Suomen etu edellä – suurlähettiläs Teemu Tannerin pitkä ura tulee päätökseen

Suurlähettiläs Teemu Tanner päättää pitkän uransa diplomatian ja ulkopolitiikan tehtävissä. Uran viimeisellä asemapaikallaan Oslossa hän katsoo taakseen työvuosiin, joita ovat määrittäneet Suomen etu, muuttuva maailma ja elämä perheen kanssa eri maissa. Haastattelun on tehnyt Norjan suomalaisen seurakunnan viestintävastaava Roosa Marjaniemi ja se on alun perin julkaistu toukokuussa ilmestyneessä ”Kirkko Norjassa”-lehdessä.

Viimeinen asemapaikka

Suomen Oslon-suurlähetystössä eletään vilkasta kevättä. Suurlähettiläs Teemu Tanner ei anna eläkkeen vielä näkyä työnteossaan tai arjen mietteissään. Ennemminkin ajatukset ovat keskeneräisissä hankkeissa, Team Finland -työn viimeistelyssä ja siinä, että työ tehdään loppuun kunnolla. - Vielä ei ole oikea aika pohdiskella miltä seuraava elämänvaihe näyttää tai mitä eläkkeellä teen. Monet käytännön toimenpiteet täytyy tietysti hoitaa ajoissa. Omaksun hyvin suomalaisen eetoksen, että asiat tehdään ensin kunnolla, ja vasta sen jälkeen ryhdytään miettimään seuraavia asioita, Tanner kertoo.

Tannerin tyyli suhtautua uuden elämänvaiheen lähestymiseen kertoo jotain olennaista sekä diplomaatin tavasta ajatella että pitkästä urasta, joka on nyt päättymässä. Tannerin virallinen viimeinen työpäivä on elokuun viimeinen, ja Oslo jää uran viimeiseksi asemapaikaksi. Hän siirtyi Norjaan syksyllä 2022 Ranskasta, ja sitä ennen hän on ehtinyt palvella muun muassa Soulissa, Washingtonissa, Pariisissa ja Brysselissä sekä johtotehtävissä ulkoministeriössä ja tasavallan presidentin kansliassa. Tanner tuli ulkoministeriöön vuonna 1985.

Vaikka eläkesuunnitelmat ovat vielä osin hahmottamatta, paluu Suomeen tuntuu hyvältä. Haikeuttakin on. Työuran mittaan syntyneet ystävyyssuhteet ja työtoverit sekä useat asemapaikat ympäri maailmaa eivät katoa mielestä. Muutoksien keskellä Tanner puhuu luopumisesta tavalla, jossa korostuu liike eteenpäin. - Kun yksi vaihe päättyy, seuraava alkaa. Menneeseen ei voi jäädä kiinni, jos aikoo todella ottaa vastaan sen, mitä seuraavaksi tulee, Tanner pohtii.

Diplomatiaa muuttuvassa maailmassa

Taidon luopua ja ottaa vastaan jotain uutta voi myös nähdä olennaisena piirteenä diplomaatille. Asuinpaikat ja ympäristöt vaihtuvat, maailmanpoliittinen tilanne muuttuu. Kuitenkin työn ydin pysyy samana: Suomen etujen ajaminen. Tannerin mukaan tämän oivaltaminen jo uran alkuvaiheessa on auttanut sekä priorisoimaan työn tekemistä että siirtymään aina uuteen. Kun uuteen maahan ja kulttuuriin muuttaminen on tullut eteen, on samojen intressien eteen työskentely toiminut punaisena lankana. Arvoista puhuessaan Tanner nimeää suoraan ihmisyyden, ihmisoikeudet, tasa-arvon, demokratian ja oikeusvaltion. Hän sanoo, ettei tätä työtä voisi tehdä, ellei itse uskoisi niihin. Samalla hän pitää tärkeänä sitä, että omat perusarvot ja Suomen ulkopolitiikan pitkä linja ovat voineet kulkea samaan suuntaan.

