Viron talouskasvu hidastuu, huolina työvoimapula ja nopea palkkojen nousu

Viron viime vuosien nopean talouskasvun ennustetaan hidastuvan tulevina vuosina. Tällä hetkellä palkat nousevat nopeammin kuin tuottavuus, mikä heikentää Viron kansainvälistä kilpailukykyä. Työvoimapulan ratkaiseminen vaatisi aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, mille ei tällä hetkellä ole poliittisia edellytyksiä. Vuoden 2020 budjettiesitys puolestaan syntyi odotuksia helpommin.

Talouskasvu hidastuu

Viron talouskasvu on ollut viime vuosina hyvien kansainvälisten suhdanteiden myötä nopeaa. BKT:n kasvulukuja on korjattu ylöspäin ja BKT kasvoi 2017 5,7 % ja 2018 4,8 %. Myös tämän vuoden alku oli ripeän kasvun aikaa, mutta loppuvuotta kohti kasvu on hidastunut. Tämän vuoden talouskasvuksi ennustetaan 3 % ja ensi vuodelle 1,9 %. Viron BKT:n odotetaan tänä vuonna olevan 27,8 mrd. €.

Viro on pieni, avoin kansantalous, jossa viennillä on talouskehitykselle ratkaiseva merkitys. Tavara- ja palveluvienti ovat 80 % Viron BKT:stä. Tärkeimpien vientimaiden talousnäkymät vaikuttavat siten merkittävästi. Viime vuonna vienti kasvoi 12 %, mutta vienti on alkanut hiipua kesän mittaan ja kesä-elokuussa viennin lasku oli merkittävää.

Viron tärkeimmät vientimaat ovat lähinaapureita. Suomen osuus Viron viennistä on 16 %, Ruotsin 10,5 % ja Latvian 10 %. USA:n osuus viennistä on 7 % ja se on noussut vientimaana lyhyessä ajassa ohi Saksan ja Venäjän. Syynä tähän on tähän asti Ruotsiin aiemmin vietyjen elektroniikan komponenttien viennin suuntautuminen USA:n tuotantolaitoksille.

Palkkojen nousu syö kilpailukykyä

Viron työmarkkinoita leimaa kaksi hallitsevaa piirrettä: työvoimapula ja nopea palkkojen nousu. Palkkojen odotetaan nousevan tänä vuonna lähes 8 %. Palkkojen nousu ei ole viimeisen parin hyvän talouskasvun vuoden ilmiö, vaan palkat ovat nousseet koko 2010-luvun keskimäärin 6-8 % vuosittain. Keskimääräinen palkka on nyt 1415€, mediaanipalkka on 1115€. Palkkaerot erot ovat suuria toimialaoittain, alueellisesti ja sukupuolten välillä.

Palkkojen nousu on nopeampaa kuin tuottavuuskehitys. Tuottavuus on noussut 2-3 % vuositasolla ja on nyt n. 80 % EU-maiden keskimääräisestä. Tämän tyyppinen kehitys heikentää Viron kilpailukykyä. Merkkinä tästä voi pitää sitä, että Viro on tippunut IMD:n maiden välisessä kilpailukykyselvityksessä kahdessa vuodessa sijalta 30. sijalle 35. World Economic Forumin vertailussa Viro on ollut sijalla 29. nyt sijoitus on 31. Selvityksissä Viro pärjää hyvin yritysystävällisen ja joustavan toimintaympäristön takia, mutta huonommin työvoiman saatavuuden, työvoimakulujen nousun ja alijäämäisen budjetin takia. Näiden seikkojen takia pelätään ulkomaisten investoijien kiinnostuksen vähenevän Viroa kohtaan.

Vuoden 2020 budjettiesitys

 Hallitus antoi syyskuun lopulla esityksen vuoden 2020 budjetiksi. Budjetissa hallituspuolueet lunastavat erityisesti eläkkeisiin ja eläkesäästämiseen liittyviä vaalilupauksiaan. Erityisesti eläkesäästämiseen liittyviä muutoksia on kritisoitu lyhytnäköisiksi. Kun budjetti on kolmatta vuotta alijäämäinen heijastuu tämä mm. investointien karsimisena tulevalta vuodelta.Budjetin tulot ovat 11,8, mrd. € ja menot 11,6 mrd.€. Budjetti on nominaalisesti ylijäämäinen, mutta rakenteellisesti alijäämäinen. Budjettiehdotuksen alijäämä on -0,7 % suhteessa BKT:hen. Kuluvan vuoden alijäämä on -1,4 %. Budjettitasapainoon arvioidaan päästävän vuonna 2022.Viron julkinen velka suhteessa BKT:hen on tänä vuonna 8,8 % ja sen arvioidaan laskevan 8 %: iin ensi vuonna.

