Kenen käsissä Nepalin tulevaisuus?
International Crisis Groupin elokuun puolivälissä julkaisema raportti on herättänyt kiivasta keskustelua niin kansainvälisen yhteisön kuin nepalilaisten vaikuttajien keskuudessa. Intia, maoistit ja Nepalin armeija pitävät raportin mukaan maan tulevaisuutta hyppysissään.
Kysytäänpä raportin kirjoittajalta Rhoderick Chalmersilta, millaisia näkymiä pitkän konfliktin puristuksesta pyristelevällä Nepalilla on edessään.
"Näen kaksi ääripäätä. Hyvässä tapauksessa kaikki poliittiset toimijat löytävät tiensä samaan pöytään ja keskittyvät rauhanprosessin suuriin kysymyksiin: mitä tehdä armeijoille, miten integroida maoistien taistelijat yhteiskuntaan ja järjestellä turvallisuussektori, miten käsitellä oikeuden ja sovinnon kysymyksiä", apulaisohjelmajohtajana ICG:n Kathmandun-toimistossa työskentelevä Chalmers pohtii. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman uuden hallituksen muodostamista, johon tarvitaan mukaan toukokuussa hallituksesta vetäytyneet maoistit. Heillä on 40 prosenttia perustuslakia säätävän kansalliskokouksen paikoista.
Tarvitaan tylsiä mekanismeja ja teräviä johtajia
"Tarvitaan myös tylsiä mekanismeja kuten keskeisten poliittisen johtajien säännölliset tapaamiset", hän muistuttaa. Tärkeintä kuitenkin on saada rauhanprosessin päätavoite, perustuslain kirjoittaminen, taas raiteilleen. Aikaa ei ole tuhlattavaksi - perustuslain pitäisi olla koossa toukokuun 2010 loppuun mennessä.
Valoisimman näkymän mukaan perustuslaki saadaan pääosin kirjoitettua ajoissa ja löydetään hallittu tapa jatkaa joutumatta poliittiseen kriisiin, Chalmers sanoo. "Monet kehityksen kannalta suuret kysymykset kuten sähkönsaanti niin teollisuuden kuin kotitalouksien käyttöön vievät kuitenkin vuosia saada kuntoon", hän huokaa.
Toisessa ääripäässä häämöttää paluu jonkinasteiseen konfliktiin, sillä suhteet maoistien ja muiden pääpuolueiden välillä ovat heikentyneet merkittävästi. Maoistit tuntevat joutuneensa nurkkaan, Chalmers kuvailee. Keskeinen rooli heidän johtamansa hallituksen kaatamisessa oli raportin mukaan Intialla.
Poliittinen kuva pirstaloitunut
Chalmersin mukaan maoistit eivät aktiivisesti halua paluuta taisteluun. "He tulivat mukaan rauhanprosessiin tajuttuaan, että sotilaallinen tie oli kuljettu loppuun eikä taistelemalla voisi saavuttaa enempää. " Tämä ei kuitenkaan estä yksittäisiä ihmisiä tai ryhmiä palaamasta sissitoimintaan, Chalmers sanoo.
Poliittinen tilanne on hänen mukaansa muuttunut aiempaa monimutkaisemmaksi. Konfliktin loppuvaiheissa osapuolia oli kolme - maoistit, poliittiset puolueet ja kuningas armeijoineen - ja niiden roolit olivat selkeät.
"Nyt etnisyyteen perustuvat liikkeet ovat vahvistuneet ja niistä osa on rekisteröitynyt puolueiksi. Toisaalta Nepalin armeija osallistuu aktiivisesti politiikkaan", Chalmers kertoo.
"Mikäli konfliktiin ajaudutaan, se on pirstaleisempi, monimutkaisempi ja vaikeampi."
Todennäköinen tulevaisuus löytynee kuitenkin harmaalta alueelta ääripäiden välistä, hän arvioi. "Henkilökohtaisesti kuitenkin pelkään, että olemme valumassa vähemmän myönteiseen suuntaan", hän lisää.
Pahaa verta ja luottamuksen puutetta on ollut nähtävissä maoistien johtaman hallituksen kaaduttua. "Uusi hallitus on tietoisesti kieltäytynyt tarttumasta maoistien esille nostamiin kysymyksiin esimerkiksi valtiojohdon keskinäisestä vallanjaosta", Chalmers kertoo.
Mistä nuorille työtä?
Vahvaa murrosvaihetta elävässä Nepalissa erityisesti nuorten näkymät ovat Chalmersin mukaan synkkiä. Koulutustaso on kohonnut, mutta mistä koulutetut nuoret löytävät työtä, hän kysyy. "Epätasa-arvo Nepalissa on juurtunut syvemmälle kuin missään muualla Etelä-Aasiassa. Juonittelu, kauna, vääryyden ja epäoikeudenmukaisuuden kokemukset voivat viedä konfliktiin."
Chalmersia huolestuttaa erityisesti optimismin väheneminen ja turhautuminen, jota hän kertoo kohtaavansa niin kaupunkien eliitin kuin maaseudun ihmisten parissa. Rauhanprosessiin johtanut kansanliike, kuninkaan vallan päättäminen ja hyvin onnistuneet vaalit innostivat nepalilaisia. Nyt he kokevat poliittisten johtajiensa unohtaneen tyystin, miksi heidät valittiin, Chalmers sanoo.
"Nepalilaiset ovat realisteja, mutta silti ihmiset toivoivat johtajuutta ja kansakunnan edun asettamista puolueen edun edelle. Nyt he ovat pettyneitä", hän kuvaa tunnelmia. Tilannetta ei helpota se, että hauras talouskasvu ei ole tuonut ihmisille leveämpää leipää.
"Nepalilaiset hyviä tulemaan toimeen huonojen hallitusten kanssa"
Vaikka Nepalin rauhanprosessi on ollut nepalilaisten omissa käsissä, kansainvälisen yhteisön moraalinen tuki on Chalmersin mielestä ollut hyväksi. "Se toi maoistit viidakosta politiikkaan."
Moraalisen tuen lisäksi tarvitaan rahaa, hän muistuttaa ja kiinnittää huomiota rauhanprosessin ja pitkäaikaisen kehitysyhteistyön yhteyteen: "Vuosituhattavoitteita ei saavuteta ilman rauhaa ja vakautta eikä rauhanprosessi " Myös konfliktin aikana kadonneitten perheet odottavat korvauksiaan ja entisten taistelijoiden sopeuttaminen yhteiskuntaan vaatii varoja.
Vaikka näkymät eivät ole järin valoisia, Chalmers ei usko Nepalin rauhanprosessin suistuvan täysin raiteiltaan. "Nepalilaiset ovat hyviä tulemaan toimeen huonojen hallitusten kanssa."
Marja-Leena Kultanen
Rhoderick Chalmers vieraili Helsingissä syyskuun lopulla. Suomen Nepalin-suurlähetystö tukee International Crisis Groupin toimintaa.