Ruotsin kauppa ja kehitysapu EU:n itänaapureiden kanssa vahvassa kasvussa

Ruotsin ja Venäjän välinen kauppa on voimakkaassa kasvussa ja Ruotsi vauhditti kasvua suurimmalla Venäjälle suunnatulla kauppapoliittisella panostuksella koskaan eli Swedish Upgradella. Ruotsin ja Venäjän välisen kaupan odotetaan vähintään kaksinkertaistuvan vuoden 2005 luvuista vuoteen 2010 mennessä.

Ruotsin kauppasuhteet lisääntyivät viime vuonna voimakkaasti myös Ukrainan, Georgian, Moldovan ja Valko-Venäjän kanssa. Telekommunikaatiolaitteet ovat Ruotsin tärkein vientiartikkeli kaikkiin näihin maihin. EU-jäsenyyden kauppaa vauhdittava vaikutus näkyy selvästi Puolan ja Ruotsin välisessä kaupassa: sekä tuonti että vienti ovat kasvussa.

Ruotsi antaa Itä-Euroopalle myös merkittävää apua. Erityisesti Venäjän saamat summat ovat olleet suuria, mutta Ruotsi toivoo että itäavusta siirryttäisiin vähitellen normaaliin naapurimaayhteistyöhön. Tavoitteena on saada valtaosa Venäjän saamasta avusta loppumaan vuoteen 2010 mennessä. Moldova on jatkossakin yksi Ruotsin kehitysavun prioriteettimaista. Ruotsi antaa kehitysapua myös Ukrainalle, ja aikoo kaksinkertaistaa Georgian saaman avun. Sen sijaan kehitysyhteistyötä Valko-Venäjän kanssa on rajoitettu, koska maan demokratiakehitys on ollut negatiivista.

Swedish Upgrade vauhditti Ruotsin ja Venäjän välistä kauppaa

Ruotsin ja Venäjän välinen kauppa on voimakkaassa kasvussa ja Ruotsi vauhditti kasvua suurimmalla Venäjälle suunnatulla kauppapoliittisella panostuksella koskaan eli Swedish Upgradella. Swedish Upgraden ajatus on lähtöisin pääministeri Göran Perssonilta ja Venäjän presidentti Vladimir Putinilta. Panostuksen toteuttivat Exportrådet eli Ruotsin vientineuvosto, ulkoministeriö ja Ruotsalainen instituutti (Svenska Institutet). Projekti toteutettiin pääosiltaan alkuvuoden 2006 aikana. Ruotsalainen delegaatio vieraili eri puolilla Venäjää. Ruotsin ja Venäjän välisen kaupan odotetaan vähintään kaksinkertaistuvan (vuoden 2005 luvuista) vuoteen 2010 mennessä.

Kauppa kasvussa myös Ukrainan, Georgian, Moldovan ja Valko-Venäjän kanssa

Ruotsin kauppasuhteet ovat lisääntyneet viime vuonna voimakkaasti myös Ukrainan, Georgian, Moldovan ja Valko-Venäjän kanssa. Telekommunikaatiolaitteet ovat Ruotsin tärkein vientiartikkeli kaikkiin näihin maihin. Ruotsi tuo Venäjältä ja Ukrainasta erityisesti polttoaineita, Ukrainasta myös vaatteita. Myös Valko-Venäjältä tuodaan eniten polttoaineita. Ruotsin suhteellisen pieni tuonti Georgiasta koostuu lähinnä teollisuuden tuotteista. Kankaat ja langat ovat Ruotsin Moldovan tuonnin suurimmat artikkelit.

Itä- ja Keski-Eurooppa muodostavat 240 miljoonan asukkaan markkina-alueen. Esimerkiksi Skandinaviska Enskilda Bankenin ennusteiden mukaan nähtävillä olevassa tulevaisuudessa sekä suhdannenäkymät että talouden kasvu näyttävät pysyvän nousussa. Yritysten on myös entistä helpompi asettua itäiseenkin Eurooppaan: taloudet ovat tulleet vakaammiksi ja lähestyneet länttä niin lainsäädännön, hallinnon kuin infrastruktuurinkin puolesta.