Juuri Suomen etujen ajamisesta on Tannerin mukaan syytä lähteä liikkeelle myös silloin, kun tehtäväkenttä näyttää ulospäin hajanaiselta. Suurlähetystössä seurataan sisä- ja ulkopolitiikkaa, raportoidaan Suomeen, edistetään vientiä ja investointeja, hoidetaan konsuliasioita ja ylläpidetään Suomen näkyvyyttä. Suurlähettiläs johtaa tätä kokonaisuutta, jonka lopullinen tarkoitus on hänen mukaansa yksinkertainen: tehdä sitä, mikä on Suomen kannalta tärkeää.

Työn ydin kuulostaa selkeältä, mutta käytännössä monet työtehtävät ovat usein näkymättömiä. Tanner ottaa yhdeksi esimerkiksi valtiovierailun. Julkisuudessa näkyvät kuvat tapaamisista, lehdistötilaisuuksista ja juhlavista seremonioista. Niiden taakse jää työ, jossa ohjelma rakennetaan, taustat selvitetään, yhteydet pidetään auki ja huolehditaan siitä, että kokonaisuus toimii. Diplomatia on näyttämöllä olemista, mutta vähintään yhtä paljon on kaikkea muuta, joka jää kulissien taakse.

Tannerin uraan on mahtunut myös hetkiä, jolloin työn merkitys on paljastunut erityisen vahvasti. Washingtonin-vuosilta hänen mieleensä on jäänyt syyskuun 11. päivän terrori-isku vuonna 2001. Järkytys oli välitön, mutta suurlähetystössä oli samalla huolehdittava henkilökunnasta, seurattava tilannetta ja välitettävä tietoa Suomeen. Kriisin keskellä auttoi sama perusajatus, jonka varaan hän sanoo rakentaneensa työtään muutenkin: mitä tilanne merkitsee Suomelle, suomalaisille ja suurlähetystön tehtävälle.

Tanner tapasi Presidentti Niinistön kansliapäällikkönä valtionjohtajia Barack Obamasta Donald Trumpiin sekä Vladimir Putiniin ja kuvaa näitä kohtaamisia mieleenpainuviksi. - Kyllä tällaiset tapaamiset jättävät tietynlaisen jäljen, sillä niissä on erityinen ulottuvuutensa. Esimerkiksi keskustelujen kulku merkittävien valtionjohtajien kanssa on saattanut jäädä hyvinkin yksityiskohtaisesti mieleen, Tanner kertoo.

Maailma on muuttunut Tannerin uran aikana monella tapaa ja yksi merkittävä muutos on informaation määrän kasvu. Työ on hänen mukaansa muuttunut vaativammaksi siksi, että olennaisen erottaminen epäolennaisesta on vaikeampaa kuin ennen, ja lisäksi tietotulvaan sekoittuvat trollaus, valheviestit ja kiihtyvä rytmi. Teknologia on nopeuttanut työntekoa, mutta samalla korostanut diplomatian ydintä eli suoria ja luotettavia yhteyksiä. Median seuraaminen ei riitä, kun on saatava tietää, mitä todella tapahtuu.

Läheinen naapuri

Norjasta Tanner puhuu lämpimästi. Hän ei rakenna suuria vastakohtia Suomen ja Norjan välille, vaan päinvastoin kertoo Norjan olevan hänen kokemuksensa mukaan vahva demokratia ja luottamukseen perustuva yhteiskunta eli monella tavalla hyvin lähellä Suomea. Juuri läheisyys tekee työstä poikkeuksellisen helppoa verrattuna moniin muihin asemapaikkoihin. Yhteiskunta on avoin, yhteistyö sujuu, ja maiden välillä on nyt enemmän käytännön yhteyttä kuin kenties koskaan aiemmin. Esimerkiksi turvallisuuspoliittinen yhteistyö on tiivistynyt Suomen Nato-jäsenyyden jälkeen. Myös tavara- ja palveluvienti on kasvanut tasaisesti, mikä on hyvin myönteistä vaikeina aikoina.

