Tausta: Nepalin peruskoulutus ja kouluksen rakenneuudistus

Nepalin opetusalan kehittäminen on taitekohdassa. Koulutusta kaikille -perusopetusohjelma (Education For All, EFA) päättyi joulukuussa 2009, ja vuonna 2010 Nepal käynnistää koulutuksen rakenneuudistukseen tähtäävän uuden ohjelman. 

Nykyinen viisivuotinen perusopetus laajenee kattamaan luokat 1-8. Samalla luodaan vaihtoehtoinen ammatillinen väylä toiselle asteelle. Tavoitteena on myös laajentaa esiopetusta ja tehostaa aikuisten lukutaidon opetusta. 

Ammattikoulutuksen kehittäminen on osa Nepalin koulutuksen rakenneuudistusta. Kuva: Marja-Leena Kultanen

Ilmaisen perusopetuksen ohella strategisesti merkittävää on paikallishallinnon ja koulujen vastuun lisääminen. Rakenneuudistukseen liittyy myös toimivallan, oppilaitosverkoston ja opetuksen uudelleen järjestely.  

Opetuksen laatua parannetaan kehittämällä opettajien perus- ja täydennyskoulutusta, opetussuunnitelmia sekä arviointia. Tavoitteena on määritellä ja turvata kaikille kouluille vähimmäistoimintaedellytykset. 

Suomi on Nepalissa arvostettu opetusalan osaaja, jonka kokemuksilla on käyttöä opetusalan kehittämisessä. Ulkoministeriö on tehnyt yhteistyötä Suomen opetushallituksen kanssa, ja myös monet suomalaiset oppilaitokset ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta Nepalia kohtaan. 

Suomi tuki EFA-ohjelmaa yhteensä 12 miljoonalla eurolla vuosina 2004 - 2009. Suomi jatkaa opetusalan tukeaan yhdessä muiden avunantajien kanssa 2010 - 2014. Tuki ohjataan rakenneuudistusohjelmassa pääasiassa ammatillisen koulutuksen kehittämiseen.

Koulutusta ja työtä "rauhanosinkona"

Nepal elää merkittävää vaihetta: kymmenen konfliktivuoden jälkeen rauhanprosessia on toteutettu kohta kolmen vuoden ajan. Kansalaiset odottavat paljon hallitukselta ja hallinnolta. "Rauhanosinkoa" odotetaan muun muassa koulutuksen ja työn muodossa. 

Nepalin koulutuksen rakenneuudistusohjelma on tarkoitettu vastaamaan näihin tavoitteisiin. 

Aiemmat hallitukset ovat kehittäneet opetusalaa 1990-luvun alusta lähtien, ensin alakoulujen kehittämishankkeilla ja sen jälkeen perusopetusta koskevan EFA-ohjelman kautta. Niistä EFA on onnistunut selkeimmin tavoitteissaan. 

Loppuarvion mukaan tavoitteiden saavuttamista ja tulosten paranemista on edesauttanut Nepalin hallituksen vahvempi sitoutuminen ja avunantajien yhteistyö.

Yhä useampi lapsi aloittaa koulun

Vaikka yhä useampi lapsi voi aloittaa koulun, vain noin 73 prosenttia selviää viidennelle luokalle. Kuva: Marja-Leena Kultanen

Nepalissa lasten koulunkäynti on kokonaisuudessaan kasvanut ja yhä useampi nepalilaislapsi aloittaa koulunkäynnin. Kun EFA-ohjelman alussa vuonna 2004 lapsista koulua kävi 84,2 prosenttia, on luku noussut viidessä vuodessa lähes 92 prosenttiin. Saavutus on hyvä, vaikka vuosituhattavoitteeseen onkin vielä matkaa. 

Myönteistä on myös se, että tyttöjen koulunkäynti on lisääntynyt merkittävästi. Alkuopetukseen osallistuu lähes yhtä monta tyttöä kuin poikaa. Myös syrjittyjen alakastisten ja alkuperäiskansojen pääsevät entistä paremmin kouluun. 

Lukutaitoisten määrä on kasvanut 10 prosenttia. Nepalin opetusministeriö arvioi lukutaitoprosentin olevan nyt 68. Nuorimmista ikäluokista (15-24 -vuotiaat) jo 80 prosenttia osaa lukea.

Opetuksen laatu kaipaa kohennusta

Opetuksen laatu on loppuarvion mukaan kipupiste. Sen mittaaminen on hankalaa, sillä oppimistulosten pitkäaikainen seuranta puuttuu. Vaikka yhä useampi lapsi voi aloittaa koulun, vain noin 73 prosenttia selviää viidennelle luokalle. 

Myös luokalle jääminen on edelleen iso ongelma. Syynä siihen ovat muun muassa suuret luokkakoot. Piirikuntien väliset erot oppimateriaalin, koulurakennusten ja opettajien koulutuksen osalta ovat edelleen huimat kehityksestä huolimatta. 

Loppuarvion mukaan yhteisöjen osallistuminen koulujen toimintaan on elpynyt. Koulukomiteat ovat tuoneet paikallisille yhteisöille enemmän vastuuta ja sitouttaneet samalla yhteisöjä lasten koulutuksen parantamiseen.

Kuka toteuttaa?

• Nepal toteuttaa koulutuksen rakenneuudistusohjelmaa yhteistyössä kansainvälisten avunantajien kanssa.
• Koulutuspalveluja tarjoavat koulut, niitä ympäröivät yhteisöt, koulun johto ja opettajat. Koulujen toimintaa johtaa koulukomitea, jossa ovat mukana paikallisyhteisön ja koulun edustajat.
• Kyläkehityksen toimikunnat, piirikuntien opetusvirastot  ja resurssikeskukset ohjaavat ja valvovat koulujen toimintaa. Ne antavat teknistä tukea ja ovat vastuussa oman alueensa palvelujen seurannasta. Kylätoimikunnille kaavaillaan merkittävää roolia alueen palvelujen suunnittelussa ja kohdentamisessa.
• Piirikuntien opetusvirastot vastaavat resurssien jaosta alueellaan sekä tiedonsiirrosta keskushallintoon, opetusministeriöön ja opetushallitukseen.
• Keskushallinto vastaa koko maan kattavan koulutuspolitiikan toimeenpanosta ja strategioista.