Itä-Euroopan rakennemuutokset lisänneet suoria investointeja

Itä-Euroopan maiden rakennemuutokset ovat lisänneet myös yritysten suoria investointeja. Näissä maissa on nyt hyvät edellytykset suorittaa monia korkealaatuisia tuotantoprosesseja hyvin kustannustehokkaasti. Ruotsalaisia yrityksiä tämä mahdollisuus luonnollisesti kiinnostaa maan suhteellisen korkean kustannustason vuoksi, mikä on jo näkynyt Itä-Euroopan sijoitusvirroissa. Yritykset suunnittelevat (ja osin jo suorittavatkin) entistä tietointensiivisimpien ja arvoa luovempien toimintojen siirtämistä esimerkiksi juuri Itä-Eurooppaan. Tällaisilla siirroilla voi olla sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia.

Vaikutukset riippuvat paljolti yritysten uudelleenorganisoitumis- ja sopeutumismekanismien tasosta. Varsinkin pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä globalisoituvat toiminnot vaativat merkittäviä panostuksia. (International Organisation for Knowledge economy and Enterprise Developmentin, IKED:n raportti Förändrare effekter av globaliseringen: Vad som bestämmer utvecklingen för Sverige, tammi-kuu 2006)

Keskisuuret yritykset kiinnostuneita asettumaan Itä-Eurooppaan

Exportrådetin, Ruotsin vientineuvoston, Itä-Euroopan toiminnasta vastaava aluepäällikkö Nore Kamoun sanoo Skandinaviska Enskilda Bankenin kotisivuilla 17. maaliskuuta, että aiemmin Itä-Eurooppaan ovat suunnanneet lähinnä suuryritykset, nyt keskisuuretkin yritykset ovat kiinnostuneita asettumaan itään päin. Itä-Eurooppa ei kuitenkaan ole mikään homogeeninen alue, vaan eri markkina-alueiden kehitysaste ja bisneskulttuuri vaihtelevat. Puola ja Unkari ovat kehittyneimpiä, Venäjä ja Ukraina tulevat jäljessä ja Baltian maat sijaitsevat jossain siinä välissä, määrittelee Kamoun.

Se mihin maahan yrityksen kannattaa suunnistaa, riippuu paitsi riskiprofiilista, myös resursseista, odotuksista ja siitä minkälaisella aikataululla on liikenteessä. Mahdollisuudet Ukrainassa voivat olla esimerkiksi Puolan mahdollisuuksia suuremmat, mutta panostus Ukrainaan tarkoittaa myös suurempia haasteita ja toiminnan aloittaminen vaatii suurempia resursseja. Aikaisella markkinoille tulolla on sekä etuja että haittoja, kertoo Exportrådetin Itä-Euroopan päällikkö.

Venäjä

Ruotsin vienti Venäjälle jatkaa kasvuaan. Ruotsin tärkeimmät vientituotteet ovat insinööritekniikan tuotteita eli telekommunikaatiolaitteita ja henkilöautoja. Suurimmasta viennin suhteellisesta kasvusta viime vuonna vastaavat kuitenkin metallin työstökoneet. Viimevuotiset luvut näyttävät Ruotsin tuonnin Venäjältä lisääntyneen yli puolella edellisvuoden lukuihin nähden. Suurimmasta osasta tuonnin lisäystä vastaavat puolivalmisteet ja aivan erityisesti polttoaineet. Nämä ovat myös Ruotsin suurimmat tuontiartikkelit Venäjän kaupassa.

Venäjällä on parhaillaan meneillään lainsäädäntöhanke, joka suojaisi maan strategisia sektoreita ulkomaiselta omistukselta. Esityksen mukaan muutama sektori suljettaisiin kokonaan ulkomaiselta omistukselta ja lisäksi luotaisiin noin 39 sektorin luettelo, joilla olevien yhtiöiden enemmistöomistukseen tarvittaisiin hallituksen lupa. Näiden sektoreiden joukossa olisivat esimerkiksi puolustukseen ja aseisiin liittyvät sektorit, ydinenergiateollisuus, sekä avaruusteknologia. Lupien myöntämisestä vastaisi erityinen komissio, jossa edustettuina olisivat ministerit ja valtion virastot. Kaasu- ja öljysektorilla aiemmin annetut luvat ulkomaiselle enemmistöomistukselle olisivat voimassa isojen esiintymien kohdalla enää vain rajoitetusti. Lupien kohtalosta säädettäisiin lopullisesti ehdotetulla pohjamaa-lailla (subsoil law). Lailla on tarkoitus myös selkiyttää venäläistä käytäntöä, joka on tähän asti ollut pitkälti yksittäisten yhtiöiden päätösten varassa. Laki tullee Duuman käsittelyyn vuoden 2006 loppuun mennessä. (OECD:n raportti: Trends and Recent Developments in Foreign Direct Investment, kesäkuu 2006.)

