Norjan hallitus on julkaissut vetytiekartan

Norjan hallitus on julkaissut vetytiekartan

Vuonna 2020 julkaistua vetystrategiaa kritisoitiin konkretian puutteesta. Tiekartta on vastaus kritiikkiin – siinä luetellaan selkeät tavoitteet vetytalouden kehittämiselle sekä nimetään konkreettisia hankkeita.

Visiot vuosille 2025, 2030 ja 2050

Vetytiekartalla(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) hallitus haluaa osoittaa suunnan ja tavoitteet vedyn tuotannolle, jakelulle ja käytölle seuraavien 5-10 vuoden aikana. Tiekartassa esitellään myös visio vuodelle 2050 sekä mahdollisen jakeluinfrastruktuurin ja vetyarvoketjun keskittymät (knutepunkt). Vety tuotetaan uusiutuvalla energialla tai hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia hyödyntäen.

Lyhyen aikavälin visio vuoteen 2025 mennessä 

Hallitus tukee teknologiakehitystä pilottihankkeiden avulla, jotka keskittyvät ennen kaikkea puhtaan vedyn käyttöön merenkulussa, raskaassa liikenteessä ja teollisuudessa. Hankkeet edesauttavat aikaista markkinoillepääsyä ja alueellisten vetykeskittymien kehittämistä. Hallitus aikoo perustaa viisi vetykeskittymää (hubia) meriliikenteelle, joissa on myös mahdollisuus kehittää maaliikenteen vetyratkaisuja. Tavoitteena on sen lisäksi yhden tai kahden teollisuushankeen perustaminen, joihin kuuluu myös vedyntuotantolaitos. Vuoteen 2025 mennessä perustetaan 5-10 pilottihanketta uuden ja kustannustehokkaamman vetyteknologian kehittämiseksi ja demonstroimiseksi. Hallitus perustaa myös vetyyn ja ammoniakkiin keskittyvän tutkimuskeskuksen.

Keskipitkän aikavälin visio vuoteen 2030 mennessä 

Vety energiankantajana on etabloitunut todelliseksi vaihtoehdoksi merenkulussa ja sitä kehitetään myös teollisuuden käyttöön. Ensimmäisiä merenkulun hankkeita toteutetaan ilman valtion tukea. Hallitus edesauttaa kehitystä luomalla edellytykset maantieteellisesti jakautuneille vetykeskittymille, joiden sijainti määräytyy alusten ja ajoneuvojen sijainnin mukaan. Hallitus toimii myös vetyalusten kilpailukyvyn takaamiseksi lähiliikenteessä ja tukee täyden skaalan teollisia vetyhankkeita. Vedyn käyttöä kilpailukykyisenä vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille tuetaan. Hallitus uskoo, että Norjassa voidaan tuottaa maakaasusta sinistä vetyä vuoden 2025 jälkeen. Sinisen vedyn kestävä tuotanto vaatii hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) (CCS).

Vuoden 2050 visio 

Vedyn tuotanto ja käyttö ovat saaneet jalansijan Norjassa. Vetyä käytetään teollisuudessa, polttoaineena laivoissa, aluksissa ja raskaan maaliikenteen ajoneuvoissa. Norjalaisyritykset ovat kansainvälisesti johtavia vedyn ja vetyteknologian viejiä.

Vetytaloutta edistetään julkisilla hankinnoilla

Norjalla on hyvät edellytykset onnistua vetytalouden kehittämisessä. Maassa on hyvä ja toimiva tukijärjestelmä, minkä lisäksi asteittain nouseva hiilidioksidivero ja julkisissa kilpailutuksissa edellytyksenä oleva vedyn käyttö stimuloivat vetymarkkinoita.

Ilmasto- ja ympäristövaatimukset julkisten hankintojen yhteydessä sekä hyvin toimiva tukijärjestelmä ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi edistää päästöttömien lauttojen kehitystä ja käyttöönottoa Norjassa. Ensimmäisiä vedyllä tai vedyn ja sähkön hybridiratkaisulla toimivia lauttayhteyksiä otetaan käyttöön Norjassa lähivuosina. Niiden kehitys on osittain vedyn käyttöä edellyttäneiden julkisten kilpailutusten ansiota.

Norja on mukana kansainvälisillä foorumeilla, joilla edistetään vedyn käyttöä. Vihreitä investointeja edistävä valtionyhtiö Enova hallinnoi Norjan osallistumista vety-IPCEIhin. Enova(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) on valinnut viisi vetyhanketta Norjasta, joille etsitään nyt kansainvälisiä kumppaneita muista vety-IPCEIhin osallistuvista maista.

 

teksti: Henna Kvam, vanhempi neuvonantaja Suomen Oslon-suurlähetystö