Kevät saapuu maanjäristyksestä toipuvaan Nepaliin
Viimekeväisen tuhoisan maanjäristyksen jälkeen Nepalissa on hiljalleen siirrytty hätäavusta jälleenrakennukseen. Suomi on luvannut jälleenrakennuksen tukemiseen kaksi miljoonaa euroa, joista toinen kanavoidaan Unicefin kautta koulujen jälleenrakennukseen.
Kevätaurinko lämmittää Kathmandunlaaksoa ja kylmä talvi on väistymässä. Etelän subtrooppisilla alueilla kesä on jo alkanut, kun taas vuoristossa sää pysyy pakkasen puolella. Lähes viiden kuukauden mittainen rajasulku Intian ja Nepalin välillä on päättynyt ja maahan alkaa taas hiljalleen virrata raaka-aineita, elintarvikkeita ja lääkkeitä.
Vaikeuksien vuosi
Nepalissa vuosi vaihtuu huhtikuun puolivälissä ja parhaillaan eletään vuotta 2072. Heti kuluvan vuoden alkamisen jälkeen 25. huhtikuuta Nepal koki tuhoisan 7,8 magnitudin maanjäristyksen. Maanjäristyksessä ja jälkijäristyksissä noin 9 000 menetti henkensä, 600 000 taloa tuhoutui ja 290 000 taloa vaurioitui. Arvioiden mukaan maanjäristys jätti jälkeensä noin 7 miljardin dollarin tuhon ja jopa 700 000 henkilön uskotaan tippuvan köyhyysrajan alapuolelle järistyksen seurauksena.
Maantieteellisen sijainnin ja kulttuuristen siteiden vuoksi Nepal on vahvasti riippuvainen Intian kauppasuhteista. Tuonnista suurin osa tulee Intiasta, esimerkiksi lääkkeistä 60 prosenttia. Vahvan riippuvuuden vuoksi juuri päättynyt rajasulku aiheutti vakavan raaka-aine pulan maahan. Erityisesti bensan ja ruuan valmistukseen käytettävän kaasun tuonnin ehtyminen aiheutti vaikeuksia. Monet yritykset joutuivat sulkemaan ovensa, taksit eivät kulkeneet ollenkaan ja jos kulkivat, hinnat nousivat pilviin. Raaka-ainepula on vaikeuttanut myös jälleenrakennuksen alkamista ja avustustöitä. Rajasulun vuoksi jopa 800 000 nepalilaisen arvioidaan vajoavan köyhyysrajan alapuolelle.
Hiljalleen kohti jälleenrakennusta
Jälleenrakennuksen vaihe on alkanut, mutta prosessi on hidas – satojentuhansien asuinrakennusten, tuhansien koulujen, lukuisten kulttuurikohteiden jne. uudelleenrakentaminen tulee viemään aikaa. Tarkoituksena on rakentaa parempia ja turvallisempia asuntoja sortuneiden ja vioittuneiden tilalle. Nepalin hallitus on paraikaa laatimassa kattavaa viiden vuoden jälleenrakennussuunnitelmaa.
Jälleenrakennuksen kenttä on hyvin moninainen ja pirstaloitunut. Mukana työssä on lukuisia järjestöjä, YK:n organisaatioita ja useita eri ministeriöitä sekä paikallistason toimijoita. Nepalin hallitus on perustanut kansallisen jälleenrakennusviraston (National Reconstruction Authority, NRA) koordinoimaan toimintaa. NRA:n rooli siiloutuneen jälleenrakennuksen kentän yhteen liimaamisessa olisikin toivottu parannus, mutta saavuttaakseen uskottavuutta NRA:n on osoitettava tuloksia ja aidosti pystyttävä vastaamaan kansalaisten hätään.
NRA:n työ etenee kolmen vaiheen mukaisesti. Ensimmäinen vaihe on jo pitkään kestänyt hallinnollinen järjestäytyminen. Toisena vaiheena on tammikuussa aloitettu taustatutkimuksen tekeminen maanjäristyksen tuhoista. Viimeisenä vaiheena on jälleenrakennus, jonka merkittävin tehtävä, kotien rakentaminen, on kuitenkin perheiden omalla vastuulla. Nepalin hallitus tarjoaa rakennuspiirustuksia turvallisemmista asunnoista ja on luvannut antaa noin 2000 dollaria tukea kotinsa menettäneille.
