Haastattelu: Suurlähettiläs Maimo Henriksson palaa Suomeen
Suurlähettiläs Maimo Henrikssonin nelivuotinen virkakausi Norjassa on päättymässä. Vuosiin on sisältynyt suuria tapahtumia, niin Tasavallan presidentti Niinistön ja rouva Haukion tekemä valtiovierailu Norjaan kuin traaginen 22. heinäkuuta; Norjan perustuslain 200-vuotisjuhlallisuudet kuin hiihdon MM-kisat.
Millainen mielikuva sinulla oli Norjasta ja Oslosta ennen saapumista tänne ja ovatko nämä mielikuvat pitäneet paikkansa?
Täytyy myöntää etten tuntenut Norjaa kovinkaan laajasti, vaikka olin hoitanut ministeriössä alueellista yhteistyötä Pohjois-Euroopassa. Siinä kuitenkin kosketus rajoittui arktisiin kysymyksiin ja pohjoisen ulottuvuuden politiikkaan. Kiinnostus Norjaa kohtaan alkoi herätä vieraillessani täällä työni puolesta ja työskenneltyäni silloisen Norjan Helsingin suurlähettilään Haakon Hjelden kanssa. Hjelde oli hyvin kiinnostunut pohjoisen ulottuvuuden politiikasta. Valmistelimme mm. yhdessä seminaaria, joka pidettiin kuningas Haraldin ja kuningatar Sonjan valtiovierailun yhteydessä.
Kuva Norjasta oli siis aika kapea ja Osloa en juurikaan tuntenut ulkoministeriötä ja Flytogetia lukuun ottamatta. Siirryin suurlähetystöön kiireisestä Venäjän yksikön päällikön tehtävästä ja ajattelin, että edessä olisi muutama vähän rauhallisempi vuosi, mutta näin ei kuitenkaan käynyt. Onneksi, koska sehän tarkoittaisi, että Norjan ja Suomen välisissä suhteissa ei tapahtuisi niin paljon. Norja on paljon dynaamisempi yhteiskunta mitä osasin odottaa.
Miten Suomen ja Norjan suhteet ovat mielestäsi viime aikoina kehittyneet?
Olen tietysti erittäin subjektiivinen vastaamaan tähän, mutta arvioni mukaan suhteet ovat tiivistyneet viime vuosina. Tämän huomaa jo, jos katsoo vierailujen ja lehtikirjoittelujen määrää. Vaikka suurlähetystöllä on oma roolinsa maiden välisten suhteiden tiivistymisessä, täytyy muistaa, että maailman kehitys ja Suomen kehitys ovat olleet osana tätä prosessia. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen pohjoismainen yhteistyö on kehittynyt näinä vuosina. Lisäksi, Suomen taloustilanteen heikentyessä, on tullut yhä tärkeämmäksi edistää yritystemme pääsyä Norjan markkinoille. Vienninedistäminen ja kaupallis-taloudelliset suhteet ovatkin saaneet kauteni aikana vuosi vuodelta yhä suuremman sijan suurlähetystön työssä.
Mitkä kysymykset näet erityisen tärkeinä Suomen ja Norjan välisissä suhteissa tulevaisuudessa?
Ensimmäisenä tulee tietysti ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Norjahan on se maa, jolla on samankaltaisin suhde Venäjään, ja riippumatta siitä millaisia turvallisuuspoliittisia ratkaisuja Suomessa mahdollisesti tehdään – tai ei tehdä - säilyy Norja keskeisenä kumppanina.
Toisena tärkeänä kysymyksenä voisin mainita työn jatkamisen elinkeinoelämän edistämiseksi Norjan markkinoilla. Norjassa tapahtuu paljon tällä hetkellä ja Norja tarvitsee kumppaneita ja osaamista. Suomella taas on tarjota juuri sellaista osaamista, kuten rakentamista kylmissä olosuhteissa ja sofistikoitua IT-teknologiaa, jota Norjassa tarvitaan. Molemmat osapuolet siis hyötyvät yhteistyöstä. Suomen valtteina Norja markkinoilla ovat hyvin koulutetut työntekijät ja ruotsin kielen taito, jota taas monilla kilpailijoilla ei ole.
Kolmantena laajana aihepiirinä voisin vielä lisätä pohjoismaisen hyvinvointivaltion kehittämisen. Tarvitaan tiiviitä virkamies- ja poliitikkoverkostoja, jotka voivat kommunikoida keskenään kumpaakin maata koskettavista kysymyksistä, kuten esimerkiksi kuntauudistuksista, terveydenhoidon organisoinnista ja valtion omistusohjauspolitiikasta.
Mikä on Norjan merkitys Suomelle yhteistyökumppanina?
Norjan merkitys niin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kuin kauppakumppaninakin kasvaa. Norja on vauras maa, joka tarjoaa hyvin luonnollisen ensikohteen kansainvälistyvälle suomalaiselle yritykselle. Suomen tulisi panostaa nyt vientiin ja mikäpä olisikaan parempi kohde kuin naapurimaa Norja. PK-yritysten on helpompi kansainvälistyä Norjassa kuin kaukomarkkinoilla. Norjan hankkeet ovat tosin usein niin suuret, että tänne tarvitaan myös suuria suomalaisia yrityksiä ja yritysklustereita. Norja kauppakumppanina pitäisi kiinnostaa koko Suomea, ei vain pohjoisen yrityksiä.
Mieleenpainuvimmat tapahtumat suurlähettiläskaudellasi?
Ensimmäisenä ja ylitse muiden asioiden jäävät muistiini terrori-iskut kesällä 2011. Ne olivat toimikauteni dramaattisin tapahtuma ja suurin Norjaan kohdistunut tragedia sitten toisen maailmansodan. Iskut järkyttivät koko yhteiskuntaa, mutta vahva yhteisöllisyys on kantanut Norjaa eteenpäin. Muita mieleenpainuvia hetkiä, myönteisiä sellaisia, oli Norjan perustuslain 200-vuotisjuhlinta nyt tänä vuonna kansallispäivän yhteydessä. Koko maa oli juhlinnassa mukana ja tunnelma oli euforinen. Toinen hieno kokemus oli tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion valtiovierailu Norjaan vuonna 2012, joka sai erittäin hyvää julkisuutta sekä Norjassa että Suomessa. Viimeiseksi voisin vielä mainita pilvettömänä syksyisenä päivän tehdyn lentomatkan Bodøsta Narvikiin, jonka aikana nähdyt maisemat tekivät minuun vaikutuksen. Toisella puolella pienkonetta oli mantereen rannikko, toisella puolella Lofootit siinsivät tarunomaisesti.
Millainen on Norja ja Suomen Oslon suurlähetystö tänään?
Päällimmäisin huomio Norjasta on, että se onnistunut yhteiskunta ja olen todella vaikuttunut, kuinka se on pystynyt hyödyntämään vaurauttaan hyvin viisaasti ja kehittämään maata. Suomen Oslon suurlähetystö on pieni, mutta rautainen tiimi, joka on todella asiantunteva ja ammattitaitoinen. Suurlähetystöllähän on tavallaan kaksoisrooli; pitää Suomea esillä Norjassa ja herätellä suomalaistahoja toimimaan Norjassa.
Mitä sanoisit seuraajallesi, Erik Lundbergille ohjeeksi?
Toteuta rohkeasti omaa linjaasi. Kaikilla on omat osaamisalueensa ja jokainen hoitaa tätä tehtävää omalla tyylillään ja omilla pienillä painotuksillaan, vaikka suuret linjat säilyvät.