On Norjassa kuitenkin ollut jotain yllättävääkin. Tanner sanoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että moni norjalainen tuntee Suomea loppujen lopuksi aika vähän. Osa suurlähetystön työstä on myös maakuvatyön tekemistä perinteisessä merkityksessä; Suomesta kerrotaan ja Suomea tehdään näkyväksi. Suurlähetystö, kulttuuritoimijat, yritysverkostot ja suomalaiset yhteisöt, kuten Norjan suomalainen seurakunta, tekevät Norjassa kukin omalla tavallaan samaa työtä eli pitävät Suomea esillä.

Tannerin mukaan parhaat tulokset syntyvät silloin, kun eri toimijat puhaltavat yhteen hiileen. Tanner on Norjassa ylläpitänyt ja edistänyt yhteistyötä eri Suomi-toimijoiden välillä. Yksi näistä yhteistyökuvioista ovat säännölliset palaverit, joihin suurlähetystö kutsuu kaupallisen tiiminsä, Norjalais-Suomalaisen kultuuri-instituutin sekä Norjan suomalaisen seurakunnan edustajia. - Näen yhteistyön tärkeänä. Pyrimme kaikki edistämään Suomen asiaa, oli toimijana sitten esimerkiksi suurlähetystö, kirkko tai kulttuuri-instituutti. Siitä syntyy paljon synergiaetuja. Harvoin kokoukset ovat vain sellaisia, että kerromme asioita toisillemme. Usein keskusteluista syntyy ajatus, että voisimmeko tässä kohtaa tehdä yhteistyötä, Tanner tuumaa.

Vapaa-ajastaan Norjassa Tanner mainitsee upean luonnon, johon on päässyt jonkin verran tutustumaan. Oslon lähialueilta pääsee nopeasti maastoon, jossa tuntuu kuin olisi kaukana kaupungista. Hän mainitsee myös Jotunheimin, Besseggenin, Lofootit ja Pohjois-Norjan, joissa on käynyt vaeltamassa.

Perhe mukana maailmalla

Työ on vaatinut paljon myös perheeltä. Uudet maat merkitsevät uusia kieliä, uusia kouluja, uusia ystäviä ja myös lähtöjä niistä ystävyyksistä, jotka juuri ehtivät syntyä. Tanner sanoo, että liikkeessä eläminen on samalla lisännyt avarakatseisuutta ja vahvistanut perheen merkitystä. Kun läheisiä ja sukulaisia ei ole ympärillä samalla tavoin kuin kotimaassa, koti tiivistyy perheeksi. Puoliso Kirsi Tanner on ammatiltaan kielenkääntäjä ja uravalinta on mahdollistanut osa-aikaisen työskentelyn ulkomailla. Hän on myös opettanut suomea ulkomaalaisille. Puolisolla on myös diplomaatin työssä tärkeä rooli muun muassa edustustehtävissä ja sitä kautta suhteiden ylläpitämisessä.

Tannereilla on kolme aikuista lasta. Teemu Tanner on lastensa tavoin itsekin varttunut Suomen rajojen ulkopuolella, sillä on toisen sukupolven diplomaatti. Kasvaminen ja uran rakentuminen ulkomaille voisi ajatella vaikuttavan siihen, miten oman suomalaisuuden kokee. Vaikutus Tannerin mukaan on selkeä, mutta ehkä päinvastainen kuin ensimmäiseksi ajattelisi.

- Kokemukseni on todennäköisesti sama kuin monilla muilla ulkosuomalaisilla, jotka jäävät pysyvämmin asumaan ulkomaille: se vain vahvistaa suomalaisuutta. Siinä isänmaallisuus tavalla tai toisella korostuu, sillä Suomea katsoo hieman ulkoapäin. Se auttaa ymmärtämään miksi Suomi on niin hieno maa.

Tannerin aikuiset lapset asuvat Suomessa. Kun eläkkeelle siirtymisen sekä Suomeen muuttamisen aika koittaa, on Tannerilla mahdollista viettää enemmän aikaa vuoden täyttävän lapsenlapsensa kanssa. Eläkepäiviin todennäköisesti kuuluu myös enemmän kirjojen lukemista sekä konserteissa käymistä. Ennen tätä, työ suurlähetystössä tehdään kunnialla loppuun.

 

Teksti: Roosa Marjaniemi, Norjan suomalainen seurakunta