Opiskelua telttakoulussa talvisäässä
Vielä yhdeksän kuukautta sitten Irkhun kylässä sijaitseva suuri sini-valkoinen koulurakennus, Shree Irkhu Higher Secondary School, oli täynnä elämää. Koulussa oli juokseva vesi ja paksut seinät suojasivat koulun yli 500 oppilasta talvisin Himalajalta puhaltavalta kylmältä viimalta. Koulussa oli juuri aloittanut oppilaskunta, jonka päällimmäisenä tarkoituksena oli tehdä ensin koulusta ja sitten koko kylästä mahdollisimman lapsiystävällinen
Maa järisee
Huhtikuussa 2015 Nepaliin iskenyt 7,8 magnitudin maanjäristys ja sitä seurannut 7,3 magnitudin jälkijäristys toukokuussa pysäyttivät kylän arjen täydellisesti. Noin 40 kilometriä Kathmandusta itään sijaitseva kylä joutui pitkään pärjäämään omillaan. Vasta 15 vuorokauden kuluttua maanjäristyksestä avustustyötekijät pääsivät paikalle, mukanaan muun muassa keksejä, riisiä ja nuudeleita.
Sindhupalwchokin alueella, johon myös Irkhun kylä kuuluu, maanjäristys jätti jälkeensä yli 7 000 koditonta ja yli 3 500 ihmistä menetti henkensä. Irkhun koulun oppilaista kaksi menehtyi. Alueen kouluista yli 90 prosenttia tuhoutui käyttökelvottomaksi, niin myös Irkhun koulu. Koko kylään jäi vain viisi ehjää rakennusta.
Lähes yhdeksän kuukautta maanjäristyksen jälkeen koulu seisoo edelleen jaloillaan, mutta ei tukevasti. Rakennus on vaurioitunut pahasti ja on vaarallinen mahdollisen sortumisen vuoksi. Turvallisuussyistä koulu tulisi ajaa maan tasalle, mutta tähän ei vielä ole löytynyt rahoitusta.
Teltta ei suojaa tuulelta eikä melulta
Irkhun koulun oppilaat on sijoitettu varsinaisen koulun alapuolelle, rinteen tasanteelle väliaikaiseen kouluun. Vuokratulla maalla sijaitseva koulu koostuu vierivieressä olevista teltoista ja osin aaltopellistä kyhätyistä luokkahuoneista. Monin paikoin jo repaleiset teltat eivät toimi kovinkaan hyvänä äänieristyksenä, vaan alueella raikaavat sekaisin opetus ja laulut eri luokkahuoneista.
Maisemat telttakoulun tasanteelta ovat mahtavat. Himalajan vuoristo avautuu katsojalle upeana, jopa hieman pilvisempänäkin päivänä. Maiseman hintalappuna koululaisille on kylmä viima vuoristosta, jolta väliaikaisen koulun seinät eivät suojaa. Lämpötila saattaa laskea yöllä jopa miinuksen puolelle. Kylmyyden lisäksi nousevana ongelmana on hygieniatason säilyttäminen vaikeissa oloissa. Yli 500 oppilaan käytössä on vain neljä vessaa. Juoksevaa vettä ei ole ollenkaan, vaan se on kannettava koululle.
Oppilaiden vahva ääni
Irkhun kylässä tilanne on positiivisimmankin arvion mukaan haastava, mutta kyläläisten mukaan ei missään nimessä toivoton. Yhdessä tekemällä on saatu jo paljon aikaan. Koulutelttojen pystyttämisen taustalla on vahva yhteistyö kyläläisten, paikallistason toimijoiden ja eri järjestöjen kanssa, ja työ jatkuu edelleen.
Koulun merkitys on ymmärretty ja oppilaat on pyritty saamaan takaisin koulunpenkille mahdollisimman pian, aluksi tarjoamalla koululla ruokaa. Myös osin avustuksina saatujen kirjojen, kouluvaatteiden ja reppujen avulla koululaisia on houkuteltu takaisin opiskelemaan. Koulun rehtorin mukaan katastrofin jälkeen arki palaa vasta kouluun paluun myötä.
Maanjäristyksen vuoksi koulu oli suljettuna 40 päivää. Menetetty aika pyritään ottamaan takaisin ilta- ja aamutunteina. Koulu onkin auki aamukuudesta iltakuuteen 18 opettajan voimin. Paikallisena pyhänä, eli lauantaina koululaiset saavat kuitenkin ansaitun lepopäivän.
Koulua hallinnoivan komitean tarkoituksena on kuunnella oppilaita enemmän, erityisesti auttaa lapsia ja nuoria vaikeiden asioiden, kuten maanjäristyksen aiheuttamien pelkojen, käsittelyssä. Kouluun perustettu oppilaskunta on edelleen aktiivinen. Tavoite lapsiystävällisestä kylästä on pysynyt heidän tärkeimpänä päämääränään, joskin lähtökohta toiminnalle on kaikkea muuta kuin helppo. Tyttövoittoisen oppilaskunnan puheenjohtajan mukaan muutos kohti parempaa kylää alkaa koulusta. Ensimmäisenä parannuslistalla ovat käymälät.
Lasten äänen kuuluminen Irkhun koulussa ja koko kylässä ei ole sattumaa, vaan pitkäjänteisen työn tulosta. Muun muassa Suomen pitkäaikainen yhteistyökumppani Unicef edistää lastenoikeuksien toteutumista alueella. Alueen opetussektori on myös saanut tukea. Suomen tuki Nepalin opetussektorille vuonna 2015 oli viisi miljoonaa euroa. Maanjäristyksen jälkeisessä hätäavussa Suomi oli mukana neljällä miljoonalla eurolla.
Sannakaisa Janhonen
Kirjoittaja työskentelee Suomen suurlähetystössä Kathmandussa harjoittelijana