Ekologisia tekstiilikuituja Suomesta – missä mennään tällä hetkellä?

Ekologisia tekstiilikuituja Suomesta – missä mennään tällä hetkellä?

Suomessa kehitetyt ekologiset tekstiilikuidut ovat herättäneet laajaa kansainvälistä kiinnostusta viime vuosien aikana. Sellupohjaiset innovaatiot korvaavat tulevaisuudessa perinteisten materiaalien käyttöä tekstiilituotteissa.

Uusia kuituja kehittävät esimerkiksi Spinnova, Infinited Fiber, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston Ioncell sekä Metsä Spring.

Näillä uusilla tekstiilikuiduilla on paljon yhteistä, mutta ne eroavat toisistaan valmistustavoiltaan. Kaikkien kuituinnovaatioiden tavoitteena on kehittää ympäristöystävällisempiä valmistusmenetelmiä hyödyntäen vastuullisia raaka-aineita.

Mahdollisia käyttökohteita on paljon. Materiaalit soveltuvat vaatteiden ja kodintekstiilien lisäksi esimerkiksi kuitukankaisiin, komposiitteihin ja käsityölankoihin.

Tilannekatsaus innovaatioiden kehittämiseen ja kaupallistamiseen 

Spinnova

Raaka-aine: Spinnovan kuidun raaka-aineena käytetään sellumassaa, joka hienonnetaan mekaanisesti mikrofibrilloiduksi selluloosaksi (MFC). Spinnova käyttää materiaalinsa raaka-aineena tällä hetkellä FSC-sertifioitua puusellua, mutta raaka-aineeksi soveltuu myös esimerkiksi selluloosaa sisältävä maatalousjäte.

Kuidun raaka-aine

Menetelmä: Suljetun kierron valmistusprosessissa ei tarvita lainkaan haitallisia kemikaaleja tai liuottimia, eikä siinä muodostu lainkaan jätevirtoja. Menetelmä on merkittävästi ympäristöystävällisempi kuin puuvillan tai viskoosin tuotanto: esimerkiksi vedenkulutus on Spinnovan mukaan puuvillaan verrattuna 99 prosenttia alhaisempaa. Materiaali voidaan käytön jälkeen kierrättää samassa prosessissa aina uudelleen, ilman kuidun laadun heikkenemistä. Lisäksi kuitu on sellaisenaan biohajoavaa.

Materiaalin ominaisuuksia: Materiaalin tuntu on lähimpänä puuvillaa tai pellavaa. Kuitu on lujaa, hyvin värjäytyvää ja sen lämmöneristävyys on villan kaltainen.

Tavoitteet ja yhteistyö: Spinnovan kuitu on kaupallistamisen kynnyksellä. Yrityksellä on Jyväskylässä esikaupallinen pilottilaitos, jolla on 400 tonnin vuosittainen kapasiteetti. Kaupallisen mittakaavan tuotantolaitoksen on suunniteltu aloittavan toimintansa Jyväskylässä parin vuoden päästä.

Tuotantoa aiotaan skaalata ja kaupallistaa yhteistyössä brasilialaisen Suzanon kanssa. Suzano on maailman suurin eukalyptussellua valmistava yritys ja Spinnovan osaomistaja. Myös Lenzing on ollut Spinnovan strateginen kumppani ja omistaja alusta asti. Lenzing on yksi maailman tunnetuimmista selluloosapohjaisten tekstiilikuitujen, kuten viskoosin ja lyocellin, valmistajista.

Syksyllä 2020 Spinnova ilmoitti yhteistyöstä tanskalaisen muotikonserni Bestsellerin kanssa. Sen brändejä ovat muun muassa Vero Moda, Vila ja Jack & Jones. Alkuvuodesta 2020 Marimekko ja Spinnova esittelivät ensimmäisen koe-erän painokuosillisia vaatteita, jotka oli valmistettu Spinnovan kuidusta, yhdistettynä puuvillaan tai lyocelliin. Yhteistyössä norjalaisen Bergansin kanssa Spinnova kehitti täysin kierrätettävän repun, joka lanseerattiin loppuvuodesta 2019.

Brändiyhteistyön kautta tuotteita saattaa olla pienimuotoisesti kuluttajien saatavilla jo ensi vuoden aikana.

