Virossa inflaatio jatkaa nousuaan, talouskasvu hyytyy

Viron BKT oli vuonna 2021 30,6 mrd. euroa. Viron valtiovarainministeriön ja Viron pankin ennusteiden mukaan maan BKT supistuu 0,4 – 1,0 % kuluvana vuonna. OECD:n kesäkuisen raportin mukaan kasvu heikkenisi, mutta jäisi kuitenkin yhden prosentin tuntumaan. Yksityisen sektorin ennusteet ovat samoilla linjoilla. Vuodelle 2023 ennustetaan tällä hetkellä enimmilläänkin 2 prosentin kasvua. Arvioissa on luonnollisesti tällä hetkellä paljon epävarmuutta.

Inflaatio oli Virossa heinäkuussa 22,7 %. Palkat ovat nousseet vuoden ensimmäisellä puoliskolla eri arvioiden mukaan keskimäärin 7–10 prosentin vauhtia, eli reaalipalkat laskevat. Palkat eivät ole nousseet tasaisesti. Kovaa nousua on kasvusektoreilla, kuten IT-alalla, kun taas monilla matalapalkka-aloilla palkat ovat pysyneet lähes paikallaan.

Työttömyysprosentti oli kesäkuussa 7,3 %. Ennusteissa työttömyyden ennustetaan jäävän lähivuosiksi 6–7 prosentin tuntumaan. Työllisyysnäkymiä heikentää se, että kustannuspaineissa monet yritykset joutuvat leikkaamaan toimintaansa tai perumaan suunniteltuja investointeja. Toisaalta myös uusia työpaikkoja voi syntyä, kun yritykset siirtävät toimintojaan pois Venäjältä.

Viennin arvo oli vuonna 2021 18,2 mrd. euroa ja tuonnin 20,0 mrd. euroa. Vahva palautuminen korona-ajasta näkyi kauppavaihdossa Suomen kanssa: vuonna 2021 tuonti Suomesta kasvoi 36,7 % ja vienti Suomeen 17 %. Tuonnin kasvussa näkyvät myös loppuvuodesta 2021 nopeasti kohonneet sähkön tuontihinnat. Suurin osa Viron tuontisähköstä tulee Suomesta.

Viron tärkeimmät vientimaat ovat lähinaapureita. Suomen osuus Viron kokonaisviennistä on vuositasolla 14 %, Latvian 10 % ja Yhdysvaltojen sekä Ruotsin kummankin n 9 %. Viime vuosina USA on erottunut tilastoista vientimäärien merkittävällä kasvulla. Viennin arvo sinne on kasvanut yli 1,5 miljardiin ja kasvu jatkuu edelleen. Keskeinen vientiartikkeli Yhdysvaltoihin ovat erilaiset elektroniikan ja telekommunikaation komponentit.

Energia Viron inflaation ytimessä

Virossa on euroalueen suurin inflaatio. Yhtä korkeita lukuja on Virossa nähty viimeksi 1990-luvun alussa. Öljyn hinta oli keväällä 2022 kaksinkertaistunut ja kaasun hinta kolminkertaistunut edellisvuodesta. Elintarvikkeista perunoiden hinnat nousivat toukokuun vuosivertailussa 125 %, tuore kala 77 % ja kananmunat 53 %.

Noin puolet Viron inflaatiosta tulee nousseista energianhinnoista. Viro on tuonut Venäjältä sekä kaasua että erilaisia öljyjalosteita. Venäjän-tuonnin vähentyminen ja pidentyneet hankintaketjut nostavat hintoja. Palavankiven polttamiselle perustunutta kotimaista energiantuotantoa on viime vuosina valmisteltu vihreän siirtymän edellyttämään alasajoon ja investoinnit suunnattu muualle. Kapasiteetin nopea kasvattaminen olisi sekä taloudellisesti että ilmastopoliittisesti haastavaa. Tällä hetkellä uusiutuvan energian tuotanto ei kykene korvaamaan kuin murto-osan fossiilienergiasta.

Epätasapaino hinta- ja palkkakehityksessä vaikuttaa monen virolaisen arkeen. Virossa reilut kaksi prosenttia väestöstä elää absoluuttisessa köyhyydessä ja suhteellisessa köyhyydessä n. 20 %. Energian osalta tilannetta pahentaa se, että Viron keskuslämmitetystä asuntokannasta merkittävä osa sijaitsee nykymittareilla matalan energiatehokkuuden taloissa. Lisäksi moni joutuu työmatkoillaan käyttämään päivittäin autoa, sillä julkiset liikenneyhteydet Tallinnan ulkopuolella ovat rajalliset.

Viime talvena nähtiin asumisen kustannusten nousun kompensoimista vaativia mielenosoituksia. Tuolloin hallituspuolueet päätyivät pitkän kädenväännön jälkeen kompromissiratkaisuun väliaikaisista tukitoimenpiteistä. Uusi hallitus varautuu tulevaan talveen panostamalla energian saatavuuteen ja tukitoimiin.

Lähivuosien EU-tuet ja niiden kohdentaminen

Viron potiksi EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RFF) on arvioitu n. 862 miljoonaa euroa. Eniten varoja suunnataan vihreään siirtymään sekä digitalisaation edistämiseen, yhteensä n. 600 miljoonaa euroa.

