Romanit Suomessa
A romák olyan összeurópai kisebbség, akiknek az életszínvonala és társadalmi részvétele jelentősen elmarad a többségi népességétől.
Suomessa romanit kuuluvat Suomen perinteisiin kulttuurisiin vähemmistöihin. He ovat olleet osa suomalaista yhteiskuntaa 1500-luvulta lähtien. Suomessa on arviolta noin 10 000–12 000 romania. Romaneilla on oma kulttuuriperintö ja kieli. Romaneilla, kuten muillakin vähemmistöryhmillä on lakiin perustuva oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
Romaniväestö on sosioekonomisilta lähtökohdiltaan monella tapaa heikossa asemassa verrattuna muuhun väestöön. Romaniväestössä vallitsee keskimääräistä heikompi koulutus, köyhyys sekä työttömyys.
Romanien hyvinvointia ja terveyttä edistetään vähentämällä rakenteellista eriarvoisuutta sekä parantamalla työllisyyttä, koulutusta ja asumistasoa. Terveyden ja hyvinvoinnin epätasa-arvoiseen jakautumiseen on mahdollista vaikuttaa selvittämällä terveyseroihin vaikuttavia syitä. Tähän pyritään erilaisilla hankkeilla ja väestötutkimuksella.
Romanien hyvinvointitutkimus Roosan perustulokset 2017-2018 tulokset osoittavat, että syrjintäkokemukset, matala koulutustaso, heikko työllisyys ja taloudellinen tilanne ovat yleisiä. Tutkimus nostaa esiin haasteita, kuten useiden kansansairauksien ja niiden riskitekijöiden yleisyyden sekä fyysisen toimintakyvyn vaikeudet. Vahvuutena on romanien keskuudessa yleinen sosiaalinen osallistuminen, yhteisöllisyys ja keskinäinen avunanto. Tulosten perusteella esitetään toimenpiteitä, joiden toteutuksessa keskeistä on romanien oma voimavaralähtöisyys ja yhteisöllisyys. http://www.julkari.fi/handle/10024/137276(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Romaniasiain neuvottelukunta kehittää romanien ja viranomaisten välistä yhteistyötä sekä edistää syrjinnänvastaista työtä ja yhdenvertaisuutta. Valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan lisäksi Suomessa toimii neljä alueellista romaniasiain neuvottelukuntaa aluehallintovirastojen yhteydessä. Alueelliset neuvottelukunnat oivat viranomaisten ja romaniväestön poikkihallinnollisia yhteistyöelimiä. Lisäksi monissa kaupungeissa toimii paikallisromanityöryhmiä, jotka toimivat kunnan ja romaniväestön välisinä yhteistyön kanavina. https://romani.fi/etusivu(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Romanijärjestöillä on tärkeä asema Suomessa. Suurin osa romanijärjestöistä tekee romanijärjestöjen keskinäisen yhteistyön lisäksi arvokasta yhteistyötä kuntien ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Järjestöt ovat erittäin merkittävästi mukana yleistä peruspalvelujärjestelmää tehostavien erityistoimien ja positiivisen diskriminaation käytännön toteuttamisessa. Romanijärjestöjen yleishyödyllinen toiminta, oma palvelutuotanto sekä projektitoiminta mahdollistavat romaneille ja muulle väestölle suuren määrän työ-, opiskelu- ja harjoittelupaikkoja. (lähde: ROMPO 2)
Suomen vuosien 2018-2022 romanipoliittisen ohjelman (ROMPO2) päätavoite on tukea romanien myönteisesti jatkunutta yhteiskunnallista integraatiota sekä kielellisten, kulttuuristen ja sosiaalisten oikeuksien myönteistä kehitystä. Ohjelman lähtökohtana on, että nykyinen lainsäädäntö ja kattava palvelujärjestelmä luovat hyvän pohjan romaniväestön yhdenvertaisuuden edistämiselle. Ohjelman valtavirtaistetuilla ja erikseen romaniväestölle kohdennetuilla toimenpiteillä luodaan jatkoedellytykset romanien ihmisoikeuksien ja sosioekonomisen aseman huomattavalle parantumiselle. Tämän tulee tapahtua romaniväestön omaa aktiivisuustasoa, osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia lisäämällä sekä romanikieltä, -kulttuuria ja identiteettiä kunnioittaen ja vahvistaen.
https://romani.fi/suomen-romanipoliittinen-ohjelma(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Suomi osallistuu aktiivisesti pohjoismaiseen, eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön romanien oikeuksien edistämiseksi ja olosuhteiden parantamiseksi.