Palkkojen jatkaessa nousuaan, kasvavat myös palkkaan sidottujen verojen (sosiaalivero ja tulovero) tuotto. Yhteensä verotuoton arvioidaan nousevan 5,3 %. Budjetin tärkeimmät tulolähteet ovat sosiaalivero, arvonlisävero ja valmisteverot. Tänä vuonna laskettiin alkoholin valmisteveroa, mutta sen tuotto on kokonaisbudjetin kannalta vähäinen (220 milj. €). EU:n tuet ovat 1,05 mrd. €, mikä vastaa 9,1 % budjetista. Vuoteen 2023 mennessä EU-tuki vähenee 3,9 %: iin budjetista. Verotukseen ei ole tulossa muutoksia ja kokonaisveroaste pysyy 33,2 %:ssa suhteessa BKT:hen.

Budjetissa on varauduttu nostamaan opettajien, sosiaali- ja kulttuurityöntekijöiden ja poliisien palkkasummaa 2,5 %., esim. opettajien minimipalkaksi tulee 1315 €. Tieteen rahoitusta nostetaan hiukan 0,71 %:sta 0,73 %: iin BKT:stä. Tiedeyhteisö on pitänyt lisäystä kosmeettisena. Ennen viime kevään vaaleja tiederahoituksen tavoitteeksi asetettiin 1 % BKT:stä.

Koska budjetti on kolmatta vuotta alijäämäinen, on hallitus joutunut karsimaan investoinneista ja osittain siirtämään niitä tuleville vuosille. Esim. Pärnun lentokentän ja Tallinna-Pärnu maantien kunnostuksesta luovutaan ja Tallinnan kehätien rahoitusta vähennetään.

Eläkejärjestelmään muutoksia 

Ennen kevään vaaleja lupailtiin huomattavaa, jopa 100€:n eläkkeiden ylimääräistä korotusta. Eläkkeet ovat pieniä ja suhteellisessa köyhyydessä elävien eläkeläisten määrä on 47 %. Ensi vuoden budjetissa eläkkeisiin tehdään 7€:n yleiskorotus. Eläkkeet nousevat kuitenkin enemmän ensi vuonna indeksiehdon lauetessa. Tämän vuoden keskimääräinen eläke nousee 483€sta ensi vuonna 528€oon. Virossa on eläke- ja palkkatulolla 500€:n verovapaa osuus ja siten keskimääräistä eläkettä saavat eivät ole joutuneet maksamaan tuloveroa. Eläkkeiden noustessa yli viiden sadan ensi vuonna, aletaan eläkkeistäkin periä yli viiden sadan euron ylimenevältä osalta 20%:n tulovero. 

Viron eläkejärjestelmä koostuu kolmesta pilarista. I pilari on valtion budjetista maksama eläke, joka perustuu osittain työvuosiin ja osittain palkan suuruuteen. Aivan valtaenemmistö nyt eläkkeellä olevista saa tätä eläkettä. Näitä eläkkeitä maksetaan budjetista 1,8 mrd. € vuodessa. Ongelmana on ollut, että eläkkeisiin varatut budjettivarat ovat olleet alijäämäisiä n. 330 milj./v. II pilari on pakollinen rahastoihin säästettävä eläke. Työntekijä maksaa 2 % palkastaan ja valtio 4 %. Valtion maksama osuus eläkerahastoihin on 0,5 mrd./v. II pilarin rahastoeläkkeitä on säästetty vuodesta 2002 lähtien ja rahastoihin on kertynyt lähes 5 mrd. €. Näitä eläkkeitä ei ole vielä juurikaan maksussa. III pilari on täysi vapaaehtoinen, yksityinen eläke.  

Hallitus on sopinut merkittävästä eläkeuudistuksesta, jossa ensi vuonna tehdään II pilarin rahastoeläkesäästämisestä vapaaehtoista. Palkansaaja voi valita, jatkaako eläkesäästämistä kuten ennenkin vai nostaako eläkerahastoihin kertyneet varat omaan käyttöönsä. Ajatuksena on antaa kansalaisille suurempi valinnanvapaus päättää omista raha-asioistaan. Esimerkiksi itse sijoittamalla, voi saada paremman tuoton kuin nykyisessä järjestelmässä. Osan kansalaisista arvioidaan nostavansa rahastoihin kertyneet varat ja käyttävänsä ne juokseviin menoihin ja lainojen lyhennyksiin. 

Tulevassa järjestelmässä valtion ei enää tarvitse maksaa 4 %:n osuuttaan II pilarista luopuneiden eläkerahastoihin, vaan voi käyttää varat I pilarin eläkkeisiin. Ne, jotka päättävät nostaa rahastoihin kertyneet varat, joutuvat maksamaan 20 %:n tuloveron. II pilarista luopuneiden tuleva eläke jää väistämättä muita pienemmäksi. 

Teksti Hannu Arhinmäki