Norjan sininen talous – meri tulevaisuuden rakentajana
Norja tähtää meriteknologian ja -tutkimuksen huippumaaksi. Hallitus julkaiseekin keväällä meristrategian, jonka tavoitteena on edistää meritalouden kestävää kehitystä sekä luoda lisää työpaikkoja. Sinisen talouden kasvusta löytyy mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.
Sinistä kasvua
Norjassa hehkutetaan nyt merellisen talouden mahdollisuuksia. Kalankasvatuksen lisäksi merenpohjan antimet, levä, offshore-tuulivoima ja muut energianlähteet, meriliikenne ja merenpohjan kaivosteollisuus nähdään tulevaisuuden kasvualoina. Termi ”sininen talous” (blå økonomi) viittaa meritalouteen, johon kuuluvat edellä mainitut alat. Termillä ”sininen kasvu” (blå vekst) tarkoitetaan pitkän aikavälin strategiaa, jolla tuetaan merialan kasvua kokonaisuutena. Hallitus julkaiseekin keväällä meristrategian, jossa selvitetään, kuinka viranomaiset voivat edistää meritalouden kestävää kehitystä sekä luoda lisää työpaikkoja. Tutkimukset tukevat tavoitetta: norjalaisen tutkimusinstituutti SINTEF(Linkki toiselle web-sivustolle.)in mukaan merisektorilla on potentiaalia kasvaa kuusinkertaiseksi vuoteen 2050 mennessä.
Meri Norjan talouden moottorina
Öljy ja kaasu ovat edelleen niin tärkeitä Norjan taloudelle, että satsaukset öljynporaukseen jatkuvat. Vuoden 2015 luvut kertovat miksi: öljyn ja kaasun viennin arvo oli 450 miljardia kruunua (n. 50 miljardia euroa). Tämä vastasi 40 prosenttia Norjan kokonaisviennistä.
Tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin muitakin kasvun lähteitä. Sinisestä taloudesta puhutaan yleensä ”vihreän muutoksen” yhteydessä, jolloin painotetaan sen mahdollisuuksia öljyn ja kaasun korvaajana. Tähän motivoi mm. öljyn hinnan laskun ja Pariisin ilmastosopimuksen luoma epävarmuus öljyalalla. Norjan talouskasvu on jo hiljentynyt öljyn hinnanlaskun myötä. Työttömyys on kasvanut 4,8 prosenttiin, mikä on Norjalle korkea taso.
Samaan aikaan merellä tuotetaan yhä enemmän myös uusiutuvaa energiaa. Merellä tuotetuilla uusiutuvan energian lähteillä on paljon tulevaisuuden potentiaalia, mutta teknologia on vielä puutteellista. Haasteena on kehittää teknologiaa ja laitteita, joilla voi tuottaa energiaa luontoystävällisesti ja tehokkaasti. Tässä olisi suomalaisyrityksille hyvät mahdollisuudet tuoda osaamistamme Norjan uusiutuvan energian markkinoille.
Mahdollisuuksia tutkimusyhteistyöhön
Vuoden 2017 arvioidusta BKT:sta 1,05 prosenttia, eli 34,5 miljardia kruunua (n. 4 mrd euroa), käytetään tutkimukseen. Erityispainopisteinä ovat nimenomaan meret ja uusiutuva energia.
Suomalais-norjalaista tutkimusyhteistyötä tehdään jo useiden eri yliopistojen ja instituuttien välillä. Potentiaalia yhteistyöhön on enemmänkin: Norjasta löytyy mm. useita mahdollisuuksia myös ulkomaalaisille toimijoille hakea rahoitusta tutkimushankkeille. Yleensä rahoituksen saamisen edellytyksenä on norjalainen yhteistyökumppani. Tutkimusrahoitusta voi hakea esimerkiksi Innovasjon Norgesta (Linkki toiselle web-sivustolle.)(vastaa Suomen Finprota), Norjan tutkimusneuvostosta (Forskningsrådet(Linkki toiselle web-sivustolle.)) tai esimerkiksi Olav Thon -säätiöstä (Olav Thon -stiftelsen(Linkki toiselle web-sivustolle.)).
