Liputuspäivät
Suomalaiset juhlapäivät voidaan jakaa virallisiin ja vakiintuneisiin liputuspäiviin. Virallisista liputuspäivistä on määrätty asetuksissa, vakiintuneet liputuspäivät eivät ole luonteeltaan yhtä virallisia, mutta niiden viettämisestä on vuosien kuluessa tullut yleinen kaunis tapa.
Suomalaiset liputuspäivät jaetaan virallisiin ja vakiintuneisiin liputuspäiviin. Virallisista liputuspäivistä on määrätty asetuksissa ja nämä liputuspäivät koskevat myös valtion virastoja ja laitoksia. Vakiintuneet liputuspäivät eivät ole luonteeltaan yhtä virallisia, mutta niiden viettämisestä on vuosien kuluessa tullut yleinen tapa. Myös perhejuhlien - ristiäisten, häiden tai ylioppilasjuhlien - kunniaksi on tapana liputtaa, kuolemantapauksen sattuessa lippu lasketaan puolestaan puolisalkoon.
1580-luvulta peräisin oleva vaakunaleijona symbolisoi urhoollisuutta.
Suomen valtion symboleita ovat sinivalkoinen ristilippu ja leijonavaakuna. Valtiolipussa on siniristissä keskellä leijonavaakuna, puolustusvoimat käyttävät kolmikielekkeistä valtiolippua ja myös tasavallan presidentillä on oma lippunsa. Ahvenanmaan maakunnan lipussa on sinisellä pohjalla kelta-punainen risti, Saamen yhteispohjoismaisen, vuonna 1986 hyväksytyn heimolipun neljä väriä kuvaavat puolestaan saamelaisten vaatetuksen perinteellisistä värejä, lipun kehä symbolisoi aurinkoa (punainen puoli) ja kuuta (sininen puoli). Valtiot ja kunnat ovat vuodesta 1995 alkaen voineet käyttää kansallisen lipun rinnalla myös EU:n sinipohjaista tähtilippua. Suomen lipun sijasta varsinkin kesämökeillä voidaan salkoon nostaa perheen kotipaikkaa osoittava maakuntaviiri. Tällaista isännänviiriä eivät koske liputusajat, vaan se voi kieppua salossa päivät ja yöt, kesämökillä usein koko kesäkauden.
Liput nostetaan tavallisesti salkoon aamulla kello 8, ja ne lasketaan alas iltakuudelta tai viimeistään auringon laskiessa. Poikkeuksena kuitenkin Suomen lipun päivä, jolloin liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy vasta juhannuspäivänä kello 21.
Suomalaisista liputuspäivistä vanhimpia ovat Runebergin päivä, Kalevalan päivä, Snellmanin päivä, puolustusvoimain lippujuhla, Suomen lipun päivä eli juhannus sekä itsenäisyyspäivä. Esim. kansallisrunoilija J.L. Runebergin syntymäpäivää juhlittiin aikoinaan jo runoilijan eläessä, mutta Helsingin yliopiston julkaisemassa virallisessa almanakassa liputuspäivät ovat olleet mukana vasta 1950-luvulta alkaen. Sisäasiainministeriö ja yliopiston almanakkatoimisto saavat vuosittain useita ehdotuksia uusiksi merkkipäiviksi. Viimeisin hyväksytty virallinen merkkipäivä on Eino Leinon päivä, jota juhlitaan heinäkuun 6. päivänä myös runon ja suven päivänä. Musiikinystävien suruksi säveltäjämestari Jean Sibeliuksen syntymäpäivää (8.12.) ei monista yrityksistä huolimatta ole vieläkään saatu nostettua liputuspäivän asemaan. Ensimmäisenä oman merkkipäivän arvoon nostettuna naisena Minna Canthin päivästä (19.3.) tuli myös tasa-arvon päivä.
Liputuspäivät eivät ole automaattisesti vapaapäiviä.
Viralliset liputuspäivät:
28. helmikuuta Kalevala päivä, suomalaisen kulttuurin päivä
1. toukokuuta Vappu, suomalaisen työn päivä
toukokuun toinen sunnuntai äitienpäivä
4. kesäkuuta puolustusvoimien lippujuhlan päivä, Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheimin syntymäpäivä
kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai juhannuspäivä, Suomen lipun päivä
6. joulukuuta itsenäisyyspäivä
sekä päivät, jolloin Suomessa toimitetaan valtiolliset vaalit, kunnallisvaalit, Euroopan parlamentin edustajien vaalit tai neuvoa-antava kansanäänestys sekä tasavallan presidentin virkaanastumispäivä
Vakiintuneet liputuspäivät:
5. helmikuuta J. L. Runebergin (1804-1877) päivä
19. maaliskuuta Minna Canthin (1844-97) päivä, tasa-arvon päivä
9. huhtikuuta Mikael Agricolan (1510-57) päivä, suomen kielen päivä
27. huhtikuuta kansallinen veteraanipäivä
12. toukokuuta J.V. Snellmanin (1806-81) päivä, suomalaisuuden päivä
toukokuun kolmas sunnuntai, kaatuneiden muistopäivä
6. heinäkuuta Eino Leinon (1878-1926) päivä, runon ja suven päivä
10. lokakuuta Aleksis Kiven (1834-1872) päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä
24. lokakuuta Yhdistyneiden Kansakuntien päivä
6. marraskuuta svenska dagen, ruotsalaisuuden päivä
marraskuun toinen sunnuntai isänpäivä
Lisätietoa liputuspäivistä presidentinkanslian, sisäasiainminsteriön, Suomalaisuuden liiton, Ahvenanmaan tai Saamelaiskäräjien kotisivuilta tai suomalaisten juhlatapojen kotisivulta.
Kaikki liputuspäivät vuonna 2006:
15.1. presidentinvaalin päivä
29.1. toisen presidentinvaalin päivä (mahdollinen)
5.2. J.L. Runebergin päivä
28.2. Kalevalan päivä
1.3. presidentin virkaanastumispäivä
19.3. Minna Canthin päivä
9.4. Mikael Agricolan päivä
27.4. kansallinen veteraanipäivä
1.5. Vappu
12.5. J.V. Snellmanin päivä
14.5. äitienpäivä
21.5. kaatuneiden muistopäivä
4.6. puolustusvoimien lippujuhlan päivä
24.6. juhannus
6.7. Eino Leinon päivä
10.10. Aleksis Kiven päivä
24.10. Yhdistyneiden Kansakuntien päivä
6.11. ruotsalaisuuden päivä
11.11. isänpäivä
6.12. itsenäisyyspäivä