Infinited Fiber

Raaka-aine: Infinited Fiberin kehittämällä selluloosakarbamaattimenetelmällä voidaan valmistaa täysin uutta selluloosakuitua tekstiilijätteestä. Raaka-aineena voidaan käyttää myös kierrätyskartonkia sekä puupohjaista tai maataloudesta peräisin olevaa selluloosamassaa.

Menetelmä: Menetelmässä selluloosa irrotetaan raaka-aineesta liuottamalla urean avulla ja muutetaan liuokseksi, josta valmistetaan uutta kuitua. Käytön jälkeen kuidusta tehdyt tekstiilit voidaan kierrättää uudelleen samassa prosessissa yhdessä muun tekstiilijätteen kanssa.

Valmistusmenetelmässä veden, kemikaalien ja energian kulutus on huomattavasti vähäisempää kuin esimerkiksi puuvillan ja viskoosin valmistuksessa. Yrityksen mukaan yhteen t-paitaan tarvittavan kuitumäärän valmistaminen vaatii noin 14 litraa vettä, kun taas vastaavan puuvillakuitumäärän tuottaminen vaatii yli 600 litraa vettä. Menetelmän etuihin lukeutuu myös se, että jauhemaista selluloosakarbamaattia voi varastoida useamman vuoden ja kuljettaa kuivarahtina.

Materiaalin ominaisuuksia: Menetelmällä valmistettu materiaalilla on luonnollinen, puuvillan kaltainen tuntu ja sen värjäytyvyys on erinomainen.

Tavoitteet ja yhteistyö: Infinited Fiber on kaupallistamisen kynnyksellä. Yritys aloitti kuidun valmistuksen pilotoinnin Espoossa vuonna 2017, ja alkuvuodesta 2020 avattiin tehdas Valkeakoskelle. Yhteensä pilottitoiminnoilla on 150 tonnin vuosittainen kapasiteetti.

Vaikka teknologian kehitystyö on Suomessa, sillä on globaali markkinapotentiaali. Menetelmä on mahdollista ottaa käyttöön jo olemassa oleviin sellu- ja viskoosikuitutehtaisiin. Yrityksen liiketoiminnan tavoitteena on teknologian lisensointi. Ensimmäinen lisenssillä toimiva kaupallisen mittakaavan tehdas on Infinited Fiber Companyn mukaan suunnitelmissa lähitulevaisuudessa.

Infinited Fiber on koonnut nimekkään joukon yhteistyökumppaneita maailmalta. Mukana kehitystyössä ovat H&M Group, Bestseller (muun muassa Vero Moda ja Vila), PVH Corp. (esimerkiksi Calvin Klein ja Tommy Hilfiger), Wrangler ja Patagonia sekä suomalainen kuitukangasvalmistaja Suominen. Ensimmäisiä myyntiin tulevia eriä odotetaan mahdollisesti jo vuonna 2021.

Ioncell

Raaka-aine: Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kehittämällä Ioncell-menetelmällä voidaan valmistaa laadukasta tekstiilikuitua puusta, kierrätyspaperista ja -pahvista sekä tekstiilijätteestä. Ioncell-kuidun valmistusprosessissa käytetään ionisia liuottimia, jotka voidaan kierrättää, mikä on tärkeää prosessin ekologisuuden näkökulmasta.

Ioncell-tekstiilimekot mallien päällä

Materiaalin ominaisuuksia: Ioncell-kuidulla on luonnonkuidun pehmeä tuntu, silkkimäinen hohde ja se on erittäin vahvaa jopa märkänä. Kuidusta valmistettu kangas on hyvin värjäytyvää ja sitä on helppo työstää. Myös Ioncell-kuitu on sellaisenaan biohajoavaa.

Tavoitteet ja yhteistyö: Vaikka Ioncell-kuidun kehittäminen on ollut tähän asti tutkimushanke, tavoitteena on kuidun kaupallistaminen lähivuosina. Aalto-yliopiston mukaan suunnitelmissa on esikaupallisen pilottilaitoksen rakentaminen.

Alkuvuodesta 2020 Ioncell-kuitua testattiin valmistamalla yhdessä Marimekon kanssa Unikko-kuosinen mekko. Kuidun raaka-aineeksi valittiin koivusta tehty liukosellu.

