Norjan näkemyksiä finanssikriisistä

Norjakin varautuu supistuvaan tuotantoon ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Norjan valtio pystyy elvyttämään talouselämäänsä ottamatta velkaa. Ohjauskorkoa aiotaan alentaa selvästi - ei huolia heikentyneestä kruunusta. öljyn hinnan kipurajana, tai optimaalisena tasona, mainitaan 70-80 dollaria.

Euroopan on varauduttava asemansa heikkenemiseen Bretton Woods instituutioissa. Latvian taloustilanne nähdään Norjassa vaikeana. 

Norja seuraa tarkkaavaisesti eri puolilla maailmaa hyväksyttyjen kriisiohjelmien tehokkuutta. Totaalisen romahduksen riski (meltdown) on selvästi pienentynyt. Yhdysvaltain tulevan presidentin Barack Obaman viestit markkinoille ovat ratkaisevan tärkeitä - erinomaisen uskottavan ja pätevän taloustiimin muodostaminen on hyvä ja uutta luottamusta edistävä viesti. 

Valtiot ovat toimineet ripeästi mutta säilyykö niiden luottamus rahoitusmarkkinoilla? Esimerkiksi Islannin valtion luottokelpoisuus ei ole ollut riittävä suhteessa maan ylisuureen finanssialaan. Huolestuttava oire on valtioille tarjottujen konkursseista suojaavien vakuutusten hinnannousu. 

Lähialueden osalta Norjassa ollaan erityisen huolestuneita Latvian tilanteesta. Maan suhteet IMF:ään ovat jo kiristyneet. Erityisesti ruotsalaiset mutta myös norjalaiset pankit ovat myöntäneet anteliaasti luottoja Latviaan esimerkiksi asuntojen rakentamiseen. Teollisuuden kehittämistä on laiminlyöty, mikä vaikeuttaa maan talouden tervehdyttämistä. Tilanne Virossa ja Liettuassa on vähemmän musta mutta Virossakin teollisuus on norjalaisnäkemysten mukaan aivan liian heikko. 

Norja perää rahoitusvalvontaviranomaisten yhteistyötä

Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden regulaatiotarpeiden osalta hallituksen edustajat puhuvat lisäregulaatioiden tarpellisuudesta kun taas pankkimaailman edustajat ja monet ekonomistit korostavat paremman sääntelyn tarpeellisuutta. IMF- ja EU-keskustelua myötäillen Norjassakin peräänkuulutetaan tehokkaampaa valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä niin kansainvälisesti kuin Euroopassakin. Norjan ylivoimaisesti suurimman pankin DnBNORin pääjohtajan Rune Bjerken mukaan rahoituslaitosten taseiden ulkopuoliset sijoitukset tulisi kieltää transparenssin ja riskinarvioinnin parantamiseksi. 

Bretton Woods -järjestöillä on Norjan keskuspankin edustajien mukaan legitiimiteetti- ja uskottavuusongelma (governance problem). Räikein esimerkki on Kiinan ja muun Aasian heikko asema. Erityisesti Euroopan asema on ylivahva - uudistukset tulevat vääjäämättä johtamaan niin Pohjoismaiden kuin muun Euroopan aseman heikentämiseen. Suhteessa taloudelliseen merkitykseensä USA:n asema on suurin piirtien kohdallaan. EU:n aseman nostaminen voisi olla toimiva tapa säilyttää Euroopan vaikutusvalta vääjäämättömien uudistusten vanavedessä. 

Finanssikriisin seuraavat vaiheet Norjan näkökulmasta 

Norjakin varautuu kokonaistuotannon supistumiseen kuluvan vuoden viimeisellä neljännäksellä ja ensi vuoden kahdella ensimmäisellä neljänneksellä. Päätetyt tai valmisteilla olevat elvytystoimet ja rahoitusjärjestelmän toimivuutta parantavat ratkaisut eivät ehdi vaikuttaa lähikuukausien kasvunäkymiin. Norjan rakennusala pysähtyi hetkessä ja maassa toimii melko laajasti Ruotsin autoteollisuuden kriisistä kärsiviä alihankkijoita. Esimerkiksi DnBNORin pääjohtaja Bjerke myöntää tulleensa yllätetyksi sekä kriisin rajuudesta että nopeasta leviämisestä niin kansainvälisesti kuin Norjassakin. 

Pankkien keskinäinen luotonanto loppui äkillisesti heti 15. syyskuun jälkeen - hanat menivät kerta kaikkiaan kiinni, kysymys ei ollut enää hinnasta. 

Norjan hallitus toimi ripeästi pankkien pelastamiseksi likviditeettikriisistä ja talouselämän rahoituskriisistä. Pankit voivat vaihtaa asuntoarvopaperinsa valtion obligaatioihin huutokaupassa muodostettuihin markkinahintoihin, valtion vientitakuulaitoksen kehyksiä laajennettiin ja vientiä rahoittava Exportfinans sai mittavan lainan suoraan valtion kassasta CIRR-järjestelmän puitteissa. Rahoitustarpeen on todetttu olevan kahden seuraavan vuoden aikana 50 miljardin Norjan kruunun tasolla. Valtiontakuulaitoksen (GIEK) kehykset nostetaan 60:sta 110 miljardiin kruunuun ja Innovasjon Norgen luotonantoraami miljardilla 2,5 miljardiin kruunuun. 

Norjassakin työttömyyden ennustetaan kasvavaan ehkä 4 prosenttiin. Lähtötilanne oli selvä työvoimapula ja kriisin ensi vaiheessa ulkomainen työvoima palaa kotimaahan muun muassa rakennusalalta. 

Tarkistettu budjetti odotettavissa alkuvuodesta 

Näköpiirissä on Norjan korkotason selvä leikkaus. Ohjauskorko on tällä hetkellä (1. joulukuuta) 4,75 prosenttia, joten alennusvaraa tuntuu olevan. Inflaatio on saatu hallintaan (piilevä inflaatio on edelleen 3,5 prosenttia mutta tulossa alaspäin), joten ohjauskorkojen tuntuva leikkaus on ilman muuta edessä. 

Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, miksi hallitus hyväksyttää täysin epärealistisen budjetin suurkäräjillä. Valtiovarainministeri Halvorsen tunnustaa valtion budjetin epärealistiset kasvuolettamukset (1,9 prosenttia). Hallitus seuraa tilannetta ja palaa suurkäräjille tarkistetulla budjetilla ensi vuoden tammi-helmikuussa. DnBNor ja Elinkeinoelämän keskusliitto NHO peräänkuuluttavat ripeitä, elvyttäviä toimenpiteitä ja poliittisen blokkirajan ylittävää kriisiyhteistyötä. 

Keskuspankin tarkkailijat eivät usko, että hallitus aikoo käyttää veronalennuksia elvytysmetodina ja ovat itsekin epäileväisiä niiden tehoon Norjan kaltaisessa maassa, missä valtaosa (peräti 80 prosenttia) yksityisestä kulutuksesta koostuu tuontitavaroista. Verotason yleisen alentamisen sijaan olisi kuitenkin tarvetta parantaa verotuksen rakennetta. Marginaaliverot ovat aivan liian korkeita ja kiinteistöveron puuttuminen on johtanut pääomien tuhlaukseen ylellisiin asunto- ja vapaa-ajan asuntoinvestointeihin. Yrittäjyyden näkökulmasta varallisuusveron rakenne on onneton. 

Norjassakin uskotaan työllistäviin saneeraushankkeisiin kuten Suomessakin. Valtion varsinainen budjetti on varsin elvyttävä uusine investointeineen tienpitoon, rautateihin ja koulukiinteistöihin. NHOn edustajat ja myös esimerkiksi työväenpuolueessa aikaisemmin toiminut DnBNorin Bjerke haluavat lisätä kysyntää myös veroalennuksin. Valtio pystyy lisäämään menojaan ja/tai alentamaan veroja velkaantumatta - valtio ei aio myydä obligaatioita markkinoilla. 

Kruunun heikkeneminen ei norjalaispäättäjiä huolestuta 

Norjan kruunun asema pienenä valuuttana on seurannan kohteena. Kruunun heikentynyt arvo suhteessa dollariin ja euroon ei kuitenkaan tässä vaiheessa huolestuta - pikemmin päinvastoin. Ennen akuuttia finanssikriisiä nousseen öljyn hinnan myötä kruunun arvo oli norjalaisasiantuntijoiden mukaan liian vahva.  

Tämä näkyi Norjan ennätyskorkeana hintatasona ja raskaana haasteena kansainvälisillä markkinoilla kilpailevan teollisuuden hintakilpailukyvylle. Syksyllä norjan kruunu on heikentynyt laskevien raaka-ainehintojen myötä. Vaikka Norjassa on kyse lähinnä öljystä ja kaasusta, kruunun kehitys muistuttaa esimerkiksi Kanadan ja Uuden Seelannin valuuttojen kehitystä. Optimaalisena öljyhintana niin öljyn tuottajamaiden kuin kansainvälisen suhdannekehityksen näkökulmasta mainitaan 70-80 dollarin taso välttämättömäksi esimerkiksi Venäjän näkökulmasta. Uudelleen nousevien öljyhintojen myötä kruunu vahvistuu uudestaan, ennustetaan. 

Islannin näkymät Norjasta katsottuina 

Norjassa arvioidaan, että Islannin valtion velka finassiromahduksesta johtuen tulee kasvamaan velattomuudesta 100-130 prosenttiin BKT:sta. Mikäli oletetaan, että valtiovelan korko nousee 5-7 prosentin tasoon, on ilmiselvää, että Islannin kansalaisten verotaakka valtiovelan hoitamiseksi tulee kasvamaan roimasti. 

Yksityiskulutuksen taso tulee laskemaan 40-50 prosenttia romahdusta edeltävästä tasosta. On helppo nähdä, että valtion velkaantuminen vaikuttaa radikaalisti pohjoismaisten hyvinvointipalveluiden tuottamisen edellytyksiin. Mitään vastaavaa romahdusta ei ole nähty länsimaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. 

Norjassa oletetaan, että Islannin mahdollinen liittyminen EMU:un ja euroon on yli 10 vuotta kestävä hanke, ottaen huomioon vakiintuneet pakolliset askeleet konvergenssikriteerien täyttämiseksi. EU-jäsenyys voisi sen sijaan toteteutua huomattavasti rivakammin.