Nepalilainen ihmisoikeusaktiivi: Rauhanprosessi kaipaa ulkopuolista ryhdittäjää
Nepalin rauhanprosessi polkee paikallaan, arvioi Suomessa elokuussa vieraillut K.B. Rokaya. Nyt tarvitaan ulkopuolista ryhdittäjää esimerkiksi Pohjoismaista.
Konfliktin aikana kodeistaan lähtemään joutuneet eivät ole päässeet palaamaan, kadonneiden kohtaloa ei ole saatu selvitetyksi, turvattomuus lisääntyy. Ihmisoikeuksien ja konfliktin yhteys on tiivis, sanoo rauhanprosessia uskontokuntien näkökulmasta tarkasteleva K.B. Rokaya. Hän toimii Nepalin kirkkojen neuvoston pääsihteerinä ja vetää myös uskontokuntien yhteistyöfoorumia. Suomessa hän vieraili Suomen Lähetysseuran kutsumana.
Monia ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä on vielä ratkaisematta, hän pahoittelee. " Kansallinen ihmisoikeuskomissio sai virallisen aseman väliaikaisessa perustuslaissa. Sen suositukset hallitukselle ovat suurelta osin toteuttamatta", komission jäsen Rokaya sanoo ja arvioi vain yhden neljästä suosituksesta toteutuneen.
Hän pohtii myös komission ja YK:n ihmisoikeuspäävaltuutetun (OHCHR) Nepalin-toimiston suhdetta. OHCHR:llä on kattava verkosto koko maassa, mutta mikä on sen rooli muuttuneessa tilanteessa, hän miettii.
Vaikka väliaikainen perustuslaki takaa uskonnonvapauden, siitä ei vielä Rokayan mukaan ole aitoa konsensusta. Perustuslakia säätävä kansalliskokous määritteli aiemman hindukuningaskunnan kesällä 2008 tunnustuksettomaksi tasavallaksi.
Maallisuuden ja uskontokuntien suhde pohdituttaa häntä. "Valtion pitää olla neutraali, kun kyse on uskonnosta. Uskonnolliset yhteisöt saavat toimia vapaasti. Jokaisella on vapaus valita oma uskontokuntansa, vaihtaa sitä tai olla kuulumatta mihinkään uskontokuntaan."
Aikaa tuhlattu kiistelyyn
Pääkysymys Nepalissa on kuitenkin rauhanprosessi, joka Rokayan mukaan on risteyskohdassa.
"Ihmiset pelkäävät, että prosessi ajaa karille. Haluamme sen jatkuvan ja saavuttavan päätepisteen."
Nepalin uuden perustuslain kirjoittaminen takkuaa pahasti hänen mukaansa: "Aikaa on tuhlattu perustuslakia säätävän kansalliskokouksen vaalien jälkeen. Edes neljäsosaa ei olla kirjoitettu ja määräaikaan on vain yhdeksän kuukautta."
Monista suurista kysymyksistä ei ole saatu aikaan konsensusta.
Niihin kuuluu kysymys liittovaltiosta. "Federalismi on erittäin herkkä ja tärkeä asia", Rokaya korostaa ja jatkaa, että väliaikaisessa perustuslaissa on määritelty liittovaltio, mutta ei kuinka monta osaa siinä on. "Enemmistö ihmisistä ja puolueista on jo sen puolesta, mutta he eivät tiedä, miten liittovaltio toteutuu."
Armeijoiden integroiminen on toinen polttava kysymys. Siinäkään ei juuri ole edistytty.
Maoistit takaisin hallitukseen
Nepalissa tarvitaan hänen mukaansa nyt koalitiohallitus. Hallituksesta toukokuussa lähteneet maoistit pitää hänen mielestään saada takaisin hallitukseen. Nykytilanteessa entiset sissit eivät toimi opposition tavoin.
"Maoistit ovat konfliktin osapuoli ja heidän on oltava myös mukana hallituksessa [joka vie eteenpäin rauhanprosessia]", Rokaya painottaa.
Lain ja järjestyksen kannalta tilanne Nepalissa on erittäin huono. "Rikollisuus kasvaa ja ihmiset tuntevat olonsa turvattomaksi jopa Kathmandussa. Tapahtuu vakavia rikoksia, joista emme aiemmin tienneet", hän kertoo ja sanoo hallituksen tuntuvan voimattomalle.''
"On toimittava nyt"
Nepal tarvitsee ulkopuolista ryhdittäjää rauhanprosessille: "Se voisi olla ryhmä maita tai kansalaisjärjestöjä. Niiden on käytävä keskustelua puolueiden kanssa ja autettava määrittelemään pääasiat ja sopimaan rauhanprosessin tiekartasta."
"On toimittava nyt ennenkuin tilanne kääntyy vielä huonommaksi", Rokaya korostaa ja sanoo nepalilaisten odottavan apua EU-mailta ja erityisesti Pohjoismailta, joilla ei ole kätkettyjä intressejä Nepalissa.
Ihmisoikeusaktiivi toivoo myös suomalaisilta vahvaa panosta. "Toivon että suomalaiset - niin hallitus, kansalaisjärjestöt, media kuin kirkkokin - voisivat toimia tässä yhdessä."
Marja-Leena Kultanen