Metsä Spring

Materiaali: Raaka-aineena hyödynnetään Metsä Fibren kuivaamatonta paperisellua. Menetelmä perustuu suoraliuotukseen, jossa käytetään täysin uutta, sellua liuottavaa ionista yhdistettä.

Kuidusta valmistettu kenkä

Materiaalin ominaisuuksia: Metsä Springin menetelmällä valmistettu kuitu on ominaisuuksiltaan lyocellin kaltaista, sellaisenaan biohajoavaa ja prosessissa uudestaan kierrätettävää tekstiilikuitua.

Tavoitteet ja yhteistyö: Metsä Spring Oy sekä japanilainen Itochu Corporation perustivat keväällä 2018 yhteisyritys MI Demo Oy:n, jonka tavoitteena on kehittää tekstiilikuitujen valmistusteknologiaa.

Äänekoskella toimii teollinen koelaitos, jonka kapasiteetti on 500 tonnia vuodessa. Ensimmäinen tuotantoerä tekstiilikuitua valmistui syksyllä 2020 ja koetehdasvaiheen arvioidaan kestävän kahdesta kolmeen vuotta. Testitulosten perusteella Metsä Spring arvioi edellytyksiä rakentaa Suomeen suurempi tehdas, jonka tuotantokapasiteetti olisi jopa 50 000 tonnia vuodessa. Koevaiheen aikana selvitetään myös uuden kuidun kiinnostavuutta markkinoilla.

Koetehtaalta valmistuvien tekstiilikuituerien sovellustestauksista vastaa Itochu, joka yhteistyössä eri loppuasiakkaiden kanssa valmistaa mallituotteita.

Metsä Group ja Fortum ovat juuri aloittaneet yhteistyön ExpandFibre-hankkeessa. Business Finlandin veturihankkeen tavoitteena on kehittää teknologioita ja liiketoimintakonsepteja, joiden avulla oljesta ja puusta tuotetusta sellusta saadaan valmistettua tekstiilikuituja ja muita uusia biotuotteita.

BioCelSol

Materiaali: BioCelSolia on valmistettu muun muassa kuusesta, koivusta ja männystä, mutta raaka-aineena toimii kaikki puuselluloosa.

Tutkijan kädessä puuselluloosaa.

Menetelmä: BioCelSol on VTT:n ja Tampereen Teknillisen Yliopiston kehittämä viskoosimenetelmä, jossa selluloosan liuottamiseen käytetään ympäristölle haitallisen rikkihiilen sijaan luonnosta saatavia entsyymejä. Tuotantoprosessi ei ole kokonaan myrkytön, mutta viskoosin valmistukseen verrattuna huomattavasti ympäristöystävällisempi.

Materiaalin tuntu: Valmis kuitu on ominaisuuksiltaan viskoosin kaltainen, mutta kuidun kosteudenimukyky on puuvillaan tai viskoosiin verrattuna parempi, joten esimerkiksi kuidun värjäytyvyys on erittäin hyvä eikä materiaali ole sähköistyvää. BioCelSol-kuidusta valmistettu materiaali on laskeutuvaa ja lämmittävää sekä pehmeämpää kuin puuvilla.

Tavoitteet ja yhteistyö: Tällä hetkellä kuidun kaupallistamiseksi etsitään kumppania, jonka kanssa voidaan pilotoida teollisen mittakaavan tuotantoa. BioCelSol on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti.

Stora Enso

Uusien kuitujen lisäksi Uimaharjulla, Enocellin tehtaalla valmistetaan liukosellua Suomesta ja Länsi-Venäjältä peräisin olevasta koivusta. Raaka-aine saadaan vastuullisesti hoidetuista metsistä, joilla on FSC- tai PEFC- sertifiointi. Liukosellusta valmistetaan tekstiilikuitua viskoosimenetelmällä.

Uusilla selluloosapohjaisilla tekstiilikuiduilla on miljardien bisnesmahdollisuudet 

”Olemme jo valmiiksi tekstiilien kiertotalouden kärkijoukoissa, ja meillä on toimivat yhteistyöverkostot yritysten, viranomaisten ja oppi- ja tutkimuslaitosten välillä”, sanoo Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n vastuullisuuden ja kiertotalouden johtava asiantuntija Satumaija Mäki.

