Norjaa uhkaava sähkökriisi kiusaa hallitusta

Norjaa uhkaava sähkökriisi kiusaa hallitusta

Norjan hallitus kohtaa laajaa kansalaistyytymättömyyttä nousseen sähkön hinnan myötä. Hallitus odottaa toiveekkaana syksyn sateita ja subventoi vaihtoehtoisia kotitalouksien lämmitysvaihtoehtoja.

Asiantuntijoiden mukaan on hyvin epätodennäköistä, että syksyn sateet pystyisivät pelastamaan norjalaiset tulevan talven huippukalliiksi ennustetuilta sähkölaskuilta. Pahimman skenaarion mukaan erityisesti Keski-Norja saattaa kärsiä akuutista sähköpulasta.

Norjan oma energiantuotantokapasiteetti ei riitä kuivina vuosina. Ruotsin reistailevat ydinvoimalat, Norjan ja Tanskan välisen siirtokaapelin huoltotyöt ja Norjan niukat vesivarannot voivat kylmän talven kohdatessa aiheuttaa akuutin sähköpulan hintahuippuineen. Halpaa teollisuussähköä ostaneet prosessiteollisuuslaitokset saattavat talvella pysäyttää tuotantonsa myydäkseen sähköä eteenpäin huippuhinnoin sähköpörssissä. Nykykulutukseen vastaamaan kykenevän infrastruktuurin ja tuotantokapasiteetin rakentaminen voi viedä vuosia.

Öljy- ja energiaministeri Odd Roger Enoksen (Keskustapuolue Sp) ei ole toistaiseksi suostunut myöntämään energiakriisin uhkaavan Norjaa, vaan kehottaa kaikkia itsepintaisesti odottamaan syksyn sademääriä. Normaalisti vuoden rankimmat sadejaksot osuvat elo-lokakuuhun, joten Enoksen pyrkii yhä pitämään yllä toivetta tilanteen paranemisesta viimeiseen saakka. Norjassa on viime viikkoina satanut paikoitellen voimakkaastikin, mutta suurin osa sadevedestä on valunut kuivina olleisiin pohjavesivarantoihin tai imeytynyt vähälumisen talven ja kuivan kesän kuivaamaan maahan. Pohjavesivarannot ovat yhä huolestuttavan matalalla useissa osissa maata, eivätkä maan vesivarannot ole täyttyneet suhteessa sademäärään.

Energiapulan aiheuttaman kohun mittakaavaa voidaan kenties paremmin ymmärtää, kun huomioidaan, että Norjassa sähkön hinta on poliittisesti yhtä arka asia kuin kysymys öljyn hinnasta on Yhdysvalloissa. Hyvin monet yksityistaloudet lämmittävät kotiaan sähköllä, joten kuluttaja kärsii välittömästi sähkön hinnan noususta. Lisäksi norjalaiset ovat vuosikymmenien aikana tottuneet suhteellisen edulliseen sähköön. Monissa muissa maissa tavallisena pidettävä sähkön hinta koetaan Norjassa kriisitasona. Tätä taustaa vasten norjalaisten huolestuminen sähkön hinnan noususta on ymmärrettävää.

Energiakriisin syynä pidetään vuoden 1990 energialakia

Norjan nykyisestä energiakriisistä syytetään muun muassa vuoden 1990 energialakia. Yksi energialain puutteista on, ettei se kannusta uuteen energiarakentamiseen. Hallitus aloittanee Soria Morian (hallitusohjelma) edellyttämät energialainsäädännön uudistustyöt vuonna 2007. Työväenpuolueen vasemmistoa edustava Oslon osasto katsoo, että energialaki antaa liian väljät vapaudet markkinavoimille. Huoltovarmuuden parantamiseksi kuivina vuosina altaissa tulisi säilyttää tietty vähimmäismäärä vettä tulevia kotimaisia tarpeita varten, eli sähköyhtiöt eivät saisi viedä sähköä yksinomaan markkinatilanteen perusteella. Vastaväitteenä todetaan, että tällainen pykälä johtaisi suuriin arvomenetyksiin, joista yhteiskunta voimayhtiöiden omistajana kärsisi. Useimmat energia-alan asiantuntijat katsovat, että energialain arvostelu on väärän puun haukkumista. Syyt uhkaavaan sähköpulaan ovat aivan muualla, eli poliittisin päätöksin luoduissa energiainvestointeja estävissä kielloissa: ei maakaasua käyttäville voimaloille joissa ei ole hiilidioksidin talteenottojärjestelmää, ei ydinvoimalle, ei vesi-voiman laajentamiselle.

Energiamarkkinat ovat yhä kenties kaikkein suojelluin norjalaisen yhteiskunnan ala. 87 prosenttia Norjan tuotantokapasiteetista on julkisessa omistuksessa. Sähkön hinnasta noin 70 prosenttia koostuu verosta ja maksuista. Niin valtio kuin voimalaitoksia omistavat kunnatkin hyötyvät taloudellisesti nousseista sähköhinnoista. Statkraft on viime viiden vuoden aikana maksanut 16 miljardia Norjan kruunua (noin 1,9 miljardia euroa) osinkoina Norjan valtiolle.

Teollisuudella on toistaiseksi ollut mahdollisuus ostaa sähköä erilliseen edulliseen hintaan. Yksityiskuluttajan hinta on 50 äyriä/kWh ennen veroja kun taas verkkomaksua vastaava hinta on paljon energiaa käyttävälle teollisuudelle vain 13 äyriä/kWh. Järjestelmä otetaan pois käytöstä asteittain vuoteen 2010 mennessä, koska se on ETA-sopimuksen vastainen. Hallitus on kuitenkin antanut ymmärtää, että se aikoo luoda uuden teollisuusvoimajärjestelmän vanhan tilalle kuluvan vuoden loppuun mennessä. Nähtäväksi jää miten se onnistuu ETA-näkökulmasta. Vanhojen teollisuussähkösopimusten nojalla Statkraft joutuu tänä vuonna myymään lähes 15 TWh roimasti alle markkinahintojen sellaisille yrityksille kyin Hydro ja Elkem. Voimaintensiivinen teollisuus käyttää 28 prosenttia Norjan sähkökulutuksesta, vuonna 2005 yhteensä 35,8 TWh.

Sähkön siirrossa pullonkauloja

Joissakin maan osissa esiintyy pullonkauloja sähkön siirrossa maan eri osien tai Norjan ja ulkomaiden välillä. Nämä alueet kärsivät ensimmäisenä esimerkiksi sademäärien vaihteluista. Akuuttiin tilanteeseen ovat vaikuttaneet Ruotsin ydinvoimaloiden huollot ja turvallisuutta nostavat korjaukset (viimeisin takaisku Oskarshamnin yhden reaktorin jääminen pois tuotannosta vuoden vaihteeseen saakka) sekä Norjan ja Tanskan välisen merikaapelin korjaukset. Statkraft on kesän mittaan myynyt sähköä ydinvoimalaseisokeista kärsivälle Ruotsille Pohjoismaiden sähköpörssissä varmistaakseen tuontimahdollisuutensa ensi talvella. Populistiset arvostelijat muun muassa energiaministeri Enoksenin omassa puolueessa ovat arvostelleet vientiä vedoten altaiden vesimäärän niukkuuteen piittaamatta pohjoismaiden sähköpörssin pelisäännöistä. Enoksen ei ole välittänyt näistä kriitikoista vaan tunnustaa Norjan riippuvaisuuden hyvin toimivasta sähköpörssistä ja haluaa kehittää sitä muun muassa siirtopullonkauloja poistamalla.

Valtiollinen kantaverkkoyhtiö parantaa sähköverkostoa

Norjan valtiollinen kantaverkkoyhtiö Statnett ilmoitti vastikään investoivansa 13 miljardia kruunua (noin 1,6 miljardia euroa) sähköverkoston parantamiseen. Investoinnin tarkoituksena on parantaa muun muassa Keski-Norjan voimavajetta, joka johtuu erityisesti Hydron alumiiinitehtaan laajennuksesta ja Ormen Langen energian tarpeesta.

Kaasuvoimaloita ei vielä käytössä

Valtion vaatimukset hiilidioksidipäästöjen (CO2) vähentämisestä ovat johtaneet siihen, että kaasuvoimaloita ei ole vielä käytössä. Tällä hetkellä Norjassa on rakenteilla vain yksi kaasuvoimala, jota tehdään Trondheimin pohjoispuolella sijaitsevaan Skogniin. Rogalandissa sijaitsevan Kårstøn ja Bergenistä luoteeseen sijaitsevan Kollsnesin jo kertaalleen myönnettyjä toimilupia käsitellään uudestaan. Statoil on saanut toimiluvan Snøhvit-esiintymän yhteyteen rakennettavalle kaasuvoimalalle. Rakennustyöt aloitettaneen 2006/2007. Lisäksi käsiteltävänä on kolme toimilupahakemusta (Tjeldbergodden, Mongstad ja Hammerfest). Hallitus on Soria Moriassa sitoutunut kaasuvoimaloiden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Julkisuudessa on esitetty luopumista kalliista hiilidioksidin talteenottojärjestelmistä siihen saakka, kunnes maa olisi selvinnyt pahimmasta energiakriisistä. Tätä mieltä on muun muassa vaikutusvaltainen LO. Enoksen vakuuttaa kuitenkin hallituksen pitäytyvän Soria Morian linjauksissa.

Jotkut asiantuntijat katsovat, ettei riittäviä investointeja kaasuvoimaan syntyisi ilman CO2-puhdistusvaatimustakaan. Öljyn hinnan nousua seurannut kaasun hinta on niin korkea, ettei energiayhtiöiden kannata investoida kaasuvoimaan edes nykyisillä pidemmän tähtäimen sähköhinnoilla.

Vesivoiman omistusoikeuden säilymisen Norjassa varmistava Hjemfallsrett-laki vaikeuttaa omalta osaltaan tilannetta, sillä se ei kannusta vesivoiman yksityisomistajatahoja kehittämään tuotantolaitoksia eikä infrastruktuuria, koska lain mukaan niiden omistusoikeus siirtyy sopimuskauden jälkeen korvauksetta takaisin valtiolle. Keväällä 2006 ilmestyneen valiokunnan mietinnön mukaan vesivoiman omistusoikeuden säilyttäminen Norjan julkisilla tahoilla on kuitenkin ensisijaisen tärkeää, jotta maan energiaomavaraisuus ja toimintakyky voidaan taata. Eftan valvontantaviranomainen ESA on vienyt asian Efta-tuomioistuimen käsittelyyn 31.7.2006. Edessä on norjalaisten kansallistunteita haastava, mahdollisesti usean vuoden mittainen oikeuskäsittely. ESA:n käsityksen mukaan voimassa oleva Hjemfallsrett-laki on diskriminoiva, koska se koskee vain yksityisessä omistuksessa olevia voimalaitoksia, eli sitä ei sovelleta kunnallisiin laitoksiin.

Hallitus julistanut panostavansa vaihtoehtoisten energianlähteiden kehittämiseen

Enoksen pyrkii rauhoittelemaan tilannetta viittaamalla hallituksen aloittamiin toimiin vaihtoehtoisten energianlähteiden hyödyntämiseksi. Hallitus on julistanut panostavansa 20 miljardia kruunua (noin 2,5 miljardia euroa) vaihtoehtoisten energianlähteiden kehittämiseen, ja viime aikoina Enoksen on ahkerasti muistuttanut asiasta julkisuudessa. Hänen mukaansa bioenergia on yksi Norjan energiarakentamisen kantavista pilareista. Enoksenin edeltäjä, vuosien 1989-1990 öljy- ja energiaministeri ja nykyinen Hydron pääjohtaja Eivind Reiten (Sp) pitää suuntausta oikeana. Toimet eivät kuitenkaan ole riittäviä ongelman laajuuden huomioiden. Hänen mukaansa Norjan tulee ensisijaisesti ottaa lisää kaasua käyttöön energiantuotannossa. (Aftenposten 11.9.2006) Myös Suomen uuden ydinreaktorin rakennusvaiheet ja sen tehokkuus ovat saaneet viime päivinä Norjassa runsaasti julkisuutta.

Energiainfrastruktuuri vanhentunutta

Norjan energiainfrastruktuuri on auttamattomasti vanhentunut. Nykykulutukseen vastaamaan kykenevän infrastruktuurin rakentaminen voi viedä vuosia. Kaukolämpö tulisi ottaa käyttöön laajemmin, mutta se tapahtuu hitaasti. Bioenergian laajempaa käyttöä kukaan ei vastusta, mutta vain harva uskoo, että siinä olisi nopea vastaus. Ajan mittaan Norja saattaa löytää win-win-ratkaisun maakaasun CO2 -talteenotossa ja pumppaamisessa takaisiin sopivaan öljykenttään sen tuottoa parantaen.

Lähivuosina Norja on sähkön suhteen vaikeassa tilanteessa: samalla kun maa on riippuvainen pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin kuulumisen tuomasta osto-oikeudesta niinä vuosina, jolloin se ei ole voiman suhteen omavarainen, on sähkön myynti sen suurin valtti samoilla markkinoilla. Samalla paineet energiayritysten entistä tiukemmasta säätelemisestä kasvavat kotimaassa, sillä yleinen mielipide pitää tällä hetkellä yhtenä syyllisenä energiayhtiöitä, jotka myyvät sähköä hyvään hintaan ulkomaille, vaikka maan omat vesivarannot ovat huomattavasti normaalitasoa alhaisemmat. Hallituksen linjaus kaasuvoimaloiden hiilidioksidipäästöjen alentamisesta sitoo sen käsiä. Jotta energiatilanne voitaisiin korjata nopeasti ottamalla kaasuvoimaa käyttöön, tulisi hiilidioksidipäästöjen puhdistamisvaatimuksista joustaa. Tämä on vasemmistolle ja ympäristöaktivisteille ymmärrettävästi hyvin vaikeaa. Hätäratkaisuna Keski-Norjassa on mobiilikaasuvoimaloiden käyttöönotto, CO2-näkökulmasta kaikkein huonoin ratkaisu.

Suomen suurlähetystö, Oslo