In memoriam Hannu Launonen (22.5.1941 – 24.5.2022)

Kirjallisuudentutkija, kääntäjä Hannu Launonen kuoli Helsingissä 81-vuotiaana. Launonen toimi Helsingin Yliopiston Unkarin kirjallisuuden dosenttina.

Kirjallisuuden tutkija Hannu Launosen mustavalkoinen muotokuva

Väitöskirjassaan „Suomalaisen runon struktuurianalyysi” hän tutki runoutta Jaakko Juteinista Pentii Saarikoskeen. Väistökirjan ansiosta hänestä tuli Parnasso-lehden johtava kritiikko.
Hänen elämäntyönsä Unkarin kirjallisuuden suomentajana on myös merkittävää. Hän esitteli Unkarin runouden tärkeimpiä edustajia Lajos Kassákista, Attila Józsefista, Miklós Radnótista, Ferenc Juhászista ja László Nagyista aina Sándor Csoóriin, Sándor Kányádiin ja Sándor Weöresiin. Hän käänsi suomeksi kaksi suurta novellikokoelmaa sekä Unkarin proosan kahden uudistajan, Péter Esterházyn ja Péter Nádasyn ikoniset teokset.
Launonen palkittiin mm. Pro Cultura Hungarica palkinnolla (1988), Unkarin Tiedeakatemian Milán Füst–säätiön käännöspalkinnolla (1990), János Lotz –mitalilla (1991) sekä István Rácz –palkinnolla (2007). Vuonna 2011 hän sai Unkarin tasavallan Ansioritarikunnan komentajamerkin.
Hannu Launonen oli Unkarin kirjailijaliiton erityisjäsen.