UN Womenin johtaja: "Köyhyydellä on naisen kasvot"
Uuden UN Women -järjestön pääjohtaja Michelle Bachelet haluaa tehostaa YK:n tasa-arvotyötä. Suomen-vierailullaan hän muistutti, että naisten aseman parantaminen on paitsi oikein, myös fiksua.
Pikkusiskolle katetaan paikka lasten pöytään sillä aikaa, kun aikuisten illallisseurueessa puhutaan painavista asioista. Unifem oli vähän kuin la hermana menor, pikkusisko, YK:n uuden tasa-arvojärjestön UN Womenin pääjohtaja Michelle Bachelet kuvailee.
UN Women aloitti toimintansa tämän vuoden alussa, kun järjestöön sulautui neljä aiempaa YK:n tasa-arvotoimijaa. Tasa-arvojärjestön johtoon valittiin 26 hakijan joukosta Michelle Bachelet, joka toimi Chilen presidenttinä vuosina 2006–2010 sekä ennen sitä maansa terveysministerinä ja puolustusministerinä.
Tasa-arvo on teema, jota useimmat kannattavat mutta harva muistaa pitää prioriteettina, arvioi Bachelet. Usean tasa-arvotoimijan tilanteessa naisten aseman parantaminen ja gender-kysymykset saivat myös YK-järjestelmässä suhteellisen pienen poliittisen painoarvon, mikä näkyi esimerkiksi käytettävissä olevissa resursseissa. Ja se puolestaan heijastui aikaansaannoksiin.
Uuden järjestön perustaminen, sen pääjohtajan nimeäminen alipääsihteeriksi sekä Michelle Bacheletin valinta tehtävän ensimmäiseksi hoitajaksi alleviivaavat tahtoa tehostaa YK-järjestelmän tasa-arvotyötä.
Bachelet vieraili tällä viikolla Suomessa.
Uusia kumppanuuksia ja yhteistyömalleja
Michelle Bacheletin mukaan tasa-arvon edistämisen kannalta tärkeitä sanoja ovat totutut valtavirtaistaminen ja läpileikkaavuus. Pelkästään niitä toistamalla ei kuitenkaan synny tuloksia.
”Valtavirtaistaminen on välttämätöntä. Tasa-arvon edistäminen ei voi vaikkapa maatasolla jäädä tasa-arvoministerin asiaksi, koska tavallisesti hän on poliittisesti ja resursseiltaan ministereistä heikoimmassa asemassa. Mutta globaalit linjaukset eivät riitä vaan tarvitaan kaikkia ministeriöitä koskevia konkreettisia politiikkapäätöksiä ja hyvää konkreettista rahaa.”
Suomea Bachelet ei lähtisi neuvomaan – esimerkiksi tulevan kehityspoliittisen toimenpideohjelman laatimisessa – sillä omaa kansallista kokemusta ja näyttöä tasa-arvon edistämisestä on kyllin.
”Mutta toki uudella hallituksella on aina hyvä tilaisuus tarkastella, mitä aiemmin on tehty ja miltä osin se on toiminut. Omasta ja muiden kokemuksesta voi oppia.”
UN Womenin johdossa Bachelet haluaa luovasti etsiä uusia kumppanuuksia ja yhteistyömalleja, joilla työn vaikuttavuutta voidaan lisätä. Esimerkiksi etelä–etelä -yhteistyössä on paljon mahdollisuuksia.
Sota loppuu mutta väkivalta jää
Olennaista on myös katsoa, missä järjestöä tällä hetkellä eniten tarvitaan:
”Vähiten kehittyneet maat ovat tietysti tärkeitä, koska niissä on korkein köyhyys, ja köyhyydellä on naisen kasvot. Mutta LDC-maiden lisäksi kannattaa huomata keskitulotason maat, joissa köyhien määrä voi olla vielä paljon suurempi.”
UN Womenin luupissa ovat ylipäänsä maat, joissa naisen asema on tavalla tai toisella heikko. Sellaisia ovat muiden muassa konfliktissa tai konfliktin jälkitilassa elävät maat.
”Monissa tapauksissa sota loppuu mutta naisiin kohdistuva väkivalta jää. Mutta konfliktitilanteissakin naiset kannattaa nähdä paitsi uhreina, myös muutoksen tekijöinä.”
Naisten taloudellisten mahdollisuuksien ja poliittisen osallisuuden parantaminen on paitsi oikein, myös fiksua, Bachelet korostaa. Siinä voittavat naisten lisäksi kansantalous ja yhteiskunta.
Bachelet tapasi Suomen-vierailunsa aikana tasavallan presidentti Tarja Halosen sekä valtioneuvoston jäsenistä ulkoministeri Erkki Tuomiojan, valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen, kehitysministeri Heidi Hautalan ja tasa-arvoministeri Paavo Arhinmäen.
Suomi on UN Women -järjestön tärkeä tukija: Suomi rahoittaa UN Womenin toimintaa kolmella miljoonalla eurolla vuonna 2011. Tuki on tasoltaan kolminkertainen aiempaan, Unifemin kautta YK:n tasa-arvotyölle kanavoituun tukeen verrattuna.
Erja-Outi Heino