Nuorisopoliitikot luovat Nepalissa uudenlaista yhteiskuntaa
Kuinka nuoret saisivat politiikassa äänensä kuuluviin? Tätä pohdittiin joulukuussa Demo ry:n järjestämissä nuorten keskustelutilaisuuksissa Katmandussa.
”Kaikki sanovat, että nuoria tarvitaan ja kaikki puhuvat siitä, kuinka nuorten asemaa tulisi parantaa. Mitään ei kuitenkaan tapahdu”, kongressipuolueen nuorisojärjestön edustaja Udaya Rana valitti nuorisopoliitikkojen pyöreän pöydän keskustelussa.
Marraskuussa 2006 kirjoitettu historiallinen rauhansopimus maolaississien ja seitsemän hallituspuolueen välillä valoi uskoa tulevaisuuteen. Vuosi sopimuksen jälkeen kehitys on kuitenkin pysähtynyt välitilaan: muutosta kaivataan, mutta vanha valtaeliitti ei ole valmis luopumaan asemistaan.
Vaikka tulevaisuus näyttää epävakaalta, monet uskovat nuorten voivan muuttaa maan suuntaa. Uuden sukupolven myötä toivotaan syntyvän aito, koko kansaa edustava demokratia.
Avoin tila puoluerajat ylittävään vuoropuheluun
Suomalaisten puolueiden demokratiayhteistyö Demo ry. on tukenut nuorisopoliitikkojen puoluerajat ylittävää yhteistyötä on maaliskuusta 2007 alkaen. Hankkeen tarkoituksena on kehittää nuorten poliittisia vaikutusmahdollisuuksia sekä tarjota heille puolueeton ja avoin tila vuoropuheluun. Haasteena on myös sitouttaa maolaiset mukaan toimintaan.
Nuoret ovat yhdessä luoneet toiminnalle viiden teeman asialistan. Keskeisiä kysymyksiä ovat demokratian lisäksi nuorten yhtäläiset mahdollisuudet, peruspalvelujen turvaaminen, koulutus ja kestävä kehitys. Nuoret toivat esille tarpeen kehittää inhimillisen kehityksen indeksin HDI:n kaltaisia mittareita, jotka suunniteltaisiin maan omista lähtökohdista käsin.
”Emme tarvitse ulkoa tuotua määritelmää, vaan mittarin, joka ottaa huomioon paikalliset olosuhteet”, sosiaalipalveluista puhunut Janardan Joshi kansanrintamapuolueen nuorisojärjestöstä ANNFSU(U):sta teroitti.
Eri poliittisten ryhmien välinen yhteistyö merkitsee sisällissodasta toipuvassa maassa valtavaa haastetta. Kymmenen vuotta kestänyt konflikti vaati tuhansien hengen ja kiristi osapuolten välit äärimmilleen.
Kansalaiset eivät luota hallitsijoihin eivätkä poliittiset toimijat toisiinsa. Erilaista ajattelua ei tahdota hyväksyä, osallistavasta demokratiasta alustanut dalitien opiskelijajärjestöä edustanut Arjun Pariyar listasi.
Madhesipuolue NSP(A):n nuorisojärjestön Amrita Kumari Mishra korosti koulutuksen merkitystä. ”Marginalisoiduille ryhmille on annettava mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Muuten elämme omassa yhteiskunnassamme kuin pakolaiset, joilta on viety kaikki oikeudet.”
Valtaeliitti kuin Julius Caesar
Nuoret poliitikot olivat yhtä mieltä siitä, että vaikuttamismahdollisuudet yhteiskunnallisiin kysymyksiin tulisi turvata paikallistasolta hallitukseen asti.
Yhteinen päätelmä oli, että nuorten vaikutusvaltaa olisi tavalla tai toisella lisättävä. Eräs ratkaisu voisi olla ministerikausien keston rajaaminen, keskusteluissa ehdotettiin. ”Muuten nämä tyypit pysyvät vallassa ikuisesti, kuin Julius Caesar Rooman imperiumissa”, puuskahti eräskin osanottaja.
Demon ohjelmaan osallistuvat nuoret arvioivat kriittisesti myös omaa poliittista toimintaansa. Jos politiikka näyttää kansalaisten silmissä pelkältä valtapeliltä, täytyy jossain olla vikaa, keskusteluissa pääteltiin.
Janardan Joshi muistutti tovereitaan poliitikkojen vastuusta ja oikeuksien kääntöpuolesta. ”Ensiksi on täytettävä velvollisuudet ja sitten kysyttävä oikeuksien perään. Jos täytämme velvollisuutemme kansalaisina, oikeudet seuraavat perässä”, Joshi uskoi.
Jenni Karjalainen
Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka vieraili Nepalissa joulukuussa.