Nepalin hallitus käynnisti jälleenrakennusprosessin juhlallisin menoin 16. tammikuuta. Paikallinen media suhtautui juhlamenoihin erittäin kriittisesti ja piti niitä vain symbolisena eleenä kylmyydestä kärsiville maanjäristyksen uhreille. Itse jälleenrakennuksen on määrä alkaa viimeistään maanjäristyksen vuosipäivänä 25.4.2016 jokaisessa tuhoja kärsineessä piirikunnassa. Tämä tarkoittaa, että useat talonsa menettäneet joutuvat selviämään kylmän talven jälkeen myös kesällä saapuvista monsuunisateista väliaikaismajoituksissa tai vaarallisissa, järistyksissä vaurioituneissa asunnoissa.
Katseet kevättä kohti vaativan talven jälkeen
Talvi on ollut Nepalissa erityisen kylmä ja haastava. Tarve avustusten perille saamiseen ja jälleenrakennuksen aloittamiseen on kova. Maanjäristyksen uhrit ovat joutuneet kamppailemaan kylmää vastaan väliaikaismajoituksissa, paikoin lumisateessa ja pakkaslukemissa.
Jälleenrakennuksen hidasta alkua on kritisoitu paikallisessa mediassa kärkkäästi. Hallituksen lupaama noin 100 dollarin avustus talvivaatteisiin ei edelleenkään ole saavuttanut kaikkia maanjäristyksen uhreja. Moni avunsaaneista taas on joutunut käyttämään avustuksen ruokaan tai väliaikaisen majoituksen korjaamiseen vaatteiden sijaan.
Keväinen aurinko tuo helpotusta kylmästä kärsivien uhrien arkeen ja toivoa herättää myös Intian rajan aukeaminen. Vaikka rajasulku on virallisesti ohi, ei tilanne vielä ole tasaantunut kokonaan. Jonot bensa-asemille voivat olla edelleen tuntien mittaisia. Tilanteen toivotaan normalisoituvan muutaman viikon kuluessa. Kathmandun katukuvassa muutos kuitenkin näkyy jo: osa ovensa sulkeneista liikkeistä on taas auki ja liikenneruuhkat ovat palaamassa normaalin kaoottisiksi.
Suomi on mukana jälleenrakennuksen tukemisessa
Suomi on mukana Nepalin tukemisessa. Hätäapuvaiheessa kaksi miljoonaa euroa kanavoitiin suomalaisten kansalaisjärjestöjen, Kirkon Ulkomaanavun, Suomen Punainen Ristin ja Pelastakaa Lapset järjestöjen kautta. Yksi miljoona euroa hätäapuun annettiin YK:n organisaatioiden, WHO:n ja Unicefin kautta.
Jälleenrakennuksen tukemiseen Nepalissa Suomi on sitoutunut antamaan kaksi miljoonaa euroa. Niistä toisella uudelleen rakennetaan mm. kouluja ja koulujen vesijärjestelmiä Unicefin kautta. Lisäksi Suomi tukee kehitysyhteistyötä maanjäristyksessä pahoin vaurioituneissa maakunnissa. Esimerkiksi koulutussektorin tukemisen kautta olemme mukana mahdollistamassa lasten koulunkäynnin jatkumisen vaikeissa olosuhteissa ja uusien, turvallisempien luokkahuoneiden rakentamisen. Vesi- ja sanitaatiosektorilla puolestaan pyritään turvaamaan mahdollisuus puhtaaseen veteen kaikille ja edistämään terveyttä hyvän sanitaation kautta.
Mediatiedote Suomen tuesta Unicefille (avautuu uuteen ikkunaan)
Sannakaisa Janhonen
Kirjoittaja työskentelee Suomen suurlähetystössä Kathmandussa harjoittelijana