Nepal: Jäähyväiset leireille

Keski-Nepalin Rolpassa vietettiin 8. helmikuuta viimeisten alaikäisinä rekrytoitujen taistelijoiden läksiäisiä. Monet entisistä taistelijoista ovat halukkaampia liittymään Nepalin armeijaan kuin osallistumaan yhteiskuntaan sopeuttamisohjelmiin.

Nepalin hallitus, maoistipuolue UCPN-M:n ja YK sopivat joulukuussa 2009 alaikäisten ja tietyn päivämäärän jälkeen rekrytoitujen taistelijoiden kotiuttamisesta 40 päivän sisällä.

Nepalin maoistipuolueen puheenjohtaja Prachanda ja komentaja Pasang Rolpan leirillä. Kuva: Pirkko-Liisa Kyöstilä Maoistipuolueen puheenjohtaja Prachanda ja komentaja Pasang entisten taistelijoiden kotiuttamisseremoniassa. Kuva: Pirkko-Liisa Kyöstilä.

Kotiutus käynnistyi tammikuun alkupuolella kaikkiaan seitsemällä leirillä. Viimeiset alaikäiset kotiutettiin Rolpasta. Vaikeiden liikenneyhteyksien päässä Keski-Nepalissa sijaitseva Rolpa on kuuluisa vallankumoushistoriastaan: maoistien kapina alkoi 15 vuotta sitten siellä poliisiasemaan kohdistuneella hyökkäyksellä.

Reilusta 4 000 jäävätystä entisestä taistelijasta lähes 3 000 oli alaikäisiä vuonna 2007. Kotiuttamisen hetkellä noin 500 oli alle 18-vuotiaita ja tusinan verran alle 16-vuotiaita. 

Kaikkiaan kotiutettiin 2 394 entistä taistelijaa. Loput ovat  poistuneet leireiltä jo aikaisemmin.

Kaikki 4 000 entistä taistelijaa voivat liittyä vuoden sisällä YK:n ja hallituksen yhdessä räätälöimään sopeutus- ja koulutusohjelmaan. Nyt kotiutetut saivat YK:lta ja UCPN-M:lta noin 215 euron kotiutuskorvauksen.

"Kaikki tapahtui joulukuussa solmitun toimintasuunnitelman mukaisesti. Se oli mahdollista, koska maoistit vihdoinkin sallivat kotiuttamisen tapahtua", kertoo Suomen va. asiainhoitaja Pirkko-Liisa Kyöstilä. Hän osallistui läksiäisseremoniaan Rolpassa yhdessä kymmenen muun edustuston päällikön kanssa. Myös UCPN-M-puolueen puheenjohtaja Prachanda osallistui seremoniaan.

Armeija kiinnostaa sopeutusta enemmän

Monet kotiutetuista ovat tyytymättömiä "diskattu"-nimikkeeseen ja tapaan, jolla entisiä taistelijoita on kohdeltu. Enemmistöä kiinnostaa enemmän liittyminen Nepalin armeijaan tai muihin turvajoukkoihin kuin sopeutuminen yhteiskuntaan.

Kyöstilän mukaan osa nuorista näytti turhautumisensa ohittamalla puheenjohtajan kättelemättä häntä ja osa repi kukkaseppeleet poistuttuaan lavalta. Hänen mukaansa onkin vaarana, että kotiutetut nuoret liittyvät puolueen nuorisosiipeen, joka liitetään usein voimakeinojen käyttöön, ja väkivallan kierre jatkuu heidän kohdallaan. 

Rauhanprosessin kannalta kotiuttaminen on joka tapauksessa tärkeä askel. Sen kokemusten pohjalta voidaan suunnitella käytännön tasolla armeijoiden yhdistämistä ja taistelijoiden sopeuttamista yhteiskuntaan. Siitä on olemassa Nepalin pääministerin ja maoistipuolueen periaatteessa hyväksymä toimintasuunnitelma.

YK-yhteistyö sujui mallikkaasti

Kotiuttaminen on esimerkki YK:n maatiimin hyvästä yhteistyöstä, Kyöstilä painottaa. "UNMINin, Unicefin, UNFPAn ja UNDP:n päälliköt ovat osoittaneet sitkeyttä ja ammattitaitoa vaativassa prosessissa, jonka toteutumiseen oli vaikea uskoa vielä muutama kuukausi sitten."

Rolpan kylmässä talviaamussa maoistiarmeijan divisioonan varakomentaja Abinash oli haikealla mielellä, kun pari sataa nuorta poistui. "Komentaja muistutti, kuinka monen muun maan kohdalla yhteiskunnallinen murros tapahtui jo kauan sitten, mutta Nepal on vasta nyt käynyt läpi vallankumousta. Vuosisatoja kestänyt feodalismi ja laajamittainen syrjintä ovat jäämässä taakse, demokratia ja tasa-arvo ovat vahvistumassa."

Ideologia tasa-arvosta on puolueelle tärkeintä, varakomentaja oli vastannut suurlähettiläiden uteluun maoismin painotuksista.

Marja-Leena Kultanen