Sinisessä taloudessa mahdollisuuksia myös Suomelle
Norjan omasta sähköntuotannosta 98 prosenttia tulee vesivoimasta. Norjan vesivoimalat eivät kuitenkaan suurelta osin täytä nykypäivän vaatimuksia, ja vesivoimaloissa on käynnissä mittavat kunnostustyöt. Vaasalainen VEO(Linkki toiselle web-sivustolle.) sopi maaliskuussa 2016 suuren raamisopimuksen norjalaisyhtiö Eidsiva Vannkraft AS(Linkki toiselle web-sivustolle.):n kanssa. Yhtiö on Norjan suurimpia vesivoiman tuottajia, ja VEOn osaamista hyödynnetään norjalaisten vesivoimalaitosten täydennys- ja uudisrakentamisessa sekä ylläpito- ja modernisointiprojekteissa.
Meriliikenteen osuus on kasvanut viime vuosina niin rahti- kuin matkustusliikenteenkin osalta, ja kasvun uskotaan jatkuvan. Kiristyvien ympäristösäädösten myötä vihreät, eli vähäpäästöiset alukset kasvattavat suosiotaan. Suomesta löytyy huipputason osaamista vihreiden alusten rakentamisessa, ja Norjan satsatessa yhä enemmän meriliikenteeseen suomalaisilla toimijoilla olisi hyvä tilaisuus päästä Norjan markkinoille.
Suomalaista snowhowta tarvitaan Norjassa
Norja panostaa arktisen alueen meriliikenteeseen ja tutkimukseen, ja ensi vuonna valmistuu jäänkestävä tutkimusalus. Tulevaisuuden alusprojekteissa Suomella olisi tarjota arktista osaamista jäänmurtajien osalta. Suomessa valmistetaan myös ympäristöystävällisiä LNG:llä kulkevia jäänmurtajia, joissa arktinen osaaminen yhdistyy ympäristöystävällisiin ratkaisuihin.
Laivaliikenteen lisääntyminen luo entistä enemmän tarvetta meteorologiselle tutkimukselle. Etenkin pohjoisilla merialueilla liikkuvat laivat tarvitsevat ajan tasalla olevaa ja yksityiskohtaista tietoa jään liikkeistä ja paksuudesta. Tällä tiedolla on laivaliikenteen turvallisuuden ja tehokkuuden kannalta suuri merkitys. Suomen ilmatieteen laitoksella on oma jääpalvelu, jonka tavoitteena on kehittää uusia palveluja tukemaan jääkartoitusta ja jäänkehitysennusteita nimenomaan talvimerenkulun tarpeisiin. Suomi ja Norja tekevät yhteistyötä meteorologisen tutkimuksen saralla, ja näyttää siltä, että tarve alan osaamiselle tulee jatkossa vain kasvamaan.
Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja tuulivoimaa
Huippuvuorilla tehdään kansainvälisesti ainutlaatuista meri-, ilmasto- ja ympäristötutkimusta. Huippuvuorten Ny-Ålesundissa on kansainvälinen tutkijayhteisö, jossa muun muassa Saksalla, Isolla-Britannialla, Italialla, Japanilla ja Kiinalla on omat tutkimusasemansa. Suomalaisilla olisi mahdollisuus päästä osalliseksi kansainvälistä tutkimusympäristöä ainutlaatuisissa olosuhteissa.
Norjalainen ruoan, kalastuksen ja kalanviljelyn tutkimuslaitos NOFIMA(Linkki toiselle web-sivustolle.) tekee yhteistyötä Suomen Luonnonvarakeskus LUKE(Linkki toiselle web-sivustolle.)n kanssa. He ovat yhdessä hollantilaisen Wageningenin yliopiston kanssa tutkineet, kuinka bioteknologiaa ja meren mahdollisuuksia voidaan hyödyntää ruokavarmuuden takaamiseksi ympäri maailmaa väestön kasvaessa ja kuinka merta voidaan hyödyntää kamppailussa köyhyyttä vastaan.
Merituulivoima on yksi Norjan sinisen talouden kasvualoista. Suomeen on viime vuosina syntynyt huippumoderneja tuulivoimapuistoja rakentavia yrityksiä, jotka ovat jo laajentaneet toimintaansa ulkomaille. Tuulivoimateollisuuden ympärille on myös perustettu lukuisia yrityksiä, jotka toimittavat komponentteja ja raaka-aineita tuulivoimaloiden rakentamista varten.
teksti: Henna Kvam ja Jori Pyykkö / Suomen Oslon-suurlähetystö