Kangaspakka

Erilliskerätyn poistotekstiilin määrä on kasvanut EU-alueella viiden viime vuoden aikana kahdesta miljoonasta tonnista 2,8 miljoonaan tonniin. Määrien odotetaan liki kaksinkertaistuvan, kun tekstiilijätteen erilliskeräysvelvoite astuu voimaan EU-alueella vuonna 2025.

Tekstiilien hyödyntäminen materiaalina on toistaiseksi vähäistä. EU-alueella vuosittain kulutetuista tekstiileistä arviolta vain 3–8 prosenttia kierrätetään. Suurin osa poistotekstiileistä päätyy polttoon eli hyödynnetään energiana.

”Poistotekstiilien keräily ei yksin riitä ratkaisemaan alan ympäristöhaasteita. Tarvitsemme tuotekehitystä ja yhteistyötä, jotta kerätylle materiaalille löytyy uusia hyödyntämiskohteita”, Mäki muistuttaa.

Biopohjaiset tuotteet ovat päivän sana

Jos et ole aiemmin seurannut selluloosapohjaisten tekstiilikuitujen kehitystä, nyt on hyvä aika siirtyä globaalin kilpajuoksun katsomoon.

Harva mieltää energiayhtiö Fortumia yritykseksi, jolla on mitään tekemistä tekstiilikuidun kanssa. Fortumin entinen teknologiajohtaja Heli Antila ei hänkään vielä muutama vuosi sitten ajatellut, että saattaisi joskus työskennellä tekstiilien parissa. 

Mutta nyt Antila johtaa Fortumin biopohjaisten ratkaisujen yksikköä, jossa parinkymmenen hengen tiimi kehittää muun muassa oljesta tekstiilikuitua. Projektissa Fortum hakee uutta, kestävää tulevaisuuden bisnestä ja siinä samalla ratkoo globaaleja ympäristöongelmia.

”Tästä on tullut minulle intohimohanke. Tämä on jackpot, jossa korostuu niin monta hyvää asiaa”, Heli Antila sanoo.

Myös isot teollisuusyritykset tekstiilialan ulkopuolelta ovat lähteneet mukaan innovaatiokehitykseen.

Yksi hyvistä asioista on markkinan valtava imu: maailmalla on huutava pula ympäristöystävällisistä, kestävästi tuotetuista tekstiilikuiduista. Öljypohjaisille tekstiileille ja puuvillalle etsitään korvaajia. Miljardien eurojen potti odottaa ottajiaan, ja siksi myös isot teollisuusyritykset tekstiilialan ulkopuolelta ovat lähteneet mukaan innovaatiokehitykseen.

Hyvä uutinen on myös se, että Suomi on kehitystyössä mukana maailman kärjessä. Biopohjaisia kehityshankkeita on täällä lukuisia. Heli Antila on alkanut unelmoida, että Suomesta tulisi pian kestävien tekstiilikuitujen globaali suunnannäyttäjä. 

Kysyimme Antilalta ja kahdelta muulta edelläkävijältä, miltä markkinat näyttävät.

Spinnova: Kaupallinen laatu saavutettu ensimmäisissä kankaissa

Maailmassa tehdään vuosittain tekstiilimateriaalikauppaa yli 400 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla. Siitä puuvillapohjaisten materiaalien osuus on noin 80 miljardia. 

Jyväskyläisen Spinnovan kaupallinen johtaja Lotta Kopra luettelee tottuneesti lukuja.   

Kopra kertoo, että Spinnova pyrkii teknologiallaan korvaamaan juuri puuvillaa, joka kuormittaa ympäristöä ja kuluttaa runsaasti vettä. 

Spinnova ei käytä lainkaan haitallisia kemikaaleja, mikä on ainutlaatuinen valttikortti. Tällä hetkellä se tekee kuituja, lankaa ja kangasta puusta, mutta teknologia taipuu muihinkin biopohjaisiin materiaaleihin.

”Kiinnostus on ollut kovaa.” 

Koprasta tuntuu melkein ihmeelliseltä, että vuosien kehitystyön jälkeen Spinnovan kuitu on teknisesti kaupallista laatua. Yritys palkkasi kesällä huipputekijöitä tuotekehitykseen, ja tuloksia alkoi tulla odotettua nopeammin.  