Ruotsin tavoitteena siirtyä valtionavusta normaaliin yhteistyöhön

Ruotsin valtionapu Venäjälle on suunnattu demokratian syventämiseen, taloudellisen siirtymävaiheen tukemiseen, sosiaaliseen turvallisuuteen sekä ympäristöön. Ruotsi toteuttaa yhteistyötään pääosin Sidan eli Ruotsin kehitysyhteistyöviranomaisen kautta. Itäavun lähtökohtana ovat Venäjän tarpeet painotettuna niille osa-alueille, jotka ovat Ruotsin vahvoja osaamisalueita. Ruotsin apu Venäjälle on ollut varsin suurisummaista, mutta Ruotsi toivoo että itäavusta siirryttäisiin vähitellen normaaliin naapurimaayhteistyöhön. Tavoitteena on saada valtaosa avusta loppumaan vuoteen 2010 mennessä.

Skandinaviska Enskilda Bankenin mukaan ruotsalaisten yritysten katseet kääntyvät Venäjälle ja Ukrainaan

Skandinaviska Enskilda Bankenin, SEB:n, mukaan ruotsalaiset yritykset tulevat yhä enemmässä määrin panostamaan Venäjän kauppaan: yritykset, jotka ovat aiemmin lähinnä toimineet jakelijoiden avulla, perustavat konttoreitaan ja aloittavat tuotantoa Venäjällä. Baltian markkinat ovat pankin mukaan jo osittain kyllästetyt, joten ruotsalaisten yritysten katseet kääntyvät Venäjälle ja Ukrainaan. Jo yksinään Pietarissa ja Moskovassa asuu kaksi kertaa niin paljon ihmisiä kuin koko Baltiassa. Laaja väestömäärä ja odotukset reaaliansioiden kasvusta korostavat markkinoiden valtavaa potentiaalia.

Korkeat energianhinnat ovat tukeneet Venäjän talouden kasvua; tämä tuo kuitenkin Venäjän talouden kehityksen ylle myös kysymysmerkkejä: esimerkiksi öljyn hinnan laskulla olisi varmasti negatiivisia seurauksia. Noin puolet Moskovan pörssin yrityksistä on öljy- ja energiayhtiöitä, kertoo SEB:n rahastostrategi Roger Törnkvist pankin kotisivuilla 19. huhtikuuta.

Skandinaviska Enskilda Banken näkee Venäjän etuina kasvavan keskiluokan, joka pitää kotimaista kysyntää ja siten koko Venäjän talouskasvua voimissaan. Venäjällä läpikäydyt kattavat uudistukset kertovat myös maan mahdollisuuksista: monien yhtiöiden yksityistäminen on saanut ne toimimaan tehokkaammin. Verotusjärjestelmä on entistä selkeämpi, mikä on vaikuttanut positiivisesti myös valtiontalouteen. Yhä useammat venäläiset yritykset hakeutuvat pörssiin ja kansainväliset sijoittajat ovat halukkaita tekemään entistä uskaliaampia sijoituksia. Venäjän heikkouksia ovat kuitenkin epävarmuus poliittisesta kehityksestä sekä korruptio. Pitkällä tähtäyksellä venäläisen talouden kehitystä vaarantavat demografiset näkymät: väestö tulee vähenemään, mikä tulee vaikuttamaan kysyntään ja siten talouden kasvuun, jatkaa SEB:n rahastostrategi. Tämä ongelma ei kuitenkaan varmasti tule ajankohtai-seksi vielä ihan lähimpinä vuosina.

Ukraina

Ukrainan kaupassa sekä vienti että tuonti ovat lisääntyneet selvästi: sekä viennin että tuonnin viimevuotiset luvut ovat yli kaksinkertaiset vuoden 2001 lukuihin nähden. Ruotsin viennin ylivoimaisesti suurin kohde ovat telekommunikaatiolaitteet, jotka viime vuonna muodostivat yli puolet Ruotsin Ukrainan viennistä. Suurimmat tuontiartikkelit Ukrainasta ovat polttoaineet sekä vaatteet.

