Suomen Nato-jäsenyys

Suomi haki Naton jäsenyyttä 17. toukokuuta 2022. Nato-maat allekirjoittivat Suomen Nato-jäsenyyttä koskevan liittymispöytäkirjan 5. heinäkuuta, jolloin Suomesta tuli Naton tarkkailijajäsen. Kaikkien jäsenmaiden ratifioitua Suomen liittymispöytäkirjan ja Suomen hyväksyttyä jäsenyyden kansallisesti Suomesta tuli Naton jäsen 4.4.2023.

Suomen Nato-jäsenyys lisää sekä Suomen turvallisuutta muuttuneessa toimintaympäristössä että Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Suomen vahva puolustus- ja kriisinsietokyky vahvistaa myös Natoa ja liittokunnan yhteistä puolustusta.

Naton jäsenenä Suomi osallistuu 5 artiklan mukaisesti yhteisen puolustuksen ja pelotteen suunnitteluun ja toimeenpanoon. Suomi liittyy Naton operatiivisiin suunnitelmiin sekä niiden edellyttämiin johtamisrakenteisiin ja -järjestelmiin. Suomi osallistuu aiempaa laajemmin Naton harjoitustoimintaan, ml. 5 artiklan harjoituksiin. Yhteistyö ilma- ja meritilannekuvan jakamisessa ja vastaanottamisessa syvenee, ja Suomi on osa Naton yhteistä ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmää. 

Suomi osallistuu Naton yhteiseen puolustussuunnitteluprosessiin (NATO Defence Planning Process, NDPP). Naton puolustussuunnitteluprosessi on Naton jatkuvasti käynnissä olevaa ydintoimintaa. Puolustussuunnitteluprosessi perustuu Pohjois-Atlantin sopimuksen 3 artiklan mukaiseen velvoitteeseen kehittää yhdessä ja erikseen suorituskykyjä aseelliselta hyökkäykseltä puolustautumiseksi. Natossa puolustussuunnitteluprosessilla tarkoitetaan jäsenvaltioiden ja Naton yhteisten suorituskykyjen kehittämistä, eikä sitä tule sekoittaa varsinaisten operaatioiden tai alueen puolustamisen suunnitteluun tai päätöksentekoon sotilaallisten voimavarojen käytöstä. 

Suomen pysyvän edustuston henkilökunnan lisäksi Suomi lähettää henkilöstöä työskentelemään Naton komento- ja joukkorakenteeseen, virastoihin sekä Naton päämajan kansainväliseen sihteeristöön sekä esikuntaan. Myös kotimaassa kohdennetaan aiempaa enemmän resursseja Natossa toimintaan. Jäsenenä Suomi myös maksaa oman osuutensa Naton yhteisestä rahoituksesta. 

Naton jäsenmaat sitoutuivat Haagin huippukokouksessa nostamaan puolustusmenonsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä. Tästä 3,5 prosenttia tulee käyttää suoriin puolustusmenoihin Naton nykyisen puolustusmenomääritelmän toiselle sivustolle mukaisesti. 3,5% perustuu arvioon Naton suorituskykytavoitteiden toimeenpanon kustannuksista. Loput 1,5 prosenttia tulee kohdentaa puolustusta ja turvallisuutta tukeviin investointeihin, jotka tukevat Naton yhteisen puolustuksen suunnitelmien toimeenpanoa ja kansallista kriisinkestävyyttä