Pohjoismaista nykytaidetta Budapestissä
Vuonna 1906 Unkarin Kuvataiteen Seura järjesti Mûcsarnokissa Kansaivälisen Talvinäyttelyn -nimellä mittavan pohjoismaisen näyttelyn, jossa oli esillä 310 työtä ruotsalais-, tanskalais-, suomalais- ja norjalaistaiteilijoilta. Samoissa tiloissa avataan perjantaina 8. joulukuuta 2006 klo 19.00 Dreamlands Burn -näyttely, tällä kertaa viiden pohjoismaan 50 taiteilijan tai taiteilijaryhmän näyttely, jonka tarkoituksena on nytkin - sata vuotta myöhemmin - esitellä pohjoismaiden nykytaiteen monipuolisuutta.
Vuonna 1906 Unkarin Kuvataiteen Seura järjesti Mûcsarnokissa Kansaivälisen Talvinäyttelyn -nimellä mittavan pohjoismaisen näyttelyn, jossa oli esillä 310 työtä ruotsalais-, tanskalais-, suomalais- ja norjalaistaiteilijoilta. Osa näistä maalauksista, grafiikoista ja veistoksista on edelleen nähtävillä Unkarin Taidehistoriallisen museon kokoelmissa, sillä seuran suosituksesta Unkarin valtio osti näyttelystä peräti 14 työtä.
Sata vuotta myöhemmin samoissa tiloissa avataan perjantaina 8. joulukuuta 2006 klo 19.00 Dreamlands Burn -näyttely, tällä kertaa viiden pohjoismaan 50 taiteilijan tai taiteilijaryhmän näyttely, jonka tarkoituksena on nytkin esitellä pohjoismaiden nykytaiteen monipuolisuutta. Näyttelylle ei ole haluttu valita yhteistä, taiteiljoita rajoittavaa lähestymistapaa, vaan projekti on rakennettu pikemminkin näyttelyn sisäiselle aktiiviselle vuoropuhelulle.
Erilaisten käsitteiden (esim. kansallisuus, identiteetti, valtiollisuus, yksityisyys ja yhteisöllisyys), metaforien ja ajatusmallien, rinnakkaisten tai osittain päällekkäistenkin ilmaisujen avulla pyritään taiteen keinoin kuvaamaan pohjoiseurooppalaista nykytodellisuutta. Näin ei ole saatu aikaan yhtä temaattista, vaan pikemminkin polytemaattinen, töistä lähtevä näyttely. Yksittäisiä taideteoksia, sarjoja, taiteen asenteita ja strategioita tarkkailtaessa on syntynyt herkullinen vuoropuhelu, joka on sitten levitetty ja saatettu toimimaan koko Mûcsarnok-taidehallin tilaan.
Entä mitä pohjoismaalaisuus oikeastaan on? Voidaanko puhua joistakin kulturaalisista ominaispiirteistä, alueellisista samankaltaisuuksista tai yhtäläisyyksistä, jotka voivat toimia vastaavan kulttuurimanifestaation koherenttina tukena pohjoismaita muuten yhdistävien taloudellisten ja historiallisilla konflikteillakin rasitettujen suhteiden ulkopuolella? Mitä kansallinen tai alueellinen representaatio tarkoittaa pohjoismaisesta nykytaiteesta vuonna 2006 puhuttaessa? Mikä on sen merkitys ja mitkä sen mahdolliset strategiat?
Emme saa unohtaa sitä pohjoiseurooppalaisen nykytaiteen radikaalisti muuttunutta asemaa, joka sillä tällä hetkellä on kansainvälisessä taidekentässä; asemaa jota ei lainkaan voi verrata 1900-luvun alun periferiseen, suljettuun tilanteeseen. Alueen visuaalisen taiteen aina 1970-luvun lopulle asti kestänyt sulkeutuneisuus päättyi 90-luvun puolessa välissä ennen näkemättömään kansainväliseen huomioon. Pohjoismaiden taide kuuluu nykyään jo olennaisena osana tämän päivän kasainväliseen kuvataiteeseen. Entistä selvemmäksi on käynyt, että periferian ja keskusen tai keskusten suhde on muuttumassa, ja tässä prosessissa pohjoiseurooppalainen taide ei arvioi saavutuksiaan enää yksinomaan itseensä verraten tai ensi sijassa omassa kansallisessa kontekstissaan, vaan nimenomaan kansainvälisessä mittakaavassa.
