Lauantaina Suomi juhlii itsenäisiä asevoimia ja omaa lippua

Mitä lippujuhla merkitsee? Kuka suunnitteli siniristilipun? Entä miten kommandopipot liittyvät Suomen ja Norjan yhteiseen historiaan? Lauantaina 4. kesäkuuta Suomi viettää puolustusvoimien lippujuhlan päivää. Suurlähetystö kokosi juhlan kunniaksi itsenäisyysaiheisia faktoja Suomesta.

Ruotsissa flaggans dag ja kansallispäivä ovat yksi ja sama, mutta Suomessa itsenäisyydellä on oma juhlapäivänsä 6. joulukuuta. Kun itsenäisyyspäivänä juhlitaan Suomen eduskunnan 6.12.1917 antamaa itsenäisyysjulistusta, on kesän lippujuhla puolustusvoimien juhlaa.

Maailmansotien jälkeen 1950-luvulla lippujuhlan päiväksi vakiintui sota-ajat Suomen marsalkkana ja sittemmin presidenttinä toimineen Carl Gustav Emil Mannerheimin syntymäpäivä 4. kesäkuuta. Tuona päivänä Suomessa jaetaan yhä edelleen puolustusvoimien kunniamerkit sekä ylennetään ansioituneita sotilaita ja reserviläisiä. Juhlan kunniaksi asevoimat marssii valtakunnallisessa paraatissa ja esittelee toimintaansa.

Tänä vuonna lippujuhlan kansallinen paraati vietetään Turun merellisissä tunnelmissa. Kuva: Suomen Puolustusvoimat.

Siniristilippu kertoo luonnosta ja pohjoismaisuudesta

Lippu itsessään on tietenkin yksi tärkeimmistä Suomen kansallissymboleista. Sen ristikuvio pohjautuu pohjoismaiseen ristilippuun ja viestii pohjoismaisesta yhteenkuuluvuudesta. Ennen itsenäistymistä ja Venäjän vallan aikaa Suomen aluetta hallittiin lähes 700 vuoden ajan Ruotsista.

Suomen lipulla ei ole virallista tunnustuksellista selitystä, mutta monelle risti symboloi kristinuskoa. Sini-valkoinen väritys puolestaan liitettiin jo 1800-luvulla Suomen luontoon, talvien lumeen ja kesien järvimaisemaan. Lipun ovat suunnitelleet taiteilija Akseli Gallen-Kallelan alaisena työskennellyt Eero Snellman sekä Bruno Tuukkanen. Gallen-Kallela esitti lipuksi ensin sinisellä pohjalla olevaa valkoista ristiä, mutta sen pelättiin menevän sekaisin Ruotsin lipun kanssa.

Senaatti vahvisti siniristilipun Suomen lipuksi 29. toukokuuta 1918. Lipulla on myös oma juhlapäivä, juhannus.

Itsenäisyydestä on kiittäminen myös naapureiden apua

Entäpä finlandshette - miten se liittyy itsenäisen Suomen historiaan? Kommandopipojen norjankielinen nimitys juontaa juurensa vuonna 1939 alkaneeseen talvisotaan.

Yleinen, jos hieman virheellinen käsitys on, että Suomi jäi talvisodassa yksin ilman lännen apua. Todellisuudessa Kansainliitto teki heti sodan alettua historiallisen päätöksen, kun se tuomitsi Neuvostoliiton kiistatta sodan hyökkääjäksi ja erotti tämän liitosta. Lännen sympatiat olivat vahvasti pienen Suomen puolella, ja myös konkreettista apua saatiin lyhyeksi jääneen talvisodan aikana erityisesti muista pohjoismaista.

Ensimmäiset vapaaehtoiset Suomen rintamalla olivat ruotsalaiset lentäjät, jotka ottivat puolustettavakseen koko Pohjois-Suomen ja Lapin ilmatilan. Kun ruotsalainen prikaati otti helmikuussa pohjoisessa rintamavastuun, vapautui suomalaissotilaita etelämmäs Viipurinlahden taisteluihin. Norjan hiihtotaitoiset noin 800 sotilasta, joukossaan myöhemmät Norjan vastarintaliikkeen kärkihahmot Max Manus ja Leif ”Shetland” Larsen, liittyivät pääosin ruotsalaisprikaatiin. Tärkeää oli myös norjalaisviranomaisten myöntämä lupa Britanniasta hankittujen lentokoneiden kuljetukseen Stavangerin kautta tukikohtiinsa sekä norjalaisten vapaaehtoisten apu koneiden huollossa Trollhättanissa.

Sotilaallisen avun ohella norjalaiset toimeenpanivat useita keräyskampanjoita Suomen hyväksi. Rahakeräysten lisäksi norjalaiset lähettivät suomalaisille veljilleen kenkiä, reppuja, elintarvikkeita ja huopia – sekä kutoivat kommandopipoja lämmikkeeksi.

Suomalaissotilailla on selässään norjalaiset reput. Norja lahjoitti Suomelle 100 000 reppua talvisodan aikana. Kuva: SA-kuva-arkisto

Suomen puolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen

Kuten talvisodan aikana, yhä nykyäänkin Suomen maanpuolustusratkaisu perustuu alueelliseen puolustukseen. Reserviläiset muodostavat suurimman osan sodanajan kokoonpanosta. Puolustusvoimien rauhanajan vahvuus on 12 000 henkeä, josta kolmasosa on siviilejä tai siviilikoulutuksen saaneita. Varusmiehiä puolustusvoimat kouluttaa vuosittain 25 000, ja vuonna 2016 palvelukseen haki ennätysmäärä naisia. Nykyinen sodan ajan vahvuus on 230 000 henkeä.

Yksin Suomi ei ole tänäkään päivänä. Euroopan unionin jäsenyyden myötä olemme ankkuroituneet yhä vahvemmin länteen. Puolustusalalla Suomen tärkeimmät kahdenväliset kumppanit ovat Ruotsi ja muut Pohjoismaat sekä Yhdysvallat. Naton kanssa Suomi on tehnyt yhteistyötä jo vuodesta 1994 alkaen niin sanotun rauhankumppanuusohjelman puitteissa.

teksti: Sanna Orava

Yle Areena lähettää lippujuhlan päivän paraatista suoran lähetyksen.

Lisätietoa Puolustusvoimista voi lukea osoitteesta Puolustusvoimat.fi.

Varusmiesten tunnelmia voi seurata esimerkiksi Instagramissa @inttielämää