esiintyneet Puolassa. Pop-musiikin osalta Puolassa tunnetaan useita suomalaisia yhtyeitä, muun muassa HIM, Nightwish, The Rasmus, Sunrise Avenue ja Killer.

Suomalaiset, suomen kieli

Suomalaisia asuu Puolassa melko vähän, mahdollisesti noin 300. Suomen kieltä voi opiskella pääaineena ja valmistua suomen kielen maisteriksi Poznanin ja Varsovan yliopistoissa. Yliopistotasolla suomen kieltä on mahdollista opiskella myös Gdanskin yliopistoissa. Yleisesti kiinnostus Suomea ja suomen kieltä kohtaan on kasvussa, ja kielenopetuksen kysyntään vastaavat yliopistojen lisäksi Puola–Suomi-ystävyysseura sekä yksityiset kielikoulut.

Historia

Suomen ja Puolan suhteiden historia
Marraskuussa 1918 keskusvaltojen luhistuttua Puola itsenäistyi marsalkka Józef Pilsudskin johdolla. Maaliskuun alussa 1919 ulkoministeri Carl Enckell sai puolalaiselta virkaveljeltään Ignacy Jan Paderewskilta sähkösanoman, jossa toivottiin Suomen hallituksen tunnustavan Puolan valtion ja hallituksen. Puolan hallituksen toivomukseen suostuttiin ja valtionhoitaja Mannerheim määräsi lähetettäväksi sähkösanoman, jossa itsenäisyyden tunnustamisen ja onnittelujen ohessa toivotettiin Puola tervetulleeksi itsenäisten ja vapaiden valtioiden joukkoon. Valtionhoitajalle maa oli tuttu. Mannerheim oli aloittanut upseerinuransa Puolassa ja palvellut maassa seitsemän vuotta, Varsovassakin vuosina 1911–1914.
Suomen Puolan-lähetystö Varsovassa oli maamme ensimmäisiä ulkomaanedustustoja ja sen ensimmäiseksi asiainhoitajaksi nimitettiin 14.11.1919 tapahtuneessa presidentin esittelyssä Kauhajoella vuonna 1884 syntynyt Karl Walter Boris Gyllenbögel. Lähettilääksi hänet nimitettiin 30.4.1920, missä tehtävässä hän jatkoi vuoteen 1921. Suomen lähetystö aloitti toimintansa Bristol-hotellissa.
Puolan hallituksella oli kesästä 1918 lähtien ollut edustaja Helsingissä.  Michał Sokolnicki nimitettiin Puolan ensimmäiseksi lähettilääksi Helsinkiin. Hän saapui tammikuussa 1920 ja aloitti työnsä saman tien ottamalla osaa Helsingissä käytäviin reunavaltiokonferenssin kokouksiin. 24.3.1920 Sokolnicki jätti valtuuskirjeensä presidentti Ståhlbergille. Hän toimi Puolan ensimmäisenä lähettiläänä Helsingissä aina lokakuuhun 1922 asti.
Toinen maailmansota vaikutti luonnollisesti myös Suomen lähetystöjen toimintaan asemapaikoissaan. Esimerkiksi Suomen Varsovan-lähetystö jätettiin dramaattisissa tunnelmissa vuonna 1939. Diplomaattisuhteet Suomen ja Puolan välillä solmittiin uudelleen loppuvuodesta 1945. Uusi Varsovan-lähettiläs Eero Järnefelt esitti valtuuskirjansa 23.10., heti Suomen Moskovaan ja Lontooseen nimittämien edustajien jälkeen.
Suomen edustustonpäälliköt Puolassa:
1919-1920     Karl Walter Boris Gyllenbögel, va. asiainhoitaja
1920-1921     Karl Walter Boris Gyllenbögel, lähettiläs
1922-1926     Erik Gustaf Ehrström, lähettiläs
1926-1928     Hjalmar Procopé, lähettiläs
1928-1938     Karl Gustaf Idman, lähettiläs
1938-1939     Bruno Kivikoski, lähettiläs
1939-1940     Bruno Kivikoski, lähettiläs (Bukarest)
1945-1954     Eero Järnefelt, lähettiläs
1954-1955     Eero Järnefelt, suurlähettiläs
1955-1958     Gunnar Palmroth, suurlähettiläs
1958-1963     Jorma Vanamo, suurlähettiläs
1963-1967     Martti Ingman, suurlähettiläs
1967-1972     Osmo Orkomies, suurlähettiläs
1972-1976     Jussi Montonen, suurlähettiläs
1976-1980     Ralph Enckell, suurlähettiläs
1980-1984     Taneli Kekkonen, suurlähettiläs
1984-1987     Olavi Rautio, suurlähettiläs
1988-1991     Unto Turunen, suurlähettiläs
1991-1995     Jyrki Aimonen, suurlähettiläs
1995-2000     Seppo Kauppila, suurlähettiläs
2000-2004     Hannu Hämäläinen, suurlähettiläs
2004-2008     Jan Store, suurlähettiläs 2008-2012     Vesa Himanen, suurlähettiläs
2012-2014     Jari Vilén, suurlähettiläs
2014-2018     Hanna Lehtinen, suurlähettiläs 
2018-2022     Juha Ottman, suurlähettiläs
2022-             Päivi Laine, suurlähettiläs