Reformin ja Keskipuolueen hallituksen hajottua Reformipuolueen vähemmistöhallitus päätti poistaa osan suunnitelluista kohdennuksista suunnitelmastaan ja avata varojen käytön näiltä osin uudelleen neuvoteltavaksi EU-komission kanssa. Neuvottelut jatkuvat syksyllä. Energiaturvallisuus nostetaan todennäköisesti uudeksi painopisteeksi.

Muutoksen myötä Tallinnan uuden keskussairaalan rahoittamiseksi suunniteltu 280 milj. euron summa vedettiin pois. Keskussairaalahanke oli ja on tärkeä erityisesti Keskipuolueelle. Tämänhetkinen epäselvyys rahoituksesta saattaa viivästyttää hankkeen etenemistä, mutta tuskin estää sen toteutumista. Sairaalahankkeesta on jo käynnissä 17 milj. euron arvoinen suunnitteluprojekti, ja koko hankkeen koordinoimiseksi perustettiin loppukeväästä hankeyhtiö. Tallinnan kaupunki on ilmoittanut aikeista neuvotella valtion kanssa vaihtoehtoisista rahoitusmahdollisuuksista.

Viro saa myös arviolta 340 milj. euroa EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Varat pääosin Itä-Vironmaan elinkeinoelämän monipuolistamiseen ja kehittämiseen. Varoista 153 milj. euroa suunnataan yritystukiin yli 500 000 euroa investoiville yrityksille. Rahoitushaku aukesi elokuun 1. päivänä.

Lisäksi EU:n koronatukipaketin toisesta osasta, REACT-rahastosta, on vuosina 2022–2023 käytettävissä n. 100 miljoonaa euroa.

Uusi hallitus päätti tukitoimista, rahoitusta pohditaan syksyllä

Viron tuore hallitus päätti toimikautensa aluksi kolmesta keskeisestä tukitoimenpiteestä. Nämä ovat energian hintakompensaatio, verovapaan tuloverorajan nosto ja lapsilisien korottaminen.

Kotitalouksille tarjotaan tulevalle talvikaudelle mahdollisuus hankkia sähköä tuettuun hintaan sähköpörssin ulkopuolelta. Lisäksi kaikille toimijoille hyvitetään maksimihintaperusteisesti 80 % hintakynnyksen ylittävästä osuudesta.

Tuloverovapaan tulon raja nousee 654 euroon kuukaudessa. Nykyinen raja on ollut 500 e/kk. Toimenpiteellä pyritään osaltaan helpottamaan kansalaisten kasvanutta kustannustaakkaa. Tuloverovapaus on tärkeä mm. monille peruseläkkeen varassa oleville ikäihmisille, joista monet saavat myös vähäisiä ansiotuloja. Käytännössä tuloverovapausjärjestelmä tuo viron tasaverojärjestelmään pienen progression.

Lapsilisät korotetaan kolmen ensimmäisen lapsen osalta 80 euroon lasta kohden, minkä lisäksi suurperheiden tuki on jatkossa 600 euroa. Lapsilisät indeksoidaan vuodesta 2024 lähtien eläkkeiden tapaan.

Syksyn budjettineuvotteluissa painottuvat panostukset energiaan ja turvallisuuteen. Kun taloustilanne heikkenee, hinnat nousevat ja tukitoimia pitää rahoittaa, joudutaan miettimään myös mahdollisia säästökohteita. Samalla verotuskysymykset nousevat niin liiketoimintaympäristön tukemisen kuin rahoituspohjan vahvistamisenkin näkökulmasta olennaiseksi teemaksi. Oma teemansa on ukrainalaisten pakolaisten pidempiaikaisen oleskelun kustannus. Keskusteluun tulevat lisäksi suurhankkeiden rahoituksen prioriteetit, joissa puolueilla on jonkin verran painotuseroja.

Matkailusektorilla nähtävissä piristymisen merkkejä

Alkukesän luvut ulkomaisten turistien yöpymisistä Virossa antavat sektorille toivoa matkailun elpymisestä. Ennen koronaa 35 % kaikista ulkomaisista turisteista oli suomalaisia. Kesäkuussa 2022 palautuminen oli kiihtymässä ja suomalaisia näkyi paljon Tallinnan katukuvassa, vaikka määrät jäivätkin vielä selvästi vuoden 2019 ennätyslukemista. Perinteisesti heinäkuussa suomalaismatkailu on suurimmillaan, ja vaikutelmana on, että suomalaiskävijöiden määrät ovat palautumassa kohti normaalitasoa.

Suomalaisten jälkeen eniten matkailijoita on tullut viime vuosina Venäjältä. Viro ei ole kevään jälkeen myöntänyt turistiviisumeja venäläisille. Se on ollut kova isku etenkin maan itäosien kylpylätoiminnalle. Markkinoinnissa panostetaan nyt muista Baltian maista tulevien turistien houkutteluun. He kuluttavat kuitenkin keskimäärin vain murto-osan ulkomaisten turistien keskiarvosta. Suomalaisturistit ovat olleet keskikulutustilaston kärkipäätä.

Kotimaanmatkailu on kukoistanut koko pandemia-ajan. Keväällä 2022 on jälleen rikottu yöpymisennätyksiä. Kotimaanmatkailussa keskikulutus jää selvästi ulkomaanturistin keskiarvoa pienemmäksi. Voimakas inflaatio osuu erityisesti kotimaanmatkailuun ja alkaa hidastaa kasvua syksystä alkaen.