Kun Piritta Asunmaa saapui Brysseliin vuonna 2005, oli sekä kaupunki mutta erityisesti Euroopan turvallisuustilanne hyvin toisenlainen kuin nykyään. Vuosia Brysselissä on ehtinyt kertyä yhteensä kaksitoista, joiden aikana Asunmaa on edustanut Suomea suurlähettiläänä niin EU:n turvallisuus- ja puolustusasiain komiteassa kuin Natossa. Lisäksi hän on toiminut Suomen Nato-edustustossa myös suurlähettilään sijaisena.

EU:n ja Naton johto allekirjoitti kohta kolme vuotta sitten historiallisen poliittisen julistuksen, jossa ilmaistiin tarve ja halu järjestöjen strategiselle kumppanuudelle ja yhteistyön tiivistämiselle. Yhteistyön konkretisoimiseksi määriteltiin seitsemän keskeistä yhteistyöaluetta, joiden osalta myöhemmin sovittiin yhteensä 74:stä toimenpiteestä.

Seitsemänkymppisiään juhliva liittokunta on yhä elinvoimainen huolimatta siitä, että epäilyjä sen kestokyvystä on esitetty läpi historian. Naton perusfundamentit: tehtävät ja alueellinen kattavuus, eivät ole muuttuneet, vaikka tehtävien painopisteet ja maantieteellinen toiminta-alue ovatkin luontevasti vaihdelleet vuosikymmenten saatossa.

Suomen Nato-edustustossa käy vuosittain kymmeniä vierasryhmiä. Välillä esityksen jälkeen vierasryhmästä kuuluu kysymys: ”Mutta millaista Natossa on oikein työskennellä naisena?”. Kysymys on päässyt yllättämään, sillä Nato-edustuston virkamiehistä suurlähettiläs, hänen sijaisenaan toimiva ministerineuvos, puolustusasiainneuvos ja toinen ulkoasiainsihteeri eli allekirjoittanut ovat naisia.