Suomi 90 vuotta
Meillä suomalaisilla on ilo juhlia maamme 90-vuotista itsenäisyyttä tänä vuonna.
Itsenäisyyspäivän vastaanotto 2006. © Presidentin kanslia
Suomalaiset ovat yksimielisiä siitä, että nykypäivän menestyksen, vaurauden ja hyvinvoinnin perustana on vuonna 1917 saavutettu itsenäisyys.
90. juhlavuoden keskeinen tavoite on vähentää suomalaisuuteen usein liittyvää dramaattisuutta ja nostaa suomalaisuus esiin elävänä, tulevaisuuteen suuntautuneena ja yhtenäisenä voimana. Juhlavuoden sanallinen tunnus onkin Me/Vi, ja tunnuksen hengessä itsenäisyyttä juhlitaan rennossa ja hyväntuulisessa tunnelmassa.
Suomi juhlii tänä vuonna 90-vuotista itsenäisyyttä. Oli uskaliasta julistaa itsenäisyys vuoden 1917 epävarmoina aikoina, Venäjän vallankumouksen myllerryksessä. Itsenäisyyspäivää vietetään juhlallisessa hengessä ja kiitollisuudella muistaen isänmaan puolesta taistelleita.
6. joulukuuta Helsingissä käydessään vierailija kohtaa hiljaisen pääkaupungin. Se on pyhäpäivä, jolloin liikkeet ovat suljettuja, ja kansalaiset viettävät vapaapäivää. Siitä huolimatta merkkejä juhlimisesta ei näy; useimmat kahvilat ja ravintolat ovat suljettuja. Vasta iltahämärän laskeutuessa juhlallisuudet alkavat ylioppilaiden soihtukulkueella. Soihtukulkue lähtee liikkeelle Hietaniemen hautausmaalta ja päättyy Senaatintorille, missä kuunnellaan juhlapuheita ja kuorolaulua.
Kaksi kynttilää
Itsenäisyyspäivän perinteisiin kuuluu myös tapa sytyttää kaksi sinivalkoista kynttilää kodin joka ikkunalle. Perinne juontaa juurensa aikaan ennen itsenäisyyttä, jolloin ikkunalle laitettiin kynttilät ensin kuninkaan, myöhemmin tsaarin syntymäpäivänä. Suomalaisen kulttuurin ja identiteetin vahvistuessa 1800-luvun loppupuolella kynttilät alettiin sytyttää kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivänä. Suomen saavutettua itsenäisyytensä vuonna 1917 oli luonnollista siirtää kynttiläperinne itsenäisyyspäiväksi. Yksi kynttilä sytytetään kodille, ja toinen kotimaalle. Hiljaista, sukupolvelta toiselle siirtynyttä perinnettä voitaneen nimittää Suomen suurimmaksi kansanliikkeeksi, jonka takana kaikki kansalaiset ovat.
Suomalaisten hiljaisen arvokkaalle itsenäisyyspäivän vietolle on useita syitä. Ennen kaikkea haluamme muistaa kunnioituksella maamme itsenäisyyden puolesta taistelleita ja kaatuneita. Lisäksi joulukuun kaamos ja pakkasilmat eivät houkuta kaduilla karkelointiin, eikä liioin loska, jota tuohon aikaan varsinkin eteläisen Suomen kaduilla saattaa olla.