Yleisurheilun MM-kisat Helsingissä - urheiluvuoden suurtapahtuma
Elokuussa Helsingissä pidettävät yleisurheilun MM-kisat ovat vuoden tärkein urheilutapahtuma maailmassa ja samalla kaikkien aikojen kansainvälisin Suomessa järjestetty tapahtuma. Puolitoista viikkoa ennen kisojen alkua tapahtuma näkyy kuitenkin vielä paremmin lehdistössä kuin katukuvassa.
Elokuun 6. ja 14. päivän välisenä aikana yleisurheilun suurtapahtuma, joka toinen vuosi järjestettävät MM-kisat, palaa Helsinkiin, joka toimi isäntänä myös ensimmäisissä, vuoden 1983 kisoissa.
Tapahtuman alla Helsinkiä ja kisaorganisaatiota on hiottu huippukuntoon. Stadionin lisäksi uuden ilmeen on saanut kisoissa verryttelypaikkana toimiva, esimerkiksi Paavo Nurmen maailmanennätyksistä muistettava Eläintarhan kenttä, ja Espoossa Teknillisen korkeakoulun kampuksella toimivaan kisakylään on rakennettu useita asuntolarakennuksia, joihin urheilijoiden jälkeen majoittuvat uuden lukuvuoden alusta teekkarit. Kisoihin varaudutaan myös muutenkin kuin rakentamalla: esimerkiksi osa joukkoliikennettä siirtyy tiheämpään syysaikatauluun jo elokuun alusta ja ravintolat ovat varautuneet vastaanottamaan tuhannet turistit valikoimillaan ja hinnoillaan.
Kisojen tunnusluvut ovat vaikuttavia: urheilijoita ja muita joukkueenjäseniä tulee paikalle lähes 3000 yli 200 maasta - maiden määrä on noin kolminkertainen verrattuna vuoden 1952 Helsingin olympialaisiin -, kisoille odotetaan tv-katsojia yli 200 maassa yhteensä yli neljä miljardia, joille tietoa välittää yli 3000 median edustajaa. Vaikka asiantuntijat eivät viime aikojen tapahtumista huolimatta uskokaan Suomen olevan terrorismin erityinen kohde, myös turvallisuustoimet ovat järeät. Esimerkiksi pari päivää sitten Suomi otti ensimmäistä kertaa Schengen-maana ollessaan käyttöön pistokoemaiset rajatarkastukset alueen sisältä tuleville.
Suuri urheilujuhla syntyy Helsinkiin pikemminkin tunnelmasta kuin Suomelle tulevasta mitalisateesta. Suurin täkäläinen mitalitoivo on keihäänheittäjä Tero Pitkämäki, mutta jokainen mitali on parannusta edellisiin, vuoden 2003 kisoihin Pariisissa, joiden mitalitaulukossa ei Suomea näy. Samoista kisoista Unkari sai puolestaan kaksi hopeaa, joiden tuojat taas sattuneesta syystä eivät kilpaile Helsingissä. Kaikkien aikojen MM-mitalitaulukossa Suomi on 17 mitalillaan 19. Unkarin sijoitus on kahdeksasta mitalista huolimatta vasta 53., koska kultainen vielä puuttuu.
Pasi Hannonen
Kirjoittaja on entinen Suomen Budapestin-suurlähetystön harjoittelija, joka osallistuu MM-kisoihin vapaaehtoisena
MM-kilpailujen kotisivu www.helsinki2005.fi
Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n kotisivu www.iaaf.org