”Yksi maailman suurimmista muotibrändeistä otti juuri meidän farkkukankaan lanseeraus-roadmapilleen. Kangas täyttää kaikki kriteerit”, Kopra sanoo. Spinnova on tehnyt jo vuosia tuotekehitystä suurten kansainvälisten brändien kanssa. Niistä yhtiö tiedottaa lisää myöhemmin tänä vuonna. 

Muitakin uutisia on. Spinnova pääsee kaupallisen mittakaavan tuotantoon arviolta vuonna 2022, jolloin tuotantolaitos avautuu todennäköisesti Jyväskylään.  Siinä auttaa maailman suurin sellunvalmistaja, brasilialainen Suzano, josta tuli Spinnovan osaomistaja vuonna 2017.

Metsä Group: Paperisellu hyödynnetään tekstiiliin

”Metsä Groupillahan ei ollut lainkaan tekstiiliosaamista”, sanoo Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn. Metsä Spring on Metsä Groupin innovaatioyhtiö.

Mutta selluosaamista Metsällä oli sitäkin enemmän. Siksi yhtiö lyöttäytyi vuonna 2014 yhteen japanilaisen Itochu Corporationin kanssa, joka oli toiminut tekstiilialalla yli sata vuotta. Kumppanit päättivät vuonna 2018 investoida yhdessä 40 miljoonaa euroa tekstiilikuidun koetehtaaseen, joka valmistui Äänekoskelle alkuvuodesta. 

Koetehdasvaihetta varten perustettu yhteisyritys tekee Äänekoskella tuote-eriä. Japanilaiset selvittävät materiaalin ominaisuuksia ja sitä, mihin se voisi soveltua. Ensimmäiset testierät valmistuivat elokuussa.

Kun maailmalla kaikki puupohjaisten tekstiilikuitujen valmistajat tekevät tuotteensa liukosellusta, Metsä Group kokeilee käyttää raaka-aineena paperisellua. Sitä tuotetaan Suomessa ja maailmalla liukosellua huomattavasti enemmän, mutta sitä ei ole tähän mennessä osattu hyödyntää tekstiilikuiduissa. 

Nykyisistä puupohjaisista kuiduista vain noin kolmannes on kestävällä pohjalla. Toive on, että Metsä voisi saada tekstiilikuidusta uuden sellua hyödyntävän liiketoiminta-alueen pehmopaperin ja taivekartongin rinnalle. 

”Puupohjaisia tekstiilikuituja valmistetaan vuodessa seitsemän miljoonaa tonnia, ja sen arvioidaan kaksinkertaistuvan muutamassa vuosikymmenessä.”

Von Weymarn huomauttaa, että nykyisistä puupohjaisista kuiduista vain noin kolmannes on kestävällä pohjalla – riippuen missä puut on kasvatettu ja millaisia kemikaaleja valmistuksessa käytetty. Esimerkiksi viskoosin valmistukseen käytetään paljon energiaa ja kemikaaleja.

”Paremmille valmistusmenetelmille on kysyntää.”

Fortum: Maailman ensimmäinen tekstiili oljesta

Fortumin Heli Antilan silmät syttyvät, kun hän pääsee puhumaan biomassoista ja niiden hyödyntämisestä.

Olkia.

Biomassa voi olla esimerkiksi puuta, olkea, ruohoa tai kukkia. Tällä hetkellä maailmassa heitetään valtavat määrät biomassaa hukkaan – vaikka juuri biomassoista saadaan selluloosaa, josta taas voidaan valmistaa esimerkiksi tekstiilikuitua.

Fortum on perinteisesti tuottanut biomassasta sähköä ja lämpöä, mutta viime vuonna se pilotoi Spinnovan kanssa maailman ensimmäiset vehnän oljesta eli maatalousjätteestä valmistetut vaatteet.

”Kysyntää olkea hyödyntäville vaatteille olisi jo nyt. Meidän pitää vain saada teknologia skaalattua teolliseen kokoluokkaan”, Antila sanoo. 

Fortum tekee yhteistyötä intialaisen öljyjätin NRL:n ja suomalaisen teknologiayhtiön Chempoliksen kanssa. Niillä on rakenteilla yhteinen biojalostamo Intiassa.   