Näyttelyn nimessä haluttiin leikitellä vastakohtaisuuksien poesialla, sillä viitataan näyttelyssä esillä olevien töiden kriittisiin jännitteisiin ja vastakohtaisuuksiin, samoin kärjistetään niitä tendenssejä, joilla alueen taidetta tai kulttuuria on perinteisesti totuttu käsittelemään. Näyttelyn poeettinen nimi ei pyri ainoastaan ryhmittelemään odotettavissa olevia assosiaatiota yhden käsitteen ympärille, vaan se pikemminkin viittaa erilaisiin tiloihin ja prosesseihin. Nimeä hallitseva dynamiikka on samalla myös sen eräs keskeisimpiä ajatusmalleja ja näyttelyn kokoamisen lähtökohta. Näyttely tutkii toisaalta unta (unelmaa, haavetta, visiota, deliriumia), toisaalta arjen todellisuudessa havaittavia, usein automaattisiakin toimintoja sekä näiden jatkuvaa päällekkäisyyttä.
Suuri osa näyttelyssä esillä olevista töistä on syntynyt kiinnostuksesta yksilön identiteetin rakentamista kohtaan, yksilön ratkaisujen tai mahdollisuuksien, oman tilan hakemisen vaikeuksista. Monet töistä viittaavat pakkomielteiden, intohimon tai haaveiden herkillä tarinoilla oman identiteetin ei-vähimmässäkään-määrin staattisuuteen. Lähihistoria, historiallisen muistimekanismin periaatteessa poliittisuutta kohtaan osoitettu kiinnostus ilmenee niin ikään omana erillisenä "narratiivisena piirteenä" näyttelyssä. Keskeisiä ovat myös yhteiskunnallisen todellisuuden kysymyksiä tarkastelevat työt, jotka paikallista, yksittäistä tarinaa analysoimalla tai sitä käsittelemällä ottavat samalla kantaa myös laajempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
Analysoivista ja dokumentaristisista töistä Dreamlands Burn -näyttelyyn on tietoisesti valittu ne, jotka kuvaavat ilmiöitä kompleksisesti, samalla silti tunteen laajalla kirjolla. Näyttelyn nimi viittaa siis töissä esiintyvään kriittiseen ja usein hyvinkin intohimoiseen lähestymistapaan, loihtii esiin niitä mielikuvituksen perusvoimia, jotka ovat vahvasti läsnä pohjoisessa taiteessa ja jotka samalla pitävät sitä jatkuvassa liikkeessä.
Näyttelyssä on mukana nimen omaan Mûcsarnokin tiloihin suunniteltuja uusia töitä, esim. näyttelyn yleisilme, jonka takana on tukholmalainen Uglycute. Taiteilijoista, arkkitehdista ja sisustusarkkitehdista koostuva ryhmä on näyttelytöitä Mûcsarnokin tiloihin ja toisiinsa suunnitellessaan luonut sellaisia kevyitä ja helposti liikuteltavia rakenteita, jotka määräävät koko näyttelyn yleisilmeen. Paikkaan sidotuista töistä mainittakoon mm. tanskalaisen kuvataiteilija Jens Haaningin seinämaalaus, hänen erään aiemman työnsä tulkinta. Tuloaulassa on esillä Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen tilaa radikaalisti muuttava valoinstallaatio, 14 taiteilijan freq_out -ryhmä tuo Budapestiin performanssin ja ääni-installation.
