Bhutan: Metsätieto talteen älypuhelimella ja laserkeilauksella
Bhutanin metsiä uhkaavat väestönkasvu, talouskehitys, kaupungistuminen, metsäpalot ja laittomat hakkuut.
Bhutan on pieni kuningaskunta Himalajalla, jonka päättäjät pyrkivät kansallisen kehitysfilosofian mukaisesti lisäämään kansalaistensa onnellisuutta ja ovat kiinnostuneita uusimmista teknologisista innovaatioista.
Maa tavoittelee kärkijoukkoon muun muassa laserkeilauksessa.
Laserkeilaus tuo maallikolle mieleen keilasalien hämärässä hohtavat keilat. Kyse on kuitenkin kaukokartoitusmenetelmästä, joka tuottaa kolmiulotteista tietoa esimerkiksi metsän ja maaston rakenteesta. Suomessa muun muassa metsäkeskukset käyttävät sitä metsäsuunnittelun pohjana.
Laserkeilauksessa mittakeilain lähettää lentokoneesta tai helikopterista lasersäteitä maata kohti. Säde siroaa takaisin esteestä, keilain mittaa sen etäisyyden ja laskee koordinaatit. Syntynyt pisteaineisto analysoidaan, jolloin saadaan tarkkaa tietoa. Sitä yhdistetään maastokoealoilta ja usein myös satelliittikuvilta saatavaan tietoon.
Samaa teknologiaa käytetään laajemmassa mitassa Nepalissa, jossa Suomen rahoittama kehitysyhteistyöhanke arvioi maan metsävaroja.
Uudesta teknologiasta on nyt kiinnostunut myös Bhutan. Paikkatietoteknologian ja laserkeilauksen mahdollisuuksia esitteli siellä maaliskuussa suomalainen Arbonaut oy, joka on erikoistunut luonnonvarojen hallintaan liittyviin paikkatietoratkaisuihin.
Yritys koulutti yhdessä WWF Nepalin kanssa bhutanilaisia virkamiehiä metsien hiilivarojen arvioinnissa. WWF toteuttaa Himalajan alueella laajaa Living Himalayas -suojeluohjelmaa, joka tähtää luonnon kestävään käyttöön ja ilmastonmuutoksen hallintaan Bhutanin, Nepalin ja Pohjois-Intian alueella.
Metsä säilytettävä tuleville sukupolville
Metsävarojen arviointi on tärkeää, sillä Bhutan on sitoutunut perustuslaissaan säilyttämään vähintään 60 prosentin metsäpeiton tuleville sukupolville.
Vuoristoisen maan metsävaratiedot ovat osittain yli 30 vuoden takaa. Väestönkasvu, talouskehitys, kaupungistuminen, metsäpalot ja laittomat hakkuut uhkaavat Bhutaninkin metsiä.
Tarkkaa tietoa tarvitaan myös, jotta maa voi hyödyntää kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviä metsäkadon vähentämiseen tähtääviä REDD-rahoitusjärjestelmiä ja turvata niin kestävän metsätalouden kuin luonnonsuojelun tarpeet.
Metsätieto siirtyy älypuhelimella
Perinteisiä metsänmittausmenetelmiä ei tarvitse heittää romukoppaan. Niillä kurssilaiset keräsivät tietoja puustosta, pensaista, karikkeesta ja maaperästä.
Tiedot tallennettiin älypuhelimeen Arbonautin toteuttamalle maastolomakkeelle.
Koealan ympäristöstä otettu valokuva yhdistyy automaattisesti samalla tallennettuun maastotietoon. Puhelimen muistiin tallennettu maastotieto lähetetään verkkopalvelimelle. Sen jälkeen sitä voi katsella internetissä yhtä lailla Bhutanissa kuin Suomessa tai muualla maailmassa.
Kattavaa tietoa kehityksen pohjaksi
Laserkeilaus on tullut uutena tekniikkana luonnonvarojen kartoitukseen, toteaa metsänneuvonantaja Antti Rytkönen. Hän tuntee Bhutanin metsät parinkymmenen vuoden takaa Aasian kehityspankin metsäsektoriohjelmasta. ”Vaativat olosuhteet ovat hyvä testi työkalujen toimivuudelle.”
”Tiedon laadun näkökulmasta on tärkeätä, että menetelmät sovitetaan paikallisiin olosuhteisiin. Myös Himalajan rinteillä maastotyöt ovat välttämättömiä kaukokartoitustietojen rinnalla. Olennaista on työtapa, jolla laatu ja kustannukset ovat tasapainossa”, painottaa Rytkönen.
Hänen mukaansa Suomen osaaminen, tutkimuslaitokset ja yritykset ovat kansainvälisesti erittäin korkeatasoisia kaukokartoituksen alalla. Ilmastonmuutos ja hiilinielujen verifiointi ovat lisäämässä osaamisen kysyntää.
”Metsien lisäksi on nähtävä ihmiset ja luonnon monimuotoisuus. Parhaimmillaan luonnonvarojen kartoitus onkin kehittymässä tähän hyvään suuntaan.”
Marja-Leena Kultanen