”Pelkästään Delhin ympäristössä poltetaan vuosittain 50 miljoonaa tonnia maatalousjätettä, koska maanviljelijöillä on kiire päästä oljesta eroon satojen välissä”, Antila kertoo.

Jos joku jalostaisi tuon määrän tekstiilikuiduksi, se vastaisi yli puolta globaalista puuvillantuotannosta. Samalla pienituloiset maanviljelijät saisivat oljenmyynnistä lisätienestejä, ja ilmanlaatua merkittävästi heikentävät savupäästöt vähenisivät.

Yksikään haastateltavista ei koe, että suomalaisilla olisi keskenään kilpailuasetelmaa. Globaali kysyntä on niin valtava, että jokaiselle on tilaa.   

Poistotekstiilien jalostuslaitos avataan Paimioon 

Paimioon nousee Pohjoismaiden ensimmäinen poistotekstiiliä laajamittaisesti käsittelevä laitos. Laitoksen rakennuttaa Rester Oy, joka käsittelee yritysten poistotekstiiliä. Kiinteistöön tulee vuokralaiseksi Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH), joka käsittelee omalla pilottilinjastollaan kotitalouksien poistotekstiiliä.

Rester ja Lounais-Suomen jätehuolto käsittelevät poistotekstiiliä teollisuuden raaka-aineeksi. Tuleva laitos pystyy käsittelemään 12 000 tonnia poistotekstiiliä vuodessa. Se on noin kymmenen prosenttia Suomen tekstiilijätemäärästä. Laitoksen lopputuotteena syntyy molemmilta linjastoilta kierrätyskuitua.

Kierrätyskuidun käyttökohteita:

  • lanka ja kangas
  • rakennus- ja laivateollisuuden eristysmateriaalit
  • akustiikkalevyt
  • komposiitit
  • non-woven- ja suodatinmateriaalit
  • muut tekniset tekstiilit, esimerkiksi geotekstiilit

Uuden laitoksen peruskivi muurattiin Paimiossa elokuussa 2020, ja toiminta käynnistyy helmikuussa 2021.

"Jalostuslaitos aloittaa tekstiilien kiertotalouden uuden aikakauden Suomessa. Olemme käynnistämässä systeemimuutosta alan edelläkävijöinä Skandinaviassa. Tekstiiliteollisuuden siirtyminen lineaarisesta mallista kiertotalouteen on välttämätöntä, sillä neitseellisillä materiaaleilla alan nykyistä rakennetta ei pystytä ylläpitämään”, sanoo Resterin hallituksen puheenjohtaja Outi Luukko.

Resterin pääomistaja on työvaatevalmistaja Touchpoint, joka hakee laitosinvestoinnilla paitsi resurssiviisautta, myös ratkaisuja työvaatemalliston kokonaiselinkaareen.

”Lokaalin ratkaisun saaminen globaaliin ongelmaan on valtava harppaus oikeaan suuntaan ja nostaa koko Suomen profiilia kiertotalouden edelläkävijänä”, Outi Luukko sanoo.

Siinä missä Rester käsittelee yritysten poistotekstiilejä ja teollisuuden hukkamateriaaleja, LSJH keskittyy omalla pilottilinjastollaan kotitalouksien poistotekstiiliin.

Kuluttajien poistotekstiilit ovat materiaaleiltaan heterogeenisiä, minkä vuoksi ne ovat haastava raaka-aine jatkojalostukseen. Ennen käsittelyä poistotekstiilit lajitellaan materiaaleittain eri kuituluokkiin. Apuna lajittelussa on tunnistusteknologia, jota LSJH on ollut mukana kehittämässä.

”Lounais-Suomen Jätehuolto valmistelee pilottilinjastolla kerättyjen kokemusten pohjalta Turun seudulle täyden mittakaavan jalostuslaitosta, jossa käsitellään jo vuonna 2023 koko Suomen kotitalouksien poistotekstiilit. Hankkeessa ovat mukana kaikki Suomen kuntien omistamat jätelaitokset”, kertoo LSJH:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä.

Teksti: Suomen Tekstiili & Muoti ry
Kuvitus: Suomen Tekstiili & Muoti ry, VTT ja yritykset