Näyttelyn historiallisesta taustasta on lähtenyt New Yorkissa elävän ruotsalaistaitelija, Sara Jordenön uusin installatio, sen taustalla on Unkarin Taidehistoriallisen museon kokoelmiin 100 vuotta sitten hankitut pohjoismaiset työt. Tanskalaisteiteilija Gitte Villesen on Budapestissä kuukauden ajan oleskellessaan perehtynyt legendaarisen unkarilaisen Fészek-taideklubin historiaan ja valmistanut siitä valokuvasarjan, jota voidaan pitää myös suunnitteilla olevan filmin visuaalisena käsikirjoituksena.
Dreamlands Burn -näyttelyyn liittyvä temaattinen filmiohjelma käsittelee ja pohtii projektin taiteilijoita inspiroineita aiheita ja töiden herättämiä keskeisiä kysymyksiä. Kuusiosainen, kestoltaan noin tunnin-puolentoista mittainen video- ja lyhytelokuvaohjelma toteutetaan Menü Pontin tätä projektia varten Mûcsarnokia varten suunnittelemassa ja toteuttamassa intiimissä tilassa.
Eri maiden elokuva-instituuttien kanssa yhteistyössä järjestettävien elokuvailtojen yhteydessä järjestetään BBS Fórumin keskustelutilaisuuksia ja luentoja, jotka yhdistävät näyttelyn teeman laajempaan kulttuurikontekstiin.
Näyttelyn taiteilijat tai taiteilijaryhmät:
Eija-Liisa Ahtila | J. Tobias Anderson | Miriam Bäckström | Johanna Billing | Elina Brotherus | Ann Böttcher | Sonja Lillebæk hristensen | Jonas Dahlberg | Jacob Dahlgren | Nathalie Djurberg | Carl Johan De Geer | Leif Elggren | Steingrímur Eyfjör∂ | Bodil Furu | Felix Gmelin | Tommi Grönlund & Petteri Nisunen | Veli Granö | Alexander Gutke | Jens Haaning | Sara Jordenö | Jesper Just | Tellervo Kalleinen & Oliver Kochta-Kalleinen | Ragnar Kjartansson | Joachim Koester | Andrea Lange | Anna Ling | Cecilia Lundqvist | Tova Mozard | Jesper Nordahl | Henriette Pedersen | Torbjørn Rødland | Pia Rönicke | Mika Taanila | Vibeke Tandberg | Magnus Thierfelder | YKON | Gitte Villesen | Freq_out: Tommi Grönlund & Petteri Nisunen, Mike Harding, Jacob Kirkegaard, Brandon LaBelle, PerMagnus Lindborg, BJ Nilsen, Finnbogi Pétursson, Franz Pomassl, Kent Tankred, Jim G. Thirlwell, Jana Winderen, Maia Urstad, Carl Michael von Hausswolff |
Sponsorit: Nordic Cultural Fund, Office for Contemporary Art, Norway, Danish Arts Council, IASPIS, Stockholm, Center for Icelandic Art, Kulturrådet, Hungarian National Fund
Embassy of Sweden, Royal Norwegian Embassy, Embassy of Iceland, Embassy of Denmark, Embassy of Finland
Masped TLog Ltd., Pannon GSM Távközlési Zrt., Ericsson Hungary Kft., Electrolux Lehel Hungary, Radisson Sas – Béke Hotel, Papyrus Hungária Zrt., Arctic Paper, Elanders Hungary Kft., Coloplast Hungary Kft., SCA Hygiene Products Kft., Sony Ericsson Hungary Ltd.
ABB Mérnöki, Kereskedelmi és Szolgáltató Kft., Dometic Zrt., SKF Svéd Golyóscsapágy Zrt., IKEA, Tetra Pak Hungária Kereskedelmi Zrt., Fodor Human Resources Kft., Saturn, Servind Budapest Kft., Alfa Laval Kft., Novo Nordisk Kft., DNV Magyarország, Atlas Copco Kft.
Mediasponsorit: MindShare, Sanoma Budapest Zrt., Sláger Rádió, Intermedia, MTG Metro Gratis Kft., Exit, Film Positive, Viasat3 Kft., MindShare, Servind Budapest Kft., Nemzeti Kulturális Alap
Lisätietoja näyttelyn tammi-helmikuun oheistapahtumista (elokuvat, luennot, kirjanesittelyt)