Ruotsin Ukrainalle antama kehitysyhteistyötuki keskittyy luonnonresursseihin ja ympäristöön sekä ihmisoikeuksien ja demokraattisen yhteiskuntakehityksen takaamiseen. Kehitysyhteistyön tavoitteena on uudistusprosessien tukeminen ja köyhyyden vähentäminen, kerrotaan Sidan kotisivuilla. Myös koulutusta, tutkimusta ja yleistä turvallisuutta painotetaan.

Skandinaviska Enskilda Bankenin ennusteet korostavat myös Ukrainan kaupan tarjoamia mahdollisuuksia Ruotsin yrityksille. Yritykset siirtyvät, kuten Venäjän kaupassakin, suorempiin investointeihin, välikäsien kautta toimimisen sijaan. Ukraina on 50 miljoonalla asukkaalla yksi Euroopan suurimmista maista ja myös ukrainalaisten reaaliansioiden odotetaan kasvavan.

Valko-Venäjä

Ruotsin tärkeimpiä vientituotteita myöskin Valko-Venäjälle ovat telekommunikaatiolaitteet, mutta myös muut koneet ja laitteet ovat viennissä hyvin edustettuna. Ruotsin kauppa Valko-Venäjän kanssa on viime vuosina lisääntynyt: vienti on muutaman vuoden sisällä jopa kaksinkertaistunut. Suurin tuontiartikkeli on polttoaineet. Ruotsin kehitysyhteistyötä Valko-Venäjän kanssa on rajoitettu, koska maan demokratia on kehittynyt negatiiviseen suuntaan. Ruotsin kehitysavun suurin panostus liittyy ihmisoikeuksiin ja demokraattisen yhteiskuntakehityksen turvaamiseen. Myös terveydenhoito ja sosiaaliala saa Ruotsilta tukea. Ruotsi yrittää toimia Valko-Venäjällä ihmiskaupan torjumiseksi.

Georgia

Ruotsin Georgian kanssa käymä kauppa on määrällisesti suhteellisen pientä, ja kaupan kehitystä leimaavat aaltomaiset liikkeet: sekä vienti että tuonti on viime vuosina vuoroin kasvanut ja sitten taas laskenut. Ruotsin tuonnin viimevuotiset luvut ovatkin vuoden 2001 tasolla. Viennissä näkyy sen sijaan pitemmällä aikavälillä nousujohteinen trendi. Myös Georgian kaupan tuotteet ovat vaihdelleet: varsinkin tuontiartikkeleissa on ollut viime vuosina suurta vaihtelua. Keskimäärin puolet Ruotsin Georgian viennistä on kuitenkin telekommunikaatiolaitteita.

Ruotsi aikoo kaksinkertaistaa kehitysapunsa Georgialle lähivuosina. Tarkoituksena on parantaa ihmisten elinolosuhteita; tämä aiotaan saada aikaan vahvistamalla demokratiaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista ja osittain myös taloudellista kehitystä, erityisesti maatalouden kehitystä, tukemalla. Kaksi kolmasosaa Ruotsin kehitysavusta Georgiaan kohdentuukin ihmisoikeuksiin ja demokraattiseen yhteiskuntakehitykseen. Ruotsin toiseksi suurin Georgia-panostus liittyy luonnonresurssien ja ympäristön hoitoon.

Moldova

Ruotsin vienti Moldovaan on ollut viime vuosina rajussa kasvussa; vuoden 2005 luvut ovat lähes kymmenkertaiset vuoden 2001 lukuihin nähden. Suurin vientiartikkeli on telekommunikaatiolaitteet, jotka viime vuonna muodostivat noin kaksi kolmasosaa Ruotsin Moldovan viennistä. Ruotsin tuonti Moldovasta keskittyy koko- ja puolivalmisteisiin, joista valtaosa on lankoja ja kankaita. Toiseksi suurin tuontiartikkeli ovat lentokoneet ja niiden osat. Ruotsin tuonti Moldovasta on viime vuosina ollut tasaisessa kasvussa.

Ruotsin kehitysapu Moldovalle on keskittynyt ja tulee tulevaisuudessakin keskittymään erityisesti köyhyyden vähentämiseen. Moldova on jatkossakin yksi Ruotsin kehitysavun prioriteettimaista. Maan demokraattista kehitystä halutaan tukea sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Taloudellista kehitystä pyritään vahvistamaan maataloutta kehittämällä, koska maatalous on moldovalaisen talouden perusta. Maa on riippuvainen kalliista tuontienergiasta, joten maan lämpöhuoltoa halutaan kehittää. Yksi Moldovan talouskasvun suurimmista esteistä on maan suuri velkataakka. Sida tukeekin Moldovaa ulkomaisten velkojen järjestelyssä.

Ruotsin apu Itä-Euroopan maille määrä kasvaa tänä vuonna huomattavasti

Ruotsin kehitysyhteistyön ja itäavun summat ovat tälle vuodelle huomattavassa kasvussa: Ukrainan saama apu on lähes kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna. Ukrainan vuonna 2005 saama reilu 66 miljoonan kruunun kehitysyhteistyöpanos on noussut tänä vuonna 116 miljoonaan kruunuun. Lisäksi Ukraina saa kansalaisyhteiskunnalle eli ei-valtiollisille järjestöille suunnattuna viiden miljoonan lisäavustuksen. Myös Moldovan ja Valko-Venäjän saamat avustukset ovat kasvaneet reilusti. Moldovan luvut ovat muuttuneet lähes 63 miljoonasta 90 miljoonaan kruunuun. Lisäksi ei-valtiolliset järjestöt saavat kolme miljoonaa kruunua. Valko-Venäjänkin saamaa apu on lisätty vajaasta 29 miljoonasta 40 miljoonaan. Ei-valtiolliset järjestöt kanavoivat lisäksi Sidan apua valkovenäläiseen yhteiskuntaan kahden miljoonan edestä.

Kehitysyhteistyömäärärahat edistävät omalta osaltaan Ruotsin ja kohdemaiden välisen kaupan kehittymistä muun muassa erilaisten kerrannaisvaikutusten avulla. Parantunut yhteiskunnallinen infrastruktuuri luo maiden väliselle kaupalle ja ruotsalaisille suorille investoinneillekin suotuisia olosuhteita. Myöskin lisääntyneet rahavirrat avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja elvyttävät yleistä taloudellista toimeliaisuutta kohdemaissa, mikä voi puolestaan lisätä kaupan tulevaisuuden mahdollisuuksia. Ruotsin antama laaja itäapu voi myös lisätä ruotsalaisten toimijoiden ja yritysten goodwill-arvoa Itä-Euroopassa.

EU:n laajenemisen vaikutuksia Ruotsin kauppasuhteisiin

EU-jäsenyyden kauppaa vauhdittava vaikutus näkyy selvästi Puolan ja Ruotsin välisessä kaupassa: sekä tuonti että vienti ovat kasvussa. Myös uusimmat talouskasvuennusteet lupaavat hyvää kansainväliselle kaupalle. EU-komission BKT:n kasvuennuste 6. syyskuuta lupaa Euroopan unionin alueelle keskimäärin 2,7 prosentin kasvua aiemmin ennakoidun 2,3 prosentin sijaan. Euroalueelle komissio lupaa kasvua hieman koko unionia vähemmän eli 2,5 prosenttia. Puolalle komissio ennakoi viiden prosentin talouskasvua, mikä on puoli prosenttia enemmän kuin komission kevätennusteessa. Puolan hyvä talouskasvu lisää varmasti odotuksia myös Ruotsin ja Puolan kaupan kehityksen suhteen. (Myös OECD ennakoi eurooppalaista talouskasvutrendiä ja korotti 5. syyskuuta euroaluetta koskevan kasvuennusteensa 2,7 prosenttiin, aiemman 2,2 prosentin sijaan.)

Tulevaisuuden ennakoiminen on kuitenkin vaikeaa: FöreningsSparbanken ennustaa kansainvälisessä suhdanne- ja rakenneraportissaan vuodelle 2007 uusille EU-maille keskimäärin hienoista kasvun hidastumista (4,75 % tänä vuonna, 4,25 % ensi vuodelle). FöreningsSparbanken kirjoittaa raportissaan myös, että Puolan johdon toimintatavat ärsyttävät ulkomaisia poliitikkoja ja sijoittajia.

Suomen suurlähetystö, Tukholma