Suomi ja Nato - usein kysyttyä
Miksi Suomi haki Nato-jäsenyyttä ja miten jäsenyys lisää Suomen turvallisuutta?
Päätös hakea Naton jäsenyyttä tehtiin Suomen turvallisuuden lisäämiseksi. Suomen Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus on se, että Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus on Naton jäsenenä huomattavasti suurempi, sillä sen takana ovat koko liittokunnan suorituskyvyt, yhteinen puolustussuunnittelu sekä Naton jäsenmaiden poliittinen painoarvo.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren alueella nousee, mikä lisää alueen vakautta pidemmällä tähtäimellä. Nato on Itämerellä vakauttava toimija. Kun Ruotsista tulee Nato-jäsen, kaikki Pohjoismaat kuuluvat Natoon ja voivat yhdessä edistää niille tärkeitä kysymyksiä liittokunnan sisällä.
Mitä turvatakuut tarkoittavat?
Naton peruskirjan mukaan (5 artikla) hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan on hyökkäys kaikkia kohtaan. Jokainen jäsenvaltio on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaistaan tarpeelliseksi katsomallaan tavalla, myös sotilaallisesti.
Kuinka paljon Nato-jäsenyys maksaa Suomelle?
Jokainen Nato-maa päättää itse puolustusmäärärahojensa määrästä ja kohdentamisesta. Suomen puolustusmenot on suhteutettu Suomen puolustuksen tarpeisiin.
Nato-jäsenyyden suoria lisäkustannuksia tulee esimerkiksi osallistumisesta Naton yhteisten budjettien rahoittamiseen ja henkilöstön lähettämisestä Naton sotilaalliseen komentorakenteeseen. Nato-jäsenyyden ja sen hallinnollisiin elimiin ja komentorakenteeseen liittymisen vuotuisten kustannusten arvioidaan olevan 70-100 miljoonaa euroa.
Lisäksi liittyminen Naton puolustussuunnitteluprosessiin ja siinä Suomelle kohdistettavien suorituskykytavoitteiden toimeenpano sekä osallistuminen Naton operatiiviseen suunnitteluun aiheuttaa Suomelle merkittäviä lisäkustannuksia.
Jäsenvaltioiden kansalliset puolustusmenot ovat tärkeä osa Naton puolustuksen kokonaisuutta. Naton jäsenenä Suomen puolustusmäärärahojen tulee olla vähintään 2 prosenttia kansallisesta bruttokansantuotteesta. Suomen puolustusmenojen BKT-osuudeksi arvioidaan 2,38 prosenttia vuonna 2023 ja noin 2 prosenttia vuosina 2024–2025 Suomen rahoittaessa ilma- ja merivoimien strategisia hankkeita.
Tuleeko Nato-jäsenyyden myötä Suomeen ydinaseita tai perustetaanko Suomeen Naton tukikohtia?
Naton jäsenvaltioilla on täysi itsemääräämisoikeus päättää mitä sotilaallista toimintaa, tukikohtia tai kalustoa ne ottavat maaperälleen. Esimerkiksi kysymystä sotilaallisesta läsnäolosta tulee arvioida niin poliittisesta kuin sotilaallisen tarpeen näkökulmasta turvallisuusympäristön kehitys huomioon ottaen.
Nato on ydinaseliittokunta ja pysyy sellaisena niin kauan kuin ydinaseita on olemassa. Naton ydinpelotteen tarkoitus on rauhan säilyttäminen, liittokunnan toimintavapauden takaaminen sekä liittokunnan jäseneen kohdistuvan hyökkäyksen estäminen. Nato pyrkii kansainvälisen turvallisuusympäristön parantamiseen, tavoitteenaan ydinaseeton maailma.
Naton jäsenenä Suomi sitoutuu Naton ydinasepolitiikkaan ja ydinpelotteeseen. Samalla Suomi tukee jatkossakin kansainvälistä turvallisuutta edistävää sopimusta ydinaseiden leviämisen estämiseksi (ns. ydinsulkusopimus) ja toimii ydinsulun ja ydinsulkusopimuksen aseman sekä toimeenpanon vahvistamiseksi. Suomi myös kannattaa ydinaseriisunnassa asteittaista etenemistapaa, joka edistää kaikkien maiden turvallisuutta. Ydinenergialaki kieltää ydinräjähteiden tuomisen Suomeen ja räjäyttämisen Suomessa.
Naton ydinasepolitiikkaa koordinoidaan ydinasesuunnitteluryhmässä (Nuclear Planning Group, NPG) ja sen alaisissa elimissä. Naton jäsenenä Suomi osallistuu Naton ydinasepolitiikan muotoiluun ja sen koordinointiin.
Voidaanko Nato-jäsenyyden seurauksena suomalaisia varusmiehiä määrätä osallistumaan Naton operaatioihin Suomen ulkopuolella?
Naton jäsenvaltiolla on velvollisuus osallistua liittokunnan yhteiseen puolustukseen Pohjois-Atlantin sopimuksen 5. artiklan mukaisesti. Tämä sitoumus velvoittaa jäsenvaltioita auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsentä ”tarpeelliseksi katsomallaan tavalla, mukaan lukien sotilaallisen voiman käyttö”. Kukin jäsenvaltio määrittää itse panoksensa muodon ja laajuuden.
Osallistuminen muihin kuin 5. artiklan mukaisiin yhteisen puolustuksen tehtäviin, kuten kriisinhallintaan, on vapaaehtoista. Naton jäsenmaat päättävät itse, mihin operaatioihin tai missioihin ne osallistuvat. Kaikki jäsenmaat eivät osallistu kaikkiin operaatioihin.
Suomi jatkaa osallistumista Naton kriisinhallintatoimintaan harkintansa mukaisesti ja omiin intresseihinsä perustuen. Kumppanimaana Suomi on osallistunut Naton kriisinhallintaoperaatioihin Afganistanissa, Kosovossa, Irakissa ja Bosnia-Hertsegovinassa.
Luovutaanko Nato-jäsenyyden myötä asevelvollisuudesta? Mitä tapahtuu Suomen omalle maanpuolustukselle Nato jäsenyyden myötä?
Nato-jäsenyys ei vaikuta asevelvollisuuteen. Myös Naton jäsenenä Suomi päättää itse puolustuksensa toteuttamisperiaatteista.
Ensisijainen vastuu Suomen alueen puolustuksesta säilyy Suomella myös Naton jäsenenä.
Muuttuuko Ahvenanmaan asema demilitarisoituneena alueena?
Suomi on sitoutunut noudattamaan sitä sitovia kansainvälisiä sopimuksia, mukaan lukien Ahvenanmaan kansainvälisoikeudellista asemaa koskevat sopimukset. Nämä sopimukset eivät estä Suomea liittymästä sotilasliittoon.
Suomen Nato-jäsenyys ei vaikuta Ahvenanmaan kansainvälisille sopimuksille perustuvaan asemaan. Ahvenanmaa on osa Suomen suvereenia aluetta, ja sen puolueettomuuden puolustaminen kuuluu sopimusmääräysten mukaan Suomelle. Sopimukset eivät ole ristiriidassa Pohjois-Atlantin sopimuksen 5. artiklan velvoitteiden kanssa.
Demilitarisointia kunnioitetaan ja Suomi on varautunut puolustamaan Ahvenanmaan puolueettomuutta tarpeellisin toimenpitein.
Onko Natosta mahdollista erota?
Pohjois-Atlantin sopimuksen 13. artiklassa määrätään, että kun sopimus on ollut voimassa 20 vuotta, mikä tahansa sopimuspuoli voi lakata olemasta sopimuspuolena vuoden kuluttua siitä, kun se on tallettanut Yhdysvaltain hallitukselle irtisanomisilmoituksen. Liittymispöytäkirjoihin ei ole sisällytetty erityisiä määräyksiä sopimuksen irtisanomisesta.
Yleisen tulkintasäännön mukaisesti Pohjois-Atlantin sopimuksen 13. artiklan määräystä on yleisesti tulkittu siten, että kun sopimuksen voimaantulosta on jo kulunut 20 vuotta, myös uudet sopimuspuolet voivat irtisanoa sopimuksen milloin tahansa vuoden irtisanomisajalla.
Kuka Natossa päättää?
Naton neuvosto on Naton ylin päättävä toimielin. Neuvosto tapaa eritasoisissa kokoonpanoissa, ja sen puheenjohtaja on Naton pääsihteeri.
Naton päätökset vaativat aina yksimielisyyden kaikkien jäsenmaiden kesken. Jokainen jäsenmaa osallistuu päätöksentekoon tasa-arvoisesti.
Nato rakentuu kahdesta päähaarasta: poliittisesta ja sotilaallisesta. Sotilaallinen rakenne on jäsenmaiden poliittisen ohjauksen alainen.
Miten Suomea edustetaan Natossa?
Muiden jäsenvaltioiden tapaan Suomella on Naton päämajassa pysyvä edustusto, joka edustaa Suomea Naton eri komiteoiden ja työryhmien kokouksissa. Edustustossa työskentelee ulkoministeriön, puolustusministeriön, Puolustusvoimien, valtioneuvoston kanslian ja huoltovarmuuskeskuksen lähettämiä asiantuntijoita.
Pysyvää edustustoa johtava suurlähettiläs edustaa Suomea ylimmässä päättävässä elimessä, Naton neuvostossa, joka kokoontuu säännöllisesti myös ulko- ja puolustusministerien tasolla. Lisäksi Naton neuvosto kokoontuu valtionjohdon tasolla huippukokouksiin yleensä vuosittain tai parin vuoden välein. Sotilaskomiteassa Suomea edustaa Puolustusvoimien komentaja. Komitean päivittäisessä työssä Suomea edustaa sotilasedustaja.
Miten Suomi hyväksyy Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksen?
Suomi talletti Ruotsin hyväksymiskirjan heti Nato-liittymisen jälkeen 4. huhtikuuta 2023. Suomen liittymistä koskevassa hallituksen esityksessä on katsottu, että Suomen päätös liittyä Pohjois-Atlantin sopimukseen siten kuin se on muutettuna liittymispöytäkirjoilla sisältää myös Ruotsin liittymispöytäkirjan ja oikeuttaa siten Ruotsin liittymispöytäkirjan hyväksymisen. Allekirjoittaminen perustuu tasavallan presidentin 23.3. tekemään liittymispäätökseen.