Bhutanin tavoitteena laatumatkailu
Rikas kulttuuriperintö, häikäisevä luonto ja buddhalaisuudesta lähtevä kestävän kehityksen näkökulma. Näillä eväillä Bhutan haluaa viisinkertaistaa maassa vierailevien matkailijoiden määrän.
Matkailun kehittämiselle on kuitenkin selvät rajat, sanoo Suomessa vieraillut Bhutanin maa- ja metsätalousministeri Pema Gyamtsho.
”Bhutanin tavoitteena on pysyä hiilineutraalina maana. Perustuslakimme velvoittaa meitä säilyttämään vähintään 60 prosenttia metsäpeitteestä tuleville sukupolville. Meidän täytyy luoda talouskasvua tavalla, joka ei vahingoita ympäristöä eikä rapauta kulttuuriamme”, hän korostaa.
Suurin vientitulojen lähde tällä hetkellä on Intiaan tarpeisiin tuotettava sähkö. Se ei kuitenkaan luo työpaikkoja.
”Matkailu sen sijaan koskettaa jokaista – matkatoimistosta taksikuskiin, lentoyhtiöstä maanviljelijään, hotelliyrittäjästä bussinkuljettajaan. Siksi olemme määritelleet matkailun yhdeksi työllisyyttä lisääväksi sektoriksi. Toinen kasvualue on luonnonmukainen viljely”, ministeri linjaa.
Hyvin maksava, ympäristötietoinen matkailija
Bhutan tähtää varakkaisiin matkailijoihin, jotka ovat valmiita maksamaan reilusti palveluista ja jotka kunnioittavat niin luontoa kuin kulttuuria. ”Emme avaudu matkailulle noin vain ilman että matkailuteollisuus on hallinnassa. Samanlainen reppumatkailu kuin esimerkiksi Nepalissa ei kiinnostaa meitä”, hän kertoo.
Gyamtshon mukaan Bhutan panostaa matkailijoihin, jotka haluavat uppoutua Himalajan buddhalaiseen kulttuuriin. Mietittävänä on erilaisia kulttuurimatkailun tuotteita esimerkiksi vanhemmille kohderyhmille.
Ekomatkailu on luonteva valinta luonnon monimuotoisuudesta tunnetussa maassa. Siinä kohderyhminä ovat erityisesti luontoharrastajat. ”He eivät vahingoita vaan kunnioittavat luontoa.”
Esimerkiksi lintubongareille tai muille erityisryhmille maalla on tarjota paljon, ministeri miettii.
”Kehitämme matkakokonaisuuksia, joiden avulla matkailukautta voidaan pidentää. Nyt matkailusesonki rajoittuu muutamaan kuukauteen syksyllä ja keväällä, vaikka meillä on kauniita ilmoja ympäri vuoden”, hän sanoo.
Tavoitteena on 200 000 matkailijaa vuodessa, kun nyt Bhutanissa käy vuosittain noin 40 000 matkailijaa.
”Matkailun rakenteet ovat vielä vaatimattomia ja osaamisessa on puutteita, joten emme usko nopeaan muutokseen. Teemme töitä sen eteen askel askeleelta.”
Etsimessä elämys
Maaseutumatkailun kautta kasvavan alan hyödyt voidaan levittää mahdollisimman monelle, Pema Gyamtsho vakuuttaa ja visioi maatilamajoitukseen yhdistettävää kokonaiselämystä.
”Matkailijat voivat käydä luomutiloilla poimimassa ruuaksi valmistettavat kasvikset ja lypsää lehmiä. Se voi olla todellinen elämys vaikka jollekin japanilaiselle matkailijalle.”
Himalajan työjuhta jakki on myös mukana visioissa. Jakinkasvatus ei kannata nykyisellään, mutta jos se otetaan osaksi matkailuelinkeinoa, kuva muuttuu.
”Jakit voivat kantaa matkailijoiden tavarat, vuoriniityillä laiduntavan jakin maito on ravitsevaa ja sitä voi jalostaa erilaisiksi juustoiksi – muuksikin kuin meidän perinteinen kivikova juustomme. Se rikkoo turistien hampaat”, ministeri naurahtaa.
Näin jakinkasvatus voidaan saada tuottavaksi.
Koristeelliset puuleikkaukset ovat yksi esimerkki bhutanilaisten kädentaidoista. Niitä kuten monia muitakin käsitöitä on vaikea kuljettaa tai löytää käyttötarkoitus kotona.
”Tuotekehitys on tärkeää tässä kuten muutenkin.”
Marja-Leena Kultanen