Norjan hallitus julkaisi vetystrategian
Norjan hallitus julkaisi kesäkuun alussa odotetun vetystrategiansa. Strategia on jaettu kolmeen osaan: 1) Vedyn turvalliseen käyttöön ja tuottamiseen, 2) Vetytalouteen Norjassa ja 3) Norjan rooliin kansainvälisessä vety-yhteistyössä. Norjalla on hyvät edellytykset satsata voimakkaasti vetyyn johtuen maan suurista uusiutuvan energian varannoista ja vahvasta energia- sekä meriteollisuuden osaamisesta.
Hiilidioksidin talteenotto (CCS) tulevaisuuden businessmahdollisuus Norjassa?
Norja tuottaa 25 prosenttia Euroopassa käytetystä maakaasusta. Toisin kuin esimerkiksi Saksa, joka satsaa uusiutuvalla energialla tuotettuun ns. vihreään vetyyn, Norja aikoo panostaa maakaasulla tuotettavaan siniseen vetyyn. Alhaisten päästöjen takaamiseksi on sinisen vedyn tuotannossa hyödynnettävä hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (CCS), josta valtion energiayhtiö Equinorilla on jo vuosien kokemus.
Suomalainen Fortum vastaa toisesta Norjan kahdesta CCS-koehankkeesta(Linkki toiselle web-sivustolle.), jossa jätteenpoltossa syntyvä hiilidioksidi otetaan talteen Oslossa sijaitsevassa Klemetsrudin jätteenkäsittelylaitoksessa.
Vety merenkulussa
Norja näkee merenkulun vetyratkaisut tärkeänä kehityskohteena ja maassa on alan korkeatasoista osaamista ja tutkimusta. Strategiassa viitataan myös Pohjoismaiseen vety-yhteistyöhön, erityisesti Pohjoismaiden ministerineuvoston alaiseen suunnitelmaan vedyn käytöstä merenkulussa.
Norjan meriteollisuus on maailman huippua, ja koostuu varustamoista, merenkulun palveluista, telakoista ja erilaisten laitteiden toimittajista. Sisämaan lauttojen kilpailutukset ja sähköisten lauttojen kehittäminen ovat tarjonneet alan toimijoille uusia mahdollisuuksia. Korkean teknologian ratkaisut autonomian ja vihreän merenkulun saralla ovat Norjan valttikortteja kansainvälisessä kilpailussa.
Sähköllä toimivat lautat ovat kehittyneet viime vuosina huimasti. Norjan vuonoissa kulkee noin 200 lyhyen matkan lauttaa, joista 80 toimii sähköllä. Pitkien matkojen aluksissa ei ole juuri LNG:n lisäksi tarjolla muita ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Keväällä julkaistussa Norjan ilmastopolitiikkaa käsittelevässä Klimakur-raportissa arvioidaan teknologian kehittymättömyyden suurimmaksi esteeksi ammoniakin ja vedyn kehittämiselle.
Julkiset hankinnat päästöleikkausten vauhdittajana
Hallitus aikoo vauhdittaa vetytalouden kehitystä julkisten hankintojen avulla. Julkinen sektori käyttää vuosittain yli 500 miljardia kruunua (n. 47 mrd. €) julkisiin hankintoihin. Hallitus aikoo laatia toimintasuunnitelman nostaakseen ilmasto- ja ympäristöystävällisten julkisten hankintojen osuutta, mikä hyödyttäisi myös vetyteollisuuden kehitystä. Kilpailutukset tulee muotoilla niin, että tilaa jää teknologian kehittämistä varten. Hallitus laatii parhaillaan toimintasuunnitelmaa, jolla lisätään ilmasto- ja ympäristöystävällisten julkisten hankintojen määrää.
Vedyn käyttö maaliikenteessä
23 prosenttia Norjan hiilidioksidipäästöistä tulee maaliikenteestä. Hallituksella onkin kunnianhimoiset tavoitteet tieliikenteen päästöjen leikkaamiseksi. Kaikkien uusien henkilöautojen ja kevyiden pakettiautojen tulee vuoteen 2025 mennessä olla päästöttömiä. Uusien kaupunkibussien tulee olla päästöttömiä tai toimia biokaasulla vuoteen 2025 mennessä. Julkisten toimijoiden tulee käyttää biopolttoaineita ja päästötöntä teknologiaa omissa ja vuokraamissaan kulkuneuvoissa ja vuonna 2050 liikenteen tulee olla lähes kokonaan päästötöntä.
Vuoden 2019 lopussa Norjassa oli rekisteröity 149 vedyllä toimivaa autoa, 1 kevyt pakettiauto, 5 vetybussia ja 1 vetykuorma-auto. Vertailun vuoksi samaan aikaan Norjassa oli rekisteröity 260 581 sähköautoa, 7331 sähköpakettiautoa, 199 sähköllä toimivaa bussia ja 21 sähkökuorma-autoa.
Testihankkeita Norjassa
Suomalainen Wärtsilä tekee norjalaiskumppaneidensa kanssa maailman ensimmäisen pitkäaikaistestin ammoniakista polttoaineena meriliikenteessä(Linkki toiselle web-sivustolle.). Saksalainen Sunfire suunnittelee maailman ensimmäistä vetypohjaisen lentopolttoaineen tuotantolaitosta Norjan Herøyaan. Sijoituksen arvo on miljardi kruunua (n. 95 milj. €), ja uusia tuotantolaitoksia odotetaan usealle paikkakunnalle Norjan rannikolla seuraavien 10-20 vuoden aikana. Berlevågin kunta Pohjois-Norjassa sai puolestaan EU:lta 50 miljoonan kruunun (n. 5 milj. €) rahoituksen vedyntuotantolaitoksen perustamista varten. Kunnassa sijaitsee Raggoviddan tuulipuisto, joka ei heikon verkkokapasiteetin vuoksi pysty hyödyntämään kaikkea tuottamaansa energiaa. Nyt kunta aikoo käyttää ylimääräisen energian vedyn tuottamiseen elektrolyysin avulla. Tehdas valmistuu suunnitelman mukaan tänä vuonna.
Teksti: vanhempi neuvonantaja Henna Kvam