Valtiovierailut – mistä niissä on kyse?
Norjan kuningas Harald ja kuningatar Sonja tekevät valtiovierailun Suomeen 6.- 8. syyskuuta. Kolmipäiväisen vierailun ohjelmassa on muun muassa korkean tason elinkeinoelämäseminaari ja juhlaillallinen presidentinlinnassa ja kuningasparin vastaillallinen Säätytalolla. Kuningaspari teki edellisen valtiovierailun Suomeen kesällä 2007. Mistä valtiovierailuissa on kyse, ja miksi niitä tehdään?
Norjan kuningaspari Suomeen syyskuussa
Norjan kuningasparin valtiovierailun ohjelmassa on muun muassa korkean tason elinkeinoelämäseminaari ja vierailu Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa sekä juhlaillallinen presidentinlinnassa ja kuningasparin vastaillallinen Säätytalolla.
Vierailun kolmantena päivä kuningaspari matkustaa Ouluun, jossa ohjelmassa on muun muassa vierailu Oulun yliopistolla ja Nokia Rusko Campuksella. Ohjelmaan kuuluu myös tapaaminen pääministerin kanssa, vierailu eduskunnassa ja seppeleen lasku Hietaniemen hautausmaalla. Kuningasparin seurueeseen kuuluu myös useita ministereitä.
Kuningas Harald on itse vieraillut Suomessa aikaisemmin vuonna 1993 Mauno Koiviston kutsusta ja kesäkuussa 2007 presidentti Tarja Halosen kutsusta. Presidentti Niinistö puolisoineen teki puolestaan valtiovierailun Norjaan lokakuussa 2012.
Mistä valtiovierailussa on kyse
Valtiovierailu on virallinen vierailu, jossa valtionpäämies vierailee toisen maan johtajan luona. Valtiovierailu on merkittävin diplomaattinen kanssakäynti kahden maan välillä ja sitä juhlistetaan erilaisilla seremonioilla ja virallisuuksilla.
Suomessa valtiovierailut noudattavat yleensä tiettyä jo perinteeksi muodostunutta kaavaa. Viralliset vastaanottoseremoniat järjestetään Presidentinlinnan edustalla tai vaihtoehtoisesti Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Vastaanottoseremoniassa vierailevan maan päämies tarkastaa yhdessä tasavallan presidentin kanssa kunniavartioston Porilaisten marssin tahdissa. Kunniavartioston tarkastuksen ja kansallislaulujen esittämisen jälkeen valtionpäämiehet tervehtivät yleisöä presidentinlinnan parvekkeelta, josta siirrytään keltaiseen salonkiin juomaan tervetuliaismaljat, ottamaan virallisia valokuvia sekä vaihtamaan lahjoja ja kunniamerkkejä.
Yleensä viralliseen ohjelmaan kuuluvat ainakin seppeleenlasku marsalkka Mannerheimin haudalle, käynti eduskunnassa ja Helsingin kaupungintalolla. Vierailu päättyy yleensä Presidentinlinnassa pidettäviin juhlaillallisiin, joissa valtionpäämiehet pitävät omat puheensa.
Korkea-arvoisia vastaanottoja
On myös tavallista, että vieraileva valtionpäämies järjestää niin kutsutun vastavastaanoton kiitoksena isäntävaltiolle. Presidentti Niinistön vuoden 2012 valtiovierailun aikana kyseinen vastaanotto järjestettiin Oslon kansallisoopperassa, jossa vieraille tarjoiltiin parhaita paloja sekä suomalaisen keittiön että kulttuurin puolelta.
Vastavastaanoton koordinoinnista vastuussa ollut Laura Piitulainen kertoo, että parituntisen vastaanoton valmisteluun vaadittiin satoja, ellei jopa tuhansia sähköposteja, puheluita sekä tapaamisia eri tahojen kanssa. Näin korkea-arvoiseen vastaanottoon liittyy useita pieniä mutta sitäkin tärkeämpiä yksityiskohtia, joita ohjaavat protokollaohjeet sekä maiden eri käytännöt. Ohjelman juoksutus tehdään usein minuuttien tai jopa sekuntien tasolla, eikä mitään jätetä sattuman varaan.
Valtiovierailun historia
Valtioiden päämiehet ovat kautta aikain vierailleet toistensa luona. Entisajan kuninkaalliset saattoivat viipyä toistensa hoveissa viikkoja, joskus kuukausiakin.
Vielä 1960- ja 1970-luvuilla tehtiin Suomeen jopa viikon kestäviä valtiovierailuja. Sellaisen aikana vieraan valtion päämies myös matkusti ympäri maata. Myös presidentti Kekkosen Neuvostoliittoon suuntautuneet vierailut kestivät helposti viikon. Moskovan lisäksi oli tapana vierailla parissakin maantieteellisesti kaukaisessa kohteessa.
Vaikka valtiovierailujen kesto onkin lyhentynyt aikojen saatossa, ovat vierailut useampiin kohteisiin edelleen tavallisia. Presidentti Niinistö puolisoineen vieraili kolmipäiväisen ohjelman aikana Oslon lisäksi Tromssassa.
Seremoniallisuudesta tehokkuuteen
Takavuosina valtiovierailuilla annettiin julkilausumia ja allekirjoitettiin sopimuksia. Nykyisin saattaa kyseeseen tulla jokin tekninen sopimus, jonka ministeri tai korkea virkamies allekirjoittaa.
- Ohjelmista on tingitty. Valtiovierailut ovat lyhentyneet 2-3-päiväisiksi. EU-aikana tehdään jopa päivän tai puolentoista pituisia vierailuja, sanoo ulkoministeriön entinen protokollapäällikkö Johannes Bäckström.
Koska aika on lyhyt, se käytetään tehokkaasti pääasiassa keskusteluihin. Seremoniallisia asioita on pudotettu pois.
Tämän lisäksi maidenvälisten kauppasuhteiden edistäminen on noussut keskeiseksi osaksi valtiovierailujen ohjelmaa ja on hyvin tavallista, että valtionpäämiehen mukana matkustaa businessdelegaatio. Presidentti Niinistön ja rouva Haukion Norjaan suuntautuneen valtiovierailun jälkeen yritysten kiinnostus Suomea kohtaan lähti nousuun kommentoi kaupallinen- ja lehdistöneuvos Erja Karkkonen. Myös Norjan kuningasparin mukana matkustaa ensi viikolla suuri määrä yrityksiä, jotka tapaavat suomalaisia vastinparejaan mm. koulutukseen, terveydenhoitoon, peliteollisuuteen, rahoitukseen, puolustusteollisuuteen liittyvissä seminaareissa
teksti: Jori Pyykkö/Suomen Oslo-suurlähetystö
Lisää:
Voit lukea lyhyitä kertomuksia presidenttien valtiovierailuista täältä(Linkki toiselle web-sivustolle.).
Suurlähetystö seuraa valtiovierailua Facebookissa ja Twitterissä. Seuraa meitä:
@FinlandOslo(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Suomen suurlähetystö Oslo - Finlands ambassade(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Presidentti Niinistön ja rouva Jenni Haukion valtiovierailusta Norjaan 2012:
Presidentti Niinistön valtiovierailu lokakuussa 2012(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Arktiseen yhteistyöhön panostettiin valtiovierailulla Norjassa