Suomi-Intia diplomaattisuhteet 60 vuotta

Suomi ja Intia ryhtyivät kesällä 1949 järjestelemään maiden välisten diplomaattisuhteiden solmimista ja lähettiläiden nimittämistä. Suomi jätti agrementtipyynnön 23.6.1949 Hugo Valvanteen nimittämiseksi Suomen-lähettilääksi New Delhiin. Intian Tukholman-lähetystö ilmoitti 27.8.1949, että agrementtipyyntö ja edustustojen perustaminen odottivat vielä kuninkaan muodollista hyväksymistä. Intia ehdotti, että New Delhissä ja Helsingissä annettaisiin 10.9.1949 yhtäaikainen tiedote Suomen ja Intian välisten diplomaattisuhteiden solmimisesta: "In order to promote and strengthen the friendly relations already existing between their two peoples, the Government of India and the Government of Finland have decided to establish diplomatic relations at Legation level."

Suomen ulkoasiainministeriö hyväksyi kirjeellään 3.9.1949 ehdotuksen. Valvanne sai agrementtinsa 22.9.1949 ja hänet nimitettiin Suomen New Delhin -lähettilääksi 1.10.1949, joka on myös edustuston perustamispäivä.

Lähettiläs Valvanne matkusti vaimoineen Intiaan Marseillesta lähteneellä ranskalaisella aluksella. Matkaseurana oli Indokiinaan suunnanneita ranskalaisia upseereja sekä katolisia pappeja, munkkeja ja nunnia. Valvanne saapui 16.12.1949 silloisen Ceylonin Colomboon, josta matka jatkui lentämällä Madrasin kautta New Delhiin. Lähettiläs majoittautui vaimoineen hotelli Ceciliin. Edustuston kanslia ja kanslia-apulainen sijoittuivat läheiseen Maiden's -hotelliin.

Protokollaosaston virkamiesten jälkeen Valvanne tapasi jo tapaninpäivänä pää- ja ulkoministeri Nehrun, jonka kanssa keskustelu sujui ystävällisessä ilmapiirissa puolen tunnin ajan. Nehru oli ilahtunut diplomaattisuhteiden solmimisesta ja kertoi Intian sivuakkreditoivan Tukholman-lähettiläänsä Helsinkiin.

Valtuuskirjeen jättö kenraalikuvernööri Rajagopalacharille onnistui 2.1.1950 juhlallisessa audienssissa. Kenraalikuvernööri hämmästeli Suomen selviytymistä edeltäneessä suursodassa ja kyseli kiinnostuneena sotakorvauksista, Neuvostoliiton-suhteista ja Pohjoismaisesta yhteistyöstä. Erityisesti hän kiinnitti huomiota Suomen maineeseen tunnollisena velanmaksajana ja pohjoismaisen virkamiehistön tehokkuuteen. Intian ulkopolitiikkaan liittyvät ajankohtaiset kysymykset saivat myös oman osansa keskustelussa.

Suomen lähetystö oli 31. toimintansa New Delhissä aloittanut edustusto ja samalla Suomen ensimmäinen sodan jälkeen Aasiassa avattu edustusto. Suomen ja Intian välisten poliittisten ja kaupallisten suhteiden lisäksi lähetystö seurasi koko kaakkois- ja itä-Aasian maiden taloudellista ja poliittista kehitystä.

Teksti: UM tietopalvelu