Suomen puolustuskyvyn kehittäminen

Naton sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraali Pavel, vieraili Suomessa keskustelemassa Itämeren turvallisuusympäristöstä 2016. Kuva: Nato
  • Sotilaallinen yhteistyö ja kriisinhallinta vahvistavat Suomen kansallista puolustuskykyä
  • Lisääntynyt tiedonvaihto ja yhteinen tilannetietoisuus Itämeren alueella ovat Suomen ja Naton yhteinen etu.
  • Koulutus- ja harjoitusyhteistyön merkitys kasvaa Suomen yhteistoimintakyvyn ylläpitämisessä
  • Naton nopean toiminnan joukkoihin osallistuminen parantaa kansallista valmiutta ja joukkojen osaamista
  • Puolustusmateriaaliyhteistyöllä tuetaan kansallisten suorituskykyjen kehittämistä sekä yhteensopivuutta Naton kanssa

Suomi tekee yhteistyötä Naton kanssa Suomen puolustuskyvyn, puolustusvoimien suorituskykyjen ja kansainvälisen yhteensopivuuden kehittämiseksi. Yhteistyön sotilaallisia painopistealueita ovat tiedonvaihto turvallisuusympäristön tilanteesta, yhteisen tilannetietoisuuden kehittäminen ja Naton koulutus- ja harjoitustoimintaan osallistuminen.

Suomi edistää tiedonvaihtoa turvallisuusympäristön tilanteesta ja sotilaallisesta varautumisesta yhteisen tilannetietoisuuden ylläpitämiseksi. Yhteinen tilannetietoisuus lisää vakautta ja parantaa sotilaallisen toiminnan ennakoitavuutta Itämeren alueella. Lisäksi Suomi täydentää kansallista tilannetietoisuutta eurooppalaisen ja kriisinhallintaoperaatioalueiden turvallisuusympäristön kehityksestä.

Suomen EOP-kumppanuusyhteistyö Naton kanssa mahdollistaa entistä tehokkaamman yhteistyön, jolloin Suomi pysyy tietoisena muun muassa Naton strategisista arvioista, tutkimusyhteistyöstä, suorituskykyhankkeista sekä tulevista harjoituksista. Suomen osallistuminen harjoitusten suunnitteluun riittävän ajoissa (3-5 v) edesauttaa Suomelle tärkeiden harjoitusaiheiden sisällyttämistä harjoituksiin. Lisääntynyt tiedonvaihto parantaa turvallisuusympäristön analysointikykyä, edistää jaetun tilanneymmärryksen luomista sekä tukee kansallista suunnittelua ja toimeenpanoa.

Koulutus- ja harjoitusyhteistyön painopiste on vaativissa harjoituksissa, joilla ylläpidetään joukkojen valmiutta ja operointikykyä. Nato-yhteistyö mahdollistaa koulutus- ja harjoitustoiminnan, joiden järjestäminen yksin ei olisi tarkoituksenmukaisesta tai mahdollista puuttuvien suorituskykyjen tai taloudellisten resurssien takia.

Kansainvälinen harjoitustoiminta palvelee Suomen kansallisen puolustuksen kehittämisen ja kansainvälisen kriisinhallinnan tarpeita. Suomi valitsee omista lähtökohdistaan sotilaallisen suorituskyvyn ja turvallisuuspoliittisen harkinnan perusteella harjoitukset, joihin se osallistuu.

Puolustusvoimat osallistuu vuosittain noin 80–90 kansainväliseen harjoitukseen ja koulutustapahtumaan, joista noin 20 on Nato-harjoituksia. Harjoitusten tavoitteena on kehittää joukkojen yhteistoimintaa, suorituskykyä ja taktista osaamista sekä kykyä toimia kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa.

Naton nopean toiminnan NRF-joukkojen toimintaan osallistuminen on tärkeä elementti Suomen kumppanuusyhteistyötä. Suomi on osallistunut NRF-joukkopooliin vuodesta 2012 alkaen. NRF-joukkojen toimintaan ja harjoituksiin osallistuminen parantaa puolustusvoimien joukkojen suorituskykyä ja valmiutta.

Puolustusmateriaaliyhteistyön tavoitteena on yhteensopivuuden ja yhteistoimintakyvyn kehittäminen. Tavoite saavutetaan kehittämällä Puolustusvoimien järjestelmiä ja toimintatapoja Nato-yhteensopiviksi toimeenpanemalla puolustusvoimien kehittämisohjelmaa tukevat kumppanuustavoitteet sekä osallistumalla Naton suorituskykyhankkeisiin.

Puolustusmateriaaliyhteistyön tavoitteena on luoda kustannustehokkuutta sekä hankkia määrällisesti ja laadullisesti parempia materiaalihankintoja sekä korkeatasoisempaa ja laajempaa sotilasteknologista tutkimustietoa kuin mihin yksinomaan kansallisilla resursseilla olisi mahdollisuus.

Suomen kumppanuustavoitteet toimeenpannaan Naton suunnittelu- ja seurantaprosessissa (Planning and Review Process, PARP). Merkittävä osa puolustusmateriaaliyhteistyöstä toteutetaan Naton hankkeita ja standardointeja käsittelevissä työryhmissä. Lisäksi Suomella on edustus Naton logistiikka- ja hankintavirastossa (NATO Support and